Hyppää sisältöön

Sähköpaloissa kuoli viime vuonna 21 ihmistä

Tukes
Julkaisuajankohta 24.3.2017 11.30
Tiedote

Vuosi 2016 oli sähköpalokuolemien osalta synkkä vuosi: kuudessatoista palossa kuoli yhteensä 21 ihmistä ja kahdessa tulipalossa menehtyi yhteensä viisi lasta. Edellisvuonna sähköpalokuolemia oli 16, ja 2010-luvulla uhreja on ollut keskimäärin 15 vuodessa. Sähköpalolla tarkoitetaan tulipaloa, joka saa alkunsa sähkölaitteesta tai -laitteistoista. Paloja voi helposti ehkäistä oikealla toiminnalla ja huolellisuudella. Esimerkiksi pyykkiä ei tulisi kuivattaa kiukaan läheisyydessä eikä jättää palavia tavaroita liedelle. Sähkölaitteita ja –asennuksia kannattaa huoltaa ja pitää kunnossa. Joka kodissa tulisi myös olla toimiva palovaroitin.

Sähköpalon syynä useimmiten huolimattomuus

Sähkölaitteista tai – asennuksista syttyneitä tulipaloja kirjattiin pelastustoimen PRONTO-rekisteriin viime vuonna 2660. Eniten sähköpaloja aiheuttaneita laitteita olivat liedet ja uunit (971 kpl), valaisimet (178) ja kiukaat (122).

Sähköpaloissa menehtyi viime vuonna 21 ihmistä, kahdessa onnettomuudessa oli useita kuolonuhreja. Sähköpalokuolemissa syttymislähde oli yleisimmin liesi (43 prosenttia) ja seuraavaksi kiuas (29 prosenttia).

– Sähkölaitteesta alkaneen palon syynä on useimmiten ihmisen toiminta – huolimattomuus, käyttö- ja asennusohjeiden vastainen toiminta, huollon laiminlyönti tai laitteen vaurioituminen.  Yleisin palon aiheuttaja on lieden unohtuminen päälle tai sen kytkeytyminen vahingossa päälle, jolloin liedelle jäänyt ruoka tai palava materiaali on syttynyt tuleen. Kiuaspaloissa pyykin kuivattaminen kiukaan yläpuolella sekä kiukaalle kuulumattomat esineet ovat tavallisimpia palon aiheuttajia, kertoo Tukesin sähkölaitteet –ryhmän ylitarkastaja Jukka Lepistö.

– Sähköpaloja voi ehkäistä, kun käyttää sähkölaitteita oikein ja valvottuna, Lepistö muistuttaa. Muita käytännön ohjeita ovat: Älä säilytä tavaraa lieden päällä! Vältä kokkaamista juopuneena! Älä käytä saunaa varastona äläkä kiuasta pyykinkuivaukseen! Liesipalojen ehkäisemiseksi on olemassa myös teknisiä ratkaisuja, kuten liesiturvalaitteet, jotka katkaisevat automaattisesti virran liedestä, Lepistö neuvoo.

Toimiva palovaroitin säästää ihmishenkiä

Useissa sähköpalokuolemissa onnettomuushuoneistosta on puuttunut palovaroitin. Palovaroittimella on tärkeä merkitys palon havaitsemisessa riittävän aikaisessa vaiheessa. Palossa aikaa poistumiseen on vain minuutteja, koska myrkylliset palokaasut tappavat hyvin nopeasti. Palovaroitinpakko on ollut voimassa jo vuosia, ja sen mukaan kaikissa asuinrakennuksissa on joka kerroksessa oltava vähintään yksi palovaroitin 60 asuinneliötä kohden. Lisäksi nykyisin uudisrakentamisessa on asuntoihin ja mm. vapaa-ajan asuntoihin asennettava huoneistokohtaiset sähköverkkoon liitetyt palovaroittimet, joiden virransyöttö on varmistettu esimerkiksi paristolla tai akulla.

Huolehdi laitteiden ja asennusten kunnossapidosta

– Osa sähkölaitteiston vikaantumisesta johtuvista tulipaloista voitaisiin välttää, jos laitteistojen haltijat (omistajat) pitäisivät parempaa huolta sähkölaitteistojen ja -asennusten kunnossapidosta. Jos sähköasennuksissa tai –laitteiden toiminnassa ilmenee jotain poikkeuksellista, tai laitteista tulee outo käry, kannattaa ottaa yhteyttä sähköalan ammattilaiseen, muistuttaa Tukesin sähkölaitteistot –ryhmän päällikkö Harri Westerlund.  Sähköasennukset vanhenevat ajan myötä, ja niiden kunto kannattaa tarkistuttaa sähköammattilaisella esimerkiksi 15 vuoden välein. Kiinteitä asennuksia ja sähkölaitteiden korjauksia saavat tehdä vain sähköalan ammattilaiset, Westerlund korostaa. Sähkötöihin oikeudet omaavat sähköurakoitsijat löytyvät Tukesin rekisteristä.

Lisätietoja:   

ylitarkastaja Jukka Lepistö, (sähkölaitteet ja sähköpalot) p. 029 5052 460,

ryhmäpäällikkö Harri Westerlund (sähköasennukset ja kunnossapito), p. 029 5052 572

[email protected]   

Lue myös:  

Tiedote 7.4.2016: Kolme ihmistä kuoli viime vuonna sähköiskuun ja 16 menehtyi sähköpaloissa  

Tiedote 27.5.2016: Sähköpalokuolemia voi ehkäistä teknisillä ratkaisuilla ja toimintatapoja muuttamalla 

 Opas: Kiinteistön sähkökunnossapito ja määräaikaistarkastukset (2017) 

 
Sivun alkuun