Valaisinpalot lisääntyivät, kiuaspalot vähenivät – eniten sähköpaloja aiheutti edelleen lieden varomaton käyttö 

Sähkölaitteesta tai -asennuksesta alkaneita tulipaloja oli vuonna 2021 enemmän kuin vuonna 2020, mutta vähemmän kuin viitenä aiempana vuonna (2015–2019). Pelastustoimen PRONTO-tietokannan mukaan pelastuslaitoksilla oli viime vuonna noin 2340 palohälytystä, joissa syttymissyyksi oli kirjattu sähkö. Vuonna 2020 luku oli 2210. Eniten sähköpaloja aiheuttanut laite oli sähköliesi (870), ja palon syynä oli lähes kaikissa tapauksissa käyttäjän huolimaton toiminta. Valaisinpalot lisääntyivät edellisvuosista, mutta kiuaspalojen määrä väheni. 

Sähköpalolla tarkoitetaan tulipaloa, joka saa syttymisenergiansa suoraan sähköstä, esimerkiksi liedestä, kiukaasta, kylmälaitteesta, valaisimesta tai sähköasennuksesta. 

– Yleensä sähköpalon taustalla on sähkölaitteen väärä tai virheellinen käyttö, asennus tai huollon laiminlyönti, sanoo Tukesin sähköpaloasiantuntija Jukka Lepistö.  

Esimerkkejä väärästä käytöstä ovat: 

• Laitetta käytetään, vaikka sen toiminnassa on toistuvasti häiriöitä, esim. välkkyvät ja särisevät loisteputket.
• Laitetta ei huolleta ohjeiden mukaisesti.
• Laitetta käytetään väärässä paikassa, esim. pakastin parvekkeella, tai väärään tarkoitukseen, esim. pyykin kuivattaminen kiukaan lähettyvillä.
• Laitetta käytetään, vaikka se on näkyvästi vaurioitunut, esim. rikkoutunut johto, mustunut pistorasia.

Alustavien tietojen mukaan sähköpaloissa menehtyi viime vuonna 13 henkilöä yhdeksässä  eri onnettomuudessa. Palon syttymislähteeksi oli PRONTO-tietokantaan merkitty kiuas, jakokeskus, kylmälaite, liesi tai uuni, mikroaaltouuni sekä sähköjohdot. 

Sähköpalojen yleisin syy on lieden valvomaton tai huolimaton käyttö

PRONTO-tietokannan mukaan liedestä tai uunista lähteneitä paloja on ollut viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin 915 kpl vuodessa.  Viime vuoden luku 870 oli suurempi kuin edellisvuonna (835), mutta pienempi kuin sitä edeltävinä viitenä vuotena, jolloin liesipaloja oli huomattavasti enemmän (930–980). 

– Liesipalon syynä on hyvin harvoin itse liedestä johtuva vika, useimmiten syynä on ihmisen huolimattomuus, varomattomuus tai kiire. Yleisin palon aiheuttaja onkin lieden unohtuminen päälle tai sen kytkeytyminen päälle vahingossa. Lieden päällä tai lähettyvillä olevat materiaalit syttyvät ja palo leviää yleensä melko nopeasti läheisiin rakenteisiin, Lepistö sanoo.

Vältä liesipalot oikealla toiminnalla

• Ole tarkkana aina kun laitat ruokaa: älä tee montaa asiaa yhtä aikaa.
• Pidä lieden ympäristö vapaana tavarasta.
• Älä jätä ruuantähteitä liedelle kattiloihin tai pannuihin houkuttelemaan lemmikkejä.
• Vahdi lasten tekemisiä keittiössä.
• Hanki tarvittaessa liesiturvalaite. 

Valaisimista aiheutuneet rakennuspalot ja -palovaarat lisääntyivät

Vuosina 2016–2020 valaisimista aiheutuneita rakennuspaloja tai -palovaaroja on ollut keskimäärin noin 180 vuodessa, viime vuonna näitä tapauksia oli noin 215. Useimmiten viallinen loisteputkivalaisin oli merkitty onnettomuuden syyksi. 

– Yhtenä syynä tähän voi olla vähentynyt huolto ja se, että vikaantuneita valaisimia ei huomata ajoissa. Jos valaisimen loisteputki vilkkuu tai palaa muuten omituisesti, pitää se vaihtaa uuteen pikaisesti. Tällaisessa tilanteessa valaisin voi kuumentua niin paljon, että se syttyy palamaan ja saattaa samalla sytyttää myös katon, Lepistö varoittaa.

Muita keinoja valaisinpalojen vähentämiseen ovat esimerkiksi: 

• Suosi led-valaistusta, jos mahdollista. Ledit eivät kuumene, kuten halogeenit tai hehkulamput.
• Varmista, että siirrettävät valaisimet on sijoitettu ja kiinnitetty niin, etteivät ne voi kuumentaa ja sytyttää lähellä olevaa materiaalia. Esimerkiksi sänkyyn tai nojatuoliin pudonnut valaisin voi sytyttää tekstiilit palamaan.  

Kiuaspalon syynä useimmiten vieras esine tai pyykki kiukaan päällä 

Kiukaasta alkaneita paloja oli PRONTO-tietokantaan kirjattu viime vuonna noin 90, kun luku oli edellisvuonna 110 ja vuotta aiemmin 150. Kiuaspaloissa pyykin kuivattaminen saunassa ja kiukaalle kuulumattomat esineet ovat tavallisimpia palon aiheuttajia. Riskinä on, että kiuas laitetaan vahingossa päälle ja kiukaan ympärille tai päälle kasatut tavarat syttyvät tuleen. Muita palon syttymissyitä olivat kärähtäneet vastukset, vikaantunut termostaatti tai kellokytkin.  

Saunojan muistilista:

• Löylyhuone on tarkoitettu saunomista varten, EI varastotilaksi eikä pyykinkuivaushuoneeksi.
• Kiukaan etäkäynnistys on aina riski.
• Tarkista, ettei sähkökiukaan päällä tai lähellä ole mitään tavaraa, kun laitat saunan päälle.
• Kiukaat vanhenevat käytössä. Seuraa kellokytkimen ja termostaatin toimintaa. Jos laite ei toimi oikein, kutsu sähköasentaja paikalle. 

Varovaisuutta akkujen ja latureiden käyttöön

Akkukäyttöisten laitteiden määrä kodeissa lisääntyy jatkuvasti. Laitteita käytettäessä, akkuja ladattaessa ja varastoidessa tulee noudattaa laitteen mukana tullutta käyttöohjetta. 
Jos akuissa havaitaan turpoamista, muita muodonmuutoksia tai näkyviä vaurioita, niitä ei saa käyttää eikä ladata. Samoin on meneteltävä, jos akut kuumenevat laitteen käytön yhteydessä tai ladattaessa. Pakkaa vahingoittunut akku tai paristo tiiviiseen muovipussiin ja siirrä se turvalliseen paikkaan, mahdollisuuksien mukaan ulos metalliastiassa tai sisällä paikkaan, jossa ei ole helposti syttyvää materiaalia lähellä.  

Toimiva palovaroitin säästää ihmishenkiä 

• Toimiva palovaroitin auttaa havaitsemaan palon riittävän aikaisessa vaiheessa.
• Palossa aikaa poistumiseen on vain minuutteja, koska myrkylliset palokaasut tappavat hyvin nopeasti.
• Tarkista palovaroittimen toiminta säännöllisesti painamalla testinappia ja vaihda paristo säännöllisesti esimerkiksi maaliskuussa, kun siirretään seinäkellojakin kesäaikaan.

Lisätietoja:
ylitarkastaja Jukka Lepistö, p. 029 5052 460
sähköpostit muotoa: [email protected]