Ajankohtaista sähköurakoitsijoille - kesäkuu 2013

Suurin osa sähköpaloista johtuu liedestä, kiuaspalot nelinkertaistuneet Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) selvityksen mukaan pelastuslaitoksille tuli vuodessa 2590 hälytystehtävää, joiden syynä oli sähkön aiheuttama rakennuspalo tai -palovaara. Tiedot perustuvat pelastusviranomaisten Pronto-tietokantaan kirjattuihin tapauksiin kahdentoista kuukauden tarkastelujaksolla maaliskuulta 2012 helmikuulle 2013.

Kaikissa tapauksissa ei välttämättä ollut kyse varsinaisesta syttymisestä. Sähkön aiheuttamista tapauksista kolme neljästä oli rakennuspalo-vaaroja ja loput rakennuspaloja.

Sähköpaloihin lasketaan teknisten vikojen lisäksi laitteen väärä tai huolimaton käyttö, minkä takia liedestä aiheutuneet hälytystehtävät ovat selvityksessä mukana. Liedet aiheuttivat yksinään 41 prosenttia hälytyksistä. Usein syynä oli valvomaton ruuanlaitto. Valaisimet aiheuttivat hälytystehtäviä toiseksi eniten, yhdeksän prosenttia. Suurin osa johtui kiinteästi asennetuista valaisimista, jolloin kyse oli usein huoltotoimenpiteiden laiminlyönnistä. Neljä viidestä sähköpaloihin liittyneestä hälytystehtävästä johtui kymmenestä yleisimmästä sähköpalon aiheuttajasta (taulukko).

Kiukaista alkunsa saaneet tulipalot ja vaara-tilanteet ovat nelinkertaistuneet kahden viime vuoden aikana. Kiukaiden välittömään läheisyyteen oli joko jätetty saunaan kuulumatonta tavaraa tai kiukaaseen oli tullut tekninen vika. Televisioista syttyi tarkastelujaksolla vain 11 paloa, ja ilmalämpö-pumpuista niiden yleisyydestä huolimatta vain neljä. Kaikki palamaan syttyneet televisiot toimivat vanhalla kuvaputkitekniikalla.

Sähkölaitteistot puolestaan aiheuttivat 13 prosenttia kaikista 2590 hälytystehtävästä. Sähkökeskukset aiheuttivat niistä viisi prosenttia. Sähköjohdot ja kaapeloinnit olivat toiseksi suurin syy sähkölaitteistoista johtuviin ongelmiin, lähes neljä prosenttia. Kaikissa tapauksissa syyksi epäiltiin niiden ikää, mikä käsittää myös ajan kuluessa syntyneet huonot liitokset.

Tukes on selvittänyt sähkön aiheuttamien tulipalojen syttymissyitä myös vuosina 2001 ja 2005. Näiden tutkimusten jälkeen pelastustoimen sähköisistä syttymissyistä keräämän tiedon taso on parantunut merkittävästi ja nyt julkaistussa tutkimuksessa lähteenä voitiin käyttää Pronto-tietokantaa. Aiemmissa tutkimuksissa selvitettiin palojen syitä sillä perusteella, millä maantieteellisellä alueella ne tapahtuivat. Lisäksi tutkittiin alueen ulkopuolella sähköpaloiksi epäillyt suurpalot ja palot, joissa oli menehtynyt ihmisiä. Tutkimuksissa kerättiin tietoa analysoitavaksi kaikista Suomessa tapahtuneista sähköpaloista.

Taulukko: Kaikki sähköpalojen syttymissyyt ja otannat 2010 ja 2011 sekä tutkimuksen tarkastelujaksolla 3/2012−2/2013.

* Vuosina 2010 ja 2011 akut ja lataus, hissit, keskuspölynimuri ja liesituuletin kuuluivat luokkaan Muu kone tai laite. Tutkimuksessa nämä on irrotettu omiksi luokikseen.
** Vuosina 2010 ja 2011 jakorasiat ja sähkölämmitys kuuluivat luokkaan Muu sähköverkon osa.
*** Vuosina 2010 ja 2011 leivänpaahtimet kuuluivat luokkaan Muu kodinkone.

Näin ehkäiset sähköpaloja

• Lue ja noudata käyttöohjeita ja huolehdi laitteiden kunnosta.
• Valvo laitteiden käyttöä. Irrota laite sähköverkosta, kun et tarvitse sitä.
• Oikea asennus vähentää onnettomuusriskiä.
• Kodin ja muiden kiinteistöjen ja tuotanto-laitosten sähköasennusten kunnosta vastaa niiden haltija.
• Huolehdi määräysten mukaisten tarkastusten teettämisestä, seuraa asennusten kuntoa ja pyydä tarvittaessa sähköalan ammattilainen arvioimaan laitteiston kunto.
• Kaikki sähkölaitteistot vanhenevat ajan myötä, myös ne, joille ei ole laissa säädetty määräaikaistarkastuksia.

Lue selvitys kokonaisuudessaan:
J. Lepistö & H. Valkeinen, Sähkö palon syttymissyynä, Tutkimusraportti 1/2013, Tukes. http://tukes.fi/Tiedostot/sahko_ja_hissit/Sahko_palon_syttymissyyna.pdf 
 

Tukes selvittää, jääkö varmennustarkastuksia tekemättä

Tukesin tietoon on tullut epäilyjä tilanteista, joissa varmennustarkastukset olisi jätetty tekemättä, vaikka asennuskohteen sähkölaitteistoluokitus sitä edellyttäisi. Tilanteen selvittämiseksi Tukes on tehostanut valvontaansa siten, että kenttä-valvonnan lisäksi tarkastuksissa hyödynnetään jakeluverkonhaltijoiden sähkölaitteisto-rekistereitä. Sähköalan säädösten mukaan sähkölaitteiston rakentajan on huolehdittava tarkastuksista.

Jakeluverkonhaltijan on tallennettava rekisteriinsä jakeluverkkoonsa liitettyjen sähkölaitteistojen haltija, tyyppi, rakentaja (sähköurakoitsija) ja tiedot suoritetuista varmennus- ja määräaikais-tarkastuksista. Tarkastusilmoituksen tekee tarkastuksen suorittanut valtuutettu tarkastaja tai valtuutettu laitos. Ilmoituksen unohtuminen lienee harvinaista, joten todennäköisesti puuttuva tieto varmennustarkastuksesta johtuu tarkastuksen tekemättä jättämisestä tai rekisterinpidon puutteista.

Laiminlyöntien yleisyydestä saadaan käsitys vuoden 2013 loppuun mennessä. Tilanteen vaatiessa Tukes jatkaa tehostettua valvontaa myös tulevina vuosina.

Öljylämmitys- ja kaasuasennusalan toiminnanharjoittamisesta tehtävä jatkoilmoitus

Öljylämmitys- ja kaasuasennusalan pätevyysvaatimuksia sekä työalueita muutettiin ja yhdenmukaistettiin vuoden 2013 alussa, jolloin astui voimaan uusi valtioneuvoston asetus (558/2012). Se velvoittaa kaikkia maakaasu-, nestekaasu- ja öljylämmityslaitteistoja asentavia ja huoltavia sekä maanalaisia öljysäiliöitä tarkastavia liikkeitä, joiden on tehtävä Tukesille ilmoitus toimintansa jatkamisesta 31.12.2013 mennessä.

Jos yritys ei tee ilmoitusta, se menettää toimintaoikeutensa. Näiden alojen sähkötöihin asetuksella ei suoranaisesti kuitenkaan ole vaikutusta, koska asetus on annettu kemikaalien käsittelyturvallisuussäädösten perusteella. Sähkötöiden tekemisestä ei siis tarvitse tehdä erillistä jatkoilmoitusta, mutta siinä mahdollisesti tapahtuneista muutoksista kannattaa ilmoittaa samassa yhteydessä.

Näiden alojen sähkötöihin oikeuttavat siis edelleen S1-, S2- ja S3-luokan sähköoikeudet ja aiemmat Sähkötarkastuskeskuksen antamat erikoisurakointialueen oikeudet (tiedonanto T27) annetussa laajuudessaan.

Sen sijaan uudet asetuksen (558/2012) mukaiset öljylämmitys- ja kaasuasennusalojen uudet pätevyysluokat ovat A, C ja P, jotka vielä jaotellaan kaasu- ja öljypätevyyksiin. Lisäksi öljysäiliöiden tarkastuksia koskee luokka T. Toiminnan jatkoilmoituksen tehneiden liikkeiden aiemmat P- ja C-luokkien pätevyysalueet laajenevat, minkä jälkeen ne saavat harjoittaa huolto- ja korjaus-toimintaa uuden asetuksen pätevyysluokan mukaisessa laajuudessa. Uudessa P-luokassa nimellisen polttoainetehon rajana on enintään 70 kW ja C-luokassa enintään 1200 kW. 

Lomakkeet voi tulostaa verkkosivuiltamme www.tukes.fi/fi/Palvelut/Lomakkeet/  Palaute ne Tukesiin mahdollisine liitteineen joko sähköpostitse [email protected] tai kirjeitse Tukes / PL 66, 00521 Helsinki.

Jatkoilmoituksen tehneille Tukes lähettää päätöksen ja rekisteröi toiminnanharjoittajat hyväksyttyjen liikkeiden rekisteriin. Tiedot voi tarkistaa Tukesin verkkosivulta toiminnan-harjoittajarekisteristä rekisterit.tukes.fi/fi/Urakoitsijat/, jossa on näiden hyväksyttyjen liikkeiden lisäksi tiedot myös sähköalan, kylmälaitealan ja pelastustoimen alan asennus- ja korjausoikeuksista.

Asenna sähköjohdot oikein lämpöeristetyssä seinärakenteessa

Sähköasennusstandardin SFS 6000:n uusimmassa painoksessa vuodelta 2012 on selvästi ilmaistu kielto siitä, että kaapeleita ei saa asentaa eristemateriaalin sisään läpivientejä lukuun ottamatta. Asennustapa ei ole ollut standardin aiempienkaan painosten mukainen. Eristeen sisällä kaapelin ylikuormitussuojaus ei toteudu tarkoitetulla tavalla, vaan kaapeli voi ylikuumentua ja vioittua. Tulipalon mahdollisuuttakaan ei voi sulkea pois.

Nykyisten talorakenteiden seinissä käytetään usein 5 cm lisäeristysvillaa tms. höyrysulun päällä. Kaapelit eivät saa jäädä edes tämän eristyskerroksen alle (ohuen ja paksun villan väliin). Standardin kuormitettavuustaulukot uppoasennukselle on laskettu tilanteessa, jossa kaapeli on pintaverhouslevyn ja eristeen välissä. Tällöin kaapeli pääsee jäähtymään sisätilaa kohti. Pintaverhouksen lämmönjohtavuutena on standardin taulukoissa käytetty lähtöarvona vähintään 10 W/m2K. Ohuenkin eristekerroksen alla lämmönjohtavuus on ratkaisevasti huonompi. Eristevilla on tarkoitettu nimenomaan lämmön eristeeksi, siis estämään lämmön johtuminen. On myös syytä huomata, että putkitettukaan asennus ei standardin mukaisessa asennuksessa saa jäädä eristeen sisään.
 

Muista täyttää oikeat lomakkeet

Kun lähetät lomakkeita Tukesiin, muistathan käyttää aina verkkosivuillamme olevia lomakkeita, jotka ovat yhteystiedoiltaan ajan tasalla.

Lisätietoja:

Timo Iholin, ylitarkastaja, puh. 029 5052 594
Roger Kanerva, ylitarkastaja, puh. 029 5052 593
Hennamari Valkeinen, tekninen asiantuntija,
puh. 029 5052 179 (sähköpalot)
Harri Westerlund, yli-insinööri, puh. 029 6052 572

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: [email protected]