Valvontahavaintoja kuljetussäiliöistä: puutteita merkinnöissä, rekisteröinnissä ja tarkastuksissa
Kuljetussäiliöistä löytyi monenlaisia ongelmia Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) valvonnassa. Tukes teki syksyllä 2022 ja keväällä 2023 kuljetusvalvontaa, jossa tarkastettiin vaarallisten (VAK) ja vaarattomien aineiden kuljetussäiliöiden kuntoa yhdessä poliisien kanssa. Valvonnassa havaittiin muun muassa, että säiliöistä puuttui merkintöjä ja niiden asiakirjat olivat puutteellisia. Puutteita oli myös säiliöiden rekisteröinnissä ja tarkastuksissa. Ylimääräisiä tarkastuksia tai muutostarkastuksia oli jäänyt tekemättä.
Valvonnassa kiinnitettiin huomiota säiliöiden kilpitietoihin, dokumentaatioon, säiliöiden kuntoon ja käyttötapoihin, kuljettajien tehtäväkohtaiseen osaamiseen, ajoonlähtötarkastusten tekemiseen ja määräaikaistarkastusten toteutumiseen. Säiliöitä koskevien lainsäädäntöjen eroista huolimatta kuljetussäiliöiden turvallisuuteen vaikuttavissa tekijöissä on paljon yhtäläisyyttä, ja osittain samat ongelmakohdat nousivat valvonnassa esiin säiliötyypistä riippumatta.
Säiliön merkinnät
Kuljetussäiliössä tulee olla selkeä ja näkyvä säiliökilpi, johon on merkitty Tukesin säiliörekisterinumero. Valvonnassa havaittiin, että säiliöissä ei ollut lainkaan säiliökilpeä, tehtyä tarkastusta ei ollut stanssattu kilpeen tai kilpi oli pelkkä tarrakilpi, joka oli niin kulunut, ettei siitä pystynyt lukemaan laitteen tietoja.
Säiliöasiakirjat
Kuljetussäiliöiden säiliöasiakirjat tulee olla ajoneuvossa mukana. Säiliöasiakirjat ovat tärkeä osa ajoonlähtötarkastusta. Niiden avulla kuljettaja voi varmistua siitä, minkälaista säiliöitä hän on kuljettamassa, onko säiliölle tehty määräaikaistarkastuksia ja mitä edellisissä tarkastuksissa on todettu. Tällä tavoin kuljettaja voi myös huomioida, onko säiliössä uusia esimerkiksi onnettomuuksista aiheutuneita vaurioita, joiden vaikutusta turvallisuuteen ei ole vielä varmistettu tarkastuslaitoksella teetetyssä tarkastuksessa.
Valvonnassa on myös huomattu, että tarkastuskilven tiedot eivät aina pitäneet paikkansa ja säiliö on saatettu tarkastaa ajallaan, vaikka siitä ei ollut merkintää tarkastuskilvessä. On tärkeää varmistaa, että säiliön mukana kulkee viimeisimmät versiot asiakirjoista.
On hyvä varmistaa, että asiakirja on edelleen lukukelpoinen, vaikka se säilytettäisiinkin säiliön yhteydessä asiakirjaputkessa, säiliökonteissa yleinen asiakirjojen kuljetustapa.
Varoventtiilit
Kuljetussäiliöiden varoventtiilien sinetöinnillä, ns. "plommauksella", varmistetaan, että painelaitteiden varoventtiili avautuu tietyssä säädetyssä paineessa. Varoventtiilien ja mittarien yms. sinetti koostuu lyijy- tai muovisinetistä ja plommilangasta. Jos varoventtiilin sinetti poistetaan tai sen tilalle laitetaan lukko, pinni, hakaneula tai muu vastaava, on kyseenalaista, vastaako varoventtiili edelleen alkuperäistä tarkastuslaitoksen hyväksymää säädettyä painetta.
Varoventtiilin kunnosta huolehtiminen on yksi tärkeä osa painelaitteen turvallisuutta. Kun varoventtiili on ruosteinen ja likainen, on epävarmaa, toimisiko se hätätilanteessa. Varolaitteiden tulee toimia niin, ettei säiliöön muodostu ylipainetta, joka voi tyhjennys- tai täyttövaiheessa aiheuttaa vaaratilanteen tai jopa säiliöräjähdyksen.
Varoventtiilin kunnosta huolehtiminen on tärkeä osa kuljetussäiliön turvallisuutta.
Kuljettajien asiantuntemus
Valvonnassa tavatut kuljettajat olivat pääosin kokeneita. Oli varsin yleistä, että kuljettajan kertomuksen mukaan ajoneuvon ajoonlähtötarkastuksessa oli jäänyt tekemättä säiliön katselmointi.
Valvonnassa jäi lisäksi vaikutelmaksi, että vaarattomien aineiden kuljettajilla ei ollut aina tietämystä kuljetussäiliön tyhjennykseen ja täyttöön liittyvistä paineesta aiheutuvista vaaroista (liiallinen paineennousu, huolimattomat tai huonokuntoiset liitokset säiliön ja tyhjennyslaitteiston välillä tai säiliön luukun äkillinen aukeaminen paineenalaisena). Tällaiset asiat ovat olennaisia tehtäväkohtaisia taitoja, joiden perehdyttäminen olisi välttämätöntä.
Tarkastukset ja rekisteröinti
Valvonnassa havaittiin useita säiliöitä, joiden rekisteröinti oli suoritettu Tukesin rekisteriin, mutta säiliökilvessä ei ollut rekisterinumeroa.
Valvonnassa havaittiin lisäksi, että toimijoilla on edelleen epätietoisuutta siitä, että 0,5 bar:n rekisteröintiraja ja määräaikaistarkastusvelvoite koskee myös paineella tyhjennettäviä ja täytettäviä viemärien yms. tyhjennykseen käytettäviä imuautoja ja luokittelemattoman aineen kuljetussäiliöitä. Säiliöille ei ollut tehty rekisteröintejä tai tarkastuksia. Nämä säiliöt olivat usein huonommassa kunnossa kuin säiliöt, joiden määräaikaistarkastukset oli tehty ajallaan.
Painelaitelain mukaisten kuljetussäiliöiden määräaikaistarkastuksissa tarkastetaan mm. säiliön ulko- ja sisäpuolinen kunto, ruosteettomuus ja hitsisaumojen kunto. Määräaikaisella painekokeella, säiliön tiiveys- ja käyttötarkastuksella varmistutaan, että käyttöturvallisuuteen vaikuttavat laitteet ja laitejärjestelmät toimivat asianmukaisesti. Painelaitelain mukaisten kuljetussäiliöiden tarkastusväli on kaksi vuotta.
VAK-säiliöajoneuvoille on tehtävä käyttöönottotarkastus ennen käyttöä, määräaikaistarkastus 6 vuoden välein ja välitarkastus 3 vuoden välein. Välitarkastus sisältää säiliön tiiveyskokeen ja varusteiden toimintatarkastuksen. Määräaikaistarkastuksessa tehdään edellisten lisäksi sisä- ja ulkopuolinen tarkastus ja vesipainekoe. Säiliökonteilla ja säiliövaihtokoreilla vastaavien tarkastusten aikavälit ovat 2,5 ja 5 vuotta.
Ylimääräisen tarkastuksen teettäminen
Kuljettajien tai kuljetusliikkeiden edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, ettei säiliöille ole aina tehty ylimääräisiä tarkastuksia tai muutostarkastuksia muutos-, korjaus- tai asennustyön jälkeen.
Ylimääräinen tarkastus (tai muutostarkastus) on tehtävä, jos on syytä epäillä, että muutos, korjaus tai vaurio on saattanut heikentää säiliötä tai varusteita. Tarkastusta edellyttää esimerkiksi hitsausten tekeminen tai varusteiden muuttaminen taikka korjaaminen. Mikäli painovoimaisesti tyhjennettävä vaarattoman aineen säiliön muutetaan paineella tyhjennettäväksi, tulee se siirtää painelaitelain alaiseksi rekisteröimällä säiliö uudelleen. Jos vanha käytöstä poistettu vaarallisen aineen kuljetussäiliö otetaan luokittelemattoman aineen kuljetuskäyttöön painelaitelain painelaitteena, säiliön rekisterinumero muuttuu T-alkuisesta numerosta A-alkuiseksi numeroksi.
Säiliöiden korjaushitsaustyötä ei saa tehdä itse. Hitsaustyöt on teetettävä osaavalla pätevällä valmistajalla. Säiliöiden varusteita ei saa itse säätää tai korjata. Nämä ovat ammattilaisella teetettäviä töitä. Säiliön ja varusteiden kunnon seuranta kuuluu kuljetusliikkeille sekä kuljettajille.
Painelaitelainsäädännön alaisen säiliön korjaus- ja muutostyöohje Tukesin verkkosivuilla.
Lisätietoja:
Ylitarkastaja Johanna Soppela, puh. 029 5052 585, [email protected]
Painelaite-sivut
Ylitarkastaja Simo Lehmusmies
puh. 029 5052 055, etunimi. [email protected]
VAK-sivut
