Laitoksen käyttö ja johtaminen

Kun laitoksessa käsitellään ja varastoidaan vaarallisia kemikaaleja, laitoksen pitää ylläpitää ja kehittää turvallisuustoimintaa päämäärätietoisesti. Toiminnassa on huomioitava terveydelle, ympäristölle ja omaisuudelle aiheutuvat vaarat. Laitoksen toimintakunto ja turvallisuustaso on voitava osoittaa luotettavasti.
Turvallisuudesta huolehtiminen edellyttää systemaattisia johtamistoimenpiteitä, käytön aikaista seurantaa ja turvallisuutta ylläpitävien ja kehittävien toimenpiteiden arviointia.


Toimiva johtaminen on systemaattista jatkuvaan kehittämiseen perustuvaa suunnittelua, turvallisuustyötä ja toimenpiteiden säännöllistä arviointia.

Henkilöstön työtehtävät ja osaaminen

Henkilöstölle on annettava riittävät tiedot seuraavista:

  • kemikaalien ominaisuudet
  • turvalliset työmenetelmät
  • tunnistetut vaaratilanteet ja niiden seuraukset
  • toiminta onnettomuuksissa.

Laajamittaisille kemikaalilaitoksille on nimettävä vastuuhenkilöt, kuten kemikaalien käytönvalvoja ja nestekaasulaitoksille vastaavasti nestekaasun käytönvalvoja. Käytönvalvojien on suoritettava hyväksytysti Tukesin järjestämä tutkinto. Lisätietoa löytyy käytönvalvojasivulta.


Vaarallisista kemikaaleista on annettava säännöllisesti koulutusta ja ohjeistusta henkilöstölle.

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Kemikaaleista aiheutuvia vaaroja ja mahdollisten onnettomuuksien seurauksia on laitoksessa arvioitava säännöllisesti ja tarvittaessa päivitettävä erityisesti toimintaan liittyvien muutosten yhteydessä. Tunnistetut vaarat on huomioitava suunnittelussa, käytössä ja ohjeistuksessa.    

Kunnossapito

Toimiva ennakkohuolto- ja kunnossapitosuunnitelma kattaa seuraavat:

  • kemikaaleihin liittyvien laitteistojen, putkistojen ym. toimintakunto
  • hälytysjärjestelmien ja turvalaitteiden toimivuuden säännöllinen varmistaminen
  • työlupakäytäntöjen kuvaaminen, esim. käytännöt liittyen säiliöihin, ex-tiloihin, tulitöihin
  • kunnossapitoon liittyvien vastuiden kirjaaminen.

Kunnossapitosuunnitelman toteutumisen osoittamiseksi kunnossapidosta vastaavan on pidettävä kirjaa tehdyistä töistä.

Muutosten hallinta

Kemikaalilaitoksilla on oltava kirjallinen muutosten hallintamenettely, jossa on kerrottu, miten muutoksiin, sekä isoihin että pieniin, liittyvät riskit arvioidaan ja miten niiden hallintatoimenpiteet tehdään. Muutosten hallinnan osa-alueita ovat esimerkiksi:


Johtaminen ja tiedottaminen

  • muutoksen määrittely
  • vastuut ja päätöksenteko
  • muutosten toteuttaminen, eli suunnittelu, toteutus ja käyttöönotto
  • muutoksiin liittyvä riskinarviointi
  • viestintä, oma henkilöstö, urakoitsijat, siivous, naapurit, hyödykkeiden toimittajat
  • kouluttaminen ja ohjeistus

Vaarojen tunnistaminen ja arviointi

  • Riskinarviot, ml. räjähdyssuojausasiakirja ja laiteluettelo, paloriskikartoitus, on laadittu suunnitellusti ja niissä sovitut toimenpiteet on viety loppuun.
  • Uusien laitteiden turvallisuuskriittisyys on arvioitu ja laitteiden tiedot on lisätty kunnossapitojärjestelmään.

Tarkastukset, luvat ja dokumentaatio

  • Tarkat viittaukset standardeihin ja säädöksiin, jotka muutoksen/uuden toiminnon tulee täyttää.
  • Tarvittavat luvat on saatu ja ehdot täytetty, esim. rakennus-, toimenpide-, purkamis-, vesi-, ympäristö- ja Tukes-luvat.
  • Lakisääteiset tarkastukset on toteutettu ja havainnot korjattu.
  • Laitteille on olemassa käyttö- ja huolto-ohjeet, esim. tiedot sokeoinneista, lukituksista, erotuksista.
  • Ohjeet poikkeamatilanteissa ja päivitykset pelastussuunnitelmaan ja muihin turvallisuusdokumentteihin.
  • Maadoitukset ja potentiaalintasaukset on mitattu.
  • Merkinnät, esim. kemikaali-, virtaussuunta-, ea-, sammutin- ja ex-merkinnät.
  • Virtaus- ja PI-kaaviot sekä sähkö- ja automaatiopiirustukset on päivitetty.
  • Ympäristön katselmus.
  • Putkisto- ja säiliökirjat on koottu.

Suunnittelu hätätilanteiden varalle

Kemikaalilaitosten on varauduttava poikkeustilanteisiin ja tehtävä riskiperusteisesti suunnitelmia onnettomuustilanteiden varalle. Onnettomuuksissa ja vaaratilanteissa käynnistettävät toimenpiteet on kuvattava sisäisessä pelastussuunnitelmassa (Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta 685/2015, liite V).


Lisätietoa sisäisestä pelastussuunnitelmasta ja sen sisältövaatimuksista löydät Tukes-ohjeesta 8/2015Sisäinen pelastussuunnitelma.

Toiminnan mittaaminen

Kemikaalilaitosten on kehitettävä toimintaansa sopivia tarkkailu- ja arviointimenettelyjä, joiden avulla voidaan osoittaa laitoksen olevan toimintakuntoinen ja turvallinen. Turvallisuuden tason luotettava arviointi edellyttää turvallisuustavoitteiden ja -päämäärien asettamista. Kun tavoitteet ja päämäärät on asetettu, on mahdollista verrata nykytilannetta omiin tavoitetasoihin. Kriteerit ja arviointimenetelmät voivat vaihdella toimialasta ja toiminnan laajuudesta, eli vaarallisten kemikaalien määrästä, riippuen.


Kemikaali- ja prosessiturvallisuuden tasoa voidaan mitata ennakoivilla- ja jälkikäteismittareilla. Lisätietoa prosessiturvallisuuden mittaamisesta löydät mm. Tukes-oppaasta Prosessiturvallisuus- ja sen mittaaminen.


Ennakoivia mittareita voivat olla esimerkiksi toteumat (%) suunnitelluista:

  • tarkastukset, ennakkohuollot, kalibroinnit
  • kemikaaliturvallisuuskoulutukset ja osallistujien määrä
  • turvallisuusinvestoinnit
  • turvallisuuskierrokset.

Jälkikäteismittareita voivat olla esimerkiksi:

  • laitteiden vikaantumistilastot
  • säätörajojen ylittyminen turvallisuuskriittisissä prosesseissa, esim. paine tavoitetta alempana tai ylempänä
  • turva-automaation laukeaminen
  • valvonta- ja varolaitteiden virhetoiminnot sekä aiheettomat hälytykset
  • hälytykset
  • vuodot ja syttymät
  • altistumiset kemikaaleille
  • suunnittelemattomat alasajot ja käyttöaste.

Turvallisuutta voidaan myös mitata mittareilla, jotka eivät suoraan kohdistu laitoksen prosessien toimivuuteen ja luotettavuuteen. Tällaisia mittareita voivat olla esimerkiksi tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet. Jos kemikaalilaitoksilla on käytössään ainoastaan tämänkaltaisia mittareita, pitäisi kemikaaliturvallisuushavainnot ja niiden tulokset kuitenkin erottaa selvästi muista osa-alueista.

Turvallisuusjohtamisen osa-alueet

Henkilöstön työtehtävät ja osaaminen

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Kunnossapito

Poikkeustilanteiden hallinta

Toiminnan mittaaminen