Valikko

Blogi: Ruiskudrone kasvinsuojelun tulevaisuuden valokeilassa?

3.7.2020 11.01
Tiedote

Järjestin toukokuussa elämäni ensimmäisen virtuaalityöpajan. Aiheena työpajassa oli ”Dronet kasvinsuojelussa – uhka vai mahdollisuus?” Työpajassa visioimme tutkijoiden, neuvojien, viljelijöiden, viranomaisten ja yritysten kanssa yhdessä tulevaisuuden kasvinsuojelua dronien avulla ja mietimme ratkaisuja kasvinsuojelun pulmiin.

Voivatko dronet, automaatio ja keinoäly mahdollistaa sen, että palaamme maanviljelyssä monokulttuurista monipuoliseen ja pienipiirteiseen viljelyyn? Siirrymmekö mahdollisesti älykkääseen kasvinsuojeluun, jossa drone tunnistaa kasvintuhoojat, täyttää tankin oikealla ruiskutusnesteellä, täsmätorjuu kasvintuhoojat ja tarkkailee ruiskutuksen onnistumista, käyden välillä lepäilemässä akut täyteen laturissa, kuten robottiruohonleikkuri? 

Ruiskudronen matka EU:ssa on ollut kivikkoinen

Torjunta-aineiden kestävän käytön puitedirektiivi julkaistiin vuonna 2009. Tuolloin kasvinsuojeluaineiden lentolevitys sisälsi kaikuja menneinä vuosikymmeninä lentokoneilla ja helikoptereilla tehdyistä ruiskutuksista ja se kiellettiin. Poikkeussäännön avulla Suomessa mahdollistettiin haitallisten vieraslajien aiheuttamien välittömien uhkien ja laajojen metsätuhojen torjunta lentolevityksellä. Muita lentolevityksen keinoja ei siinä vaiheessa tunnistettu. Sittemmin EU-komissio tulkitsi droneilla tehtävät kasvinsuojelukäsittelyt lentolevitykseksi ja siten kielletyksi.

Kysyntää on, miten siihen vastataan?

Tilanne on muuttunut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Dronetekniikka kehittyy vauhdilla ja ruiskudroneja käytetään paljon esimerkiksi USA:ssa ja Kiinassa. Aloitin työt Tukesissa vuonna 2012 ja pian sen jälkeen sain ensimmäiset kyselyt ruiskudronien käytöstä. Tänä vuonna perhevapailta töihin palatessani asia nousi taas tapetille. ”Mites ne ruiskudronet?”, kysyi aktiivinen maanviljelijä ja neuvoja heti ensimmäisenä ”tervetuloa töihin” -toivotuksen jälkeen, ja kyselyitä on sen jälkeen tullut lisää.

Tiedon tarve on valtava

Tartuin vanhaan tuttuun aiheeseen ja ajattelin, että asia ratkeaa ehdottamalla kasvinsuojeluainelakiin muutosta lentolevityksen poikkeussääntöön. Miten väärässä olinkaan! Kollegat ja yhteistyökumppanit kysyivät: Entä ympäristöriskit? Ilmailusäädökset? Ihmisten suhtautuminen? Päivä päivältä kävi selkeämmäksi, että kyseessä on monimutkainen kokonaisuus, jossa toimijoita on paljon ja selvitettävää vielä enemmän. 

Kokoonnuimme aluksi viranomaisten ja tutkijoiden kesken pohtimaan vaihtoehtoja. Sain somehuutelujen avulla yhteydenoton VTT:ltä ja heidän kanssaan keskustellessa selvisi tarve työpajan järjestämiselle. Maailmaa ravistellut koronapandemia toi suunniteltuun työpajaan lisäjännitystä siltä osin, että kaikki piti järjestää etänä. Lyhyellä varoitusajalla piti ottaa haltuun uusia työkaluja, uutta lainsäädäntöä, uusia kontakteja ja toimintatapoja. Samaan aikaan tein myös kyselyn EU-jäsenmaille siitä, miten muut jäsenmaat suhtautuvat ruiskudroneihin.

Yhteistyön tuloksena onnistunut työpaja

Työpajan jälkeen todellakin huokaisin helpotuksesta. Työpaja onnistui yli odotusten, keskustelu on aloitettu ja Suomessa on loistavaa asiantuntemusta. Tietoiskut työpajasta on julkaistu Youtubessa ja pienryhmäkeskustelujen yhteenveto nyt alkuun ainakin LinkedInissä. Haimme ja saimme Luonnonvarakeskuksen kanssa rahoituksen maa- ja metsätalousministeriöstä lainsäädäntömuutoksen taustaselvityksen tekemiseen, kiitokset siitä ministeriön suuntaan. 

Muuttuuko EU-lainsäädäntö?

EU-tasolla ruiskudronet on noteerattu. Puitedirektiivin uudistamissuunnitelmissa on mainittu uusien teknologioiden käyttöönoton esteiden tarkastelu, mukaan lukien dronet. Suunnitelmista ja alustavista vaikutusten arvioinneista on meneillään alkuvaiheen julkinen kuuleminen

EU-jäsenmaille lähettämästäni kyselystä tein yhteenvedon ja lähetin sen komissioon. Toivon, että siitä välittyi EU-lainsäädännön uudistuksen valmisteluun viesti, jonka jäsenmailta sain: monessa jäsenmaassa ruiskudroneihin suhtaudutaan mielenkiinnolla ja aistit avoinna. Mielestäni ei ole tarpeen sulkea ovia uudelta teknologialta vain siksi, että historian lehdillä kasvinsuojeluaineiden lentolevitys on, tosin ihan aiheesta, saanut negatiivisen säväyksen.

Kasvinsuojelu tulevaisuuden maatilalla?

Näemmekö jatkossa pelloilla automaattisesti työnsä hoitavia ruiskudroneja ja droneparvia? En tiedä. Olemme vielä alkuvaiheessa ja kaikkia ruiskudroneihin liittyviä riskejä ei ole tunnistettu, eikä niitä osata mitata ja mallintaa. Teemme taustaselvitystä turvallisuus etusijalla. Tavoitteenamme on vähentää kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvia riskejä, ei lisätä niitä. Toivon toki, että työ kantaa hedelmää ja ruiskudronet olisivat osa tulevaisuuden kasvinsuojelua.

Ylitarkastaja Pauliina Laitinen,
kirjoittaja haluaa lisätä kasvinsuojelun turvallisuutta kaikin mahdollisin keinoin. Pauliinan kirjoittama blogi kertoo hänen tämän kevään isoimmasta työpanoksestaan ja nyt hän voi hyvillä mielin lähteä lomalle, kun uusi asia on saatu hyvään alkuun.