Uimarantojen turvallisuusasiat ajoissa kuntoon
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) muistuttaa kuntia ja muita uimarantojen ylläpitäjiä lakisääteisistä velvoitteista huolehtia uimarantojen ja uimapaikkojen turvallisuudesta. Velvoitteisiin kuuluu esimerkiksi riskien arviointi ja vaaratilanteisiin varautuminen, turvallisuusasiakirjan laatiminen sekä valvonnan järjestäminen vilkkailla rannoilla. Uimarantojen rakenteiden on oltava turvallisia ja laiturit sekä hyppytornit on pidettävä kunnossa. Rannoilla ja uimapaikoilla on oltava pelastusvälineitä sekä avunhälyttämisohjeet. Rantavalvojien pitää olla hengenpelastustaitoisia.
Uimarannat ja uintipaikat ovat kuluttajapalveluja, jotka kuuluvat kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) soveltamisalaan. Vastuu yleisten uimarantojen turvallisuudesta on palveluntarjoajalla, joka voi olla kunta tai vaikkapa leirintäalueen pitäjä. Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden turvallisuudesta edellyttää, että palveluntarjoaja tuntee riskit ja varautuu niihin asianmukaisesti.
Omavalvonta
Omavalvonta kuuluu uimarannan ja uintipaikan ylläpitäjän huolellisuus-velvoitteeseen. Omavalvonta tarkoittaa turvallisuusasiakirjan laatimista ja päivittämistä, onnettomuuskirjanpitoa, vakavista vaaratilanteista ilmoittamista viranomaisille sekä omia tarkastuksia, huoltokäyntejä ja seurantaa, joista pidetään kirjaa. Tukesin verkkosivuilta löytyy ohje turvallisuusasiakirjan laadintaan.
Riskien arviointi
Uimarantojen turvallisuusjärjestelyjen tulee pohjautua riskinarviointiin. Riskien arvioinnissa tunnistetaan, mitä vaaroja toimintaan liittyy, missä tilanteissa vaaroja voi esiintyä, millaisia tapaturmia tai onnettomuuksia toiminnassa voi tapahtua. Tämän jälkeen toimitaan vaarojen poistamiseksi ja ehkäisemiseksi. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry on laatinut verkkosivuilleen ohjeita ja mallilomakkeita uimarantojen riskien arvioinnin avuksi.
Uimarannan rakenteet ja varustelu
Uimarannoilla ja uintipaikoilla olevista rakenteista, kuten laitureista tai hyppytorneista, ei saa aiheutua vaaraa. Niiden kuntoa tulee tarkkailla ja viat on korjattava tai vaarallisiksi muuttuneet rakenteet on poistettava. Osana omavalvontaa rakenteista on tarpeen pitää huolto- ja tarkastuspäiväkirjaa. Rannoilla on myös oltava riittävät pelastusvälineet. Vähimmäisvarusteena on asianmukainen pelastusrengas, jossa on heittonaru. Pelastusvälineiden saatavuus ja kunto on tarkistettava säännöllisesti.
Rantavalvonta
Uimarannan tai uintipaikan ylläpitäjän tulee määrittää rantavalvonnan tarve, valvojien määrä ja paikallaoloaika. Valvonta-aika tulisi määrittää riittävän pitkäksi ottaen huomioon mm. usein ruuhkaiset ilta-ajat ja viikonloput. Valvonnasta ja valvonta-ajoista tai toisaalta valvonnan puuttumisesta tulee ilmoittaa selkeästi rannan ilmoitustauluilla ja muualla, missä rannasta tai uintipaikasta annetaan tietoja, esim. palveluntarjoajan verkkosivuilla.
Rantavalvojilla pitää olla tehtävän vaatima pätevyys, ts. heidän tulee olla hengenpelastustaitoisia. Valvotuilla rannoilla rantavalvojan käytössä on oltava lisäksi pelastusvene tai -lauta. Niitä suositellaan myös valvomattomille rannoille. Rantavalvonnan perusvarustuksiin kuuluu lisäksi ensiapupakkaus.
Vesiturvallisuus teemana 2015
Vesiturvallisuus on yksi Tukesin kuluttajaturvallisuusvalvonnan teemoista 2015. Tukes tuo vesiturvallisuutta esille mm. kuluttajille ja toiminnanharjoittajille suunnatuilla tiedotteilla, valvontaprojekteilla sekä sosiaalisessa mediassa. Lisäksi Tukes kannustaa alue- ja paikallishallinnon kuluttajaturvallisuusvalvonta-viranomaisia kiinnittämään huomiota vesiturvallisuuteen ja tarvittaessa tekemään riskiperusteisia valvontatarkastuksia uimarannoille ja uintipaikoille.
Lisätietoja:
Ylitarkastaja Kaarina Kärnä, puh. 029 5052 184, [email protected]
