Tukes ohjeistaa sammutuslaitteistojen turvalliseen suunnitteluun ja asennukseen

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) tutki kesällä Helsingin Kaupunginteatterin sprinklerihuollon yhteydessä tapahtunutta räjähdysonnettomuutta. Tutkinnan perusteella Tukes antaa ohjeita sammutuslaitteistojen suunnittelijoille, asentajille ja käytöstä vastaaville.

Lainsäädännön vaatimukset

Pelastustoimen laitteista annetun lain (10/2007) 7 §:n mukaan rakennukseen kiinteästi asennettavat automaattiset sammutuslaitteistot on suunniteltava ja asennettava niin, että ne toimivat asianmukaisesti ja luotettavasti, eivätkä aiheuta vaaraa ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle.

Tukes katsoo, että sprinklerilaitteistojen märkäasennukset voidaan suunnitella ja toteuttaa turvallisesti lainsäädännön edellyttämällä tavalla niin, että märkäasennuksissa ei käytetä sisäpuolelta sinkittyjä putkia.

Standardit

Standardin SFS-EN 12845:2015 + A1:2019 kansallinen liite, jolla sisäpuolelta sinkittyjen putkien käyttäminen Suomessa kielletään sprinklerilaitteistojen märkäasennuksissa, tulee voimaan 1.1.2021. Tukes katsoo, että pelastustoimen laitteista annetun lain mukaisen sammutuslaitteiston suunnittelu edellyttää kansallisen liitteen noudattamista. Myöskään muiden vastaavien sammutuslaitteistojen suunnittelua koskevien standardien tai asennusohjeiden mukaan 1.1.2021 jälkeen suunnitteluun tulevissa sprinklerilaitteistoissa ei saa käyttää sisäpuolelta sinkittyä putkea märkäasennuksissa.

Ennen 1.1.2021 aloitetut projektit/sopimukset voidaan suorittaa loppuun alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Kuiva-asennukset voidaan edelleen toteuttaa sisäpuolelta sinkityllä putkella myös uusissa asennuksissa.

Asuntosprinkleristandardin SFS-EN 16925:2018 + AC:2020 mukaan sisäpuolelta sinkittyjen putkien käyttö on ollut kiellettyä 30.9.2020 alkaen. Samalla on kumottu standardi SFS 5980:2014 Asuntosprinklerilaitteistot.

Ohjeita asennusliikkeille ja suunnittelijoille

Tässä ohjeessa asennuksilla tarkoitetaan märkähälytysventtiilin yläpuolella olevaa putkistoa.

Sisäpuolelta sinkittyä putkea voi käyttää edelleen seuraavissa asennuksissa:

• Olemassa olevien laitteistojen muutosten, korjausten ja laajennusten yhteydessä voidaan käyttää samaa putkilaatua, jolla alkuperäinen asennus on tehty. Jos koko putkisto uusitaan, pitää asennuksessa käyttää sisäpuolelta sinkitöntä putkea.

• Varastoissa jo olevia sisäpuolelta sinkittyjä uraosia ja porahaaroja saa käyttää varastot loppuun.

• Putkijärjestelmissä, joissa putki voi olla sisältä mustaa ja päältä sinkittyä, mutta osat ovat sisäpuolelta sinkittyjä, saa varastoissa olevia sinkittyjä osia käyttää.

• Asennusventtiilin trimmiputkisto saa sisältää sinkittyjä osia.

• Myös pumppaamossa olevat putkistot, kuten syöttöverkosto ja jakotukki, saavat olla sisäpuolelta sinkittyjä.

• Sinkittyjä liitimiä saa käyttää, kun sinkitty osa liittimestä ei ole kosketuksissa putken sisäpuoleen.

Sisäpuolelta sinkityillä putkilla toteutettujen asennusten käyttö ja huolto

Olemassa olevien sisäpuolelta sinkittyä putkea sisältävien märkäasennusten käytössä ja huollossa tulee noudattaa seuraavia turvallista käyttöä korostavia ohjeita:

Sprinklerilaitteiston käyttöön liittyviä ohjeita

• Sprinkleriputkiston painetta tulisi tarkkailla säännöllisesti (SFS-EN 12845:2015 + A1:2019). Jos painemittari puuttuu laitteistosta, se on asennettava välittömästi sprinklerilaitteiston asennusventtiilin yläpuolelle.

• Jos paineen nousu on poikkeuksellista (painetaso putkistossa nousee jatkuvasti yli 12 barin), pitää syy paineennousuun selvittää. Vedyn muodostuminen voi olla syy paineen nousuun putkistossa.

• Putkistoissa, joissa todetaan vedyn esiintymistä, putkiston voimakas huuhtelu voi vähentää vedyn muodostumista.

Huoltotöiden turvallisuuteen liittyviä ohjeita

• Huoltohenkilöstön ja tarkastajien on aina ilmoitettava kiinteistön omistajalle tai yritysjohtajalle, jos sprinklerilaitteistoon on asennettu sisäpuolisesti sinkittyjä putkia.

• Sprinklerihuoneen vetykaasupitoisuus mitataan sprinkleriputkiston tyhjentämisen yhteydessä. Huolto on keskeytettävä viimeistään, jos vety – ilmaseos ylittää 25% (10 000 ppm / 1% vetyä) alemmasta vedyn syttymisrajasta.  Vedyn alempi syttymisraja on 4 tilavuusprosenttia vetyä ilmassa (40 000 ppm) ja ylin syttymisraja on 74 tilavuusprosenttia vetyä ilmassa. Huoltoa saa jatkaa vasta kun tila on tuuletettu.

• Putkiston paine pitää tarkastaa aina ennen putkistoon tehtävien töiden aloittamista.

• Tilan, jossa huolto tai asennustyö tehdään, tuuletus on varmistettava ennen töiden aloittamista.

• Putkiston paineenalennus tehdään avaamalla tyhjennysventtiili varovasti ennen mitään putkistoon tehtäviä töitä.

• Jos putkistossa on ilmausventtiili, putkisto on tuuletettava säännöllisesti ilmausventtiilien kautta. Jos on mahdollista, vetykaasu on ensisijaisesti päästettävä suoraan ulkoilmaan. Jos huonetila on tilavuudeltaan pieni, tai putkistossa on havaittu erityisen suurta paineen nousua, on tilan tuuletukseen kiinnitettävä erityistä huomiota.

• Tulitöitä tai mitään muutakaan työtä tai laitetta, joka voi aiheuttaa kipinöintiä, ei saa tehdä tai käyttää ennen kuin tila on täysin tuuletettu.

• Jos putkistoon tehdään muutoksia, purkaminen on aloittava niistä putkiston osista, joihin muutostyö kohdistuu. Jos putkiston purkaminen osaliitoksista ei ole mahdollista ilman putken katkaisua, katkaisu on tehtävä putkileikkureilla, ei leikkaus- tai poraustyökaluilla, jotka voivat aiheuttaa kipinöitä.

• Ennen putkiston täyttämistä putkisto on huuhdeltava ja tuuletettava perusteellisesti.

• Kaikki suoritetut työt ja valvontatoimenpiteet on merkittävä kunnossapitopäiväkirjaan.

Lisätietoja: Ylitarkastaja Jan Meszka, p. 029 5052 061
sähköpostit muotoa: [email protected]

Linkki uutiskirjeeseen: Ajankohtaista sammutuslaitteistoliikkeille