Julkisilla hankinnoilla voidaan pienentää kemikaalikuormaa
Julkiset toimijat ovat avainasemassa, kun tavoitteena on meille kaikille turvallinen ja terveellinen ympäristö. Julkisia hankintoja suuntaamalla pystytään vähentämään ympäristökuormitusta. Projektipäällikkö Hannamari Yliruusi kertoo blogikirjoituksessaan, että Turun ammattikorkeakoulu ja Turun kaupunki ovat luomassa työkaluja haitattomiin hankintoihin.
Julkiset organisaatiot liittävät hankintoihin yhä enemmän ympäristöä säästäviä vaatimuksia. Julkiset hankinnat ovatkin oiva työkalu kemikaalikuorman vähentämiseen. Haitallisten aineiden huomioimen hankinnoissa on kuitenkin Suomessa vasta aluillaan. Keskustelu ja huoli haitallisten aineiden esiintyvyydestä ja niiden vaikutuksista on vesiensuojelun näkökulmasta Suomessa jäänyt vesistöjen rehevöitymisen jalkoihin. Toisaalta kaupunkien ja kuntien ympäristötyöhön liittyvät ponnistelut keskittyvät tällä hetkellä hyvin paljon ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Kemikaalikuorma ympäristössämme on kuitenkin todellinen. Monia haitallisia aineita löytyy arkipäivässä käytetyistä tuotteista. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) mukaan Suomesta löytyy lähes 30 000 vaaralliseksi luokiteltua valmistetta, jotka sisältävät yli 5 000 vaaralliseksi luokiteltua ainetta. Nämä haitalliset kemikaalit voivat aiheuttaa terveyshaittoja, kuten allergisia oireita, häiritä hormonitoimintaa ja aiheuttaa syöpää, tai ne saattavat olla myrkyllisiä ja pysyviä ympäristössä ja kerääntyä eliöihin.
Ruotsi on sitoutunut kemikaalien vähentämiseen
Ruotsissa keskustelu haitallisista aineista on edennyt Suomea pidemmälle ja keskustelun tuloksena Ruotsissa ollaan kansallisella tasolla sitouduttu kemikaalien vähentämiseen. Ruotsissa myös kaupungit ovat ottaneet asian omakseen ja muun muassa Tukholma ja Västerås ovat laatineet kaupunkien oman kemikaalitoimenpideohjelman (Chemical Action Plan). Yhtenä toimintakohtana esimerkiksi Tukholman toimenpideohjelmassa mainitaan kaupungin hankinnat.
Motivan mukaan julkinen sektori hankkii tavaroita ja palveluja vuosittain noin 35 miljardilla eurolla. Määrä on noin 17 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ei siis ole samantekevää, millaisia tuotteita ja palveluita julkinen sektori haluaa ja hankkii. Julkinen sektori voi hankintoja suuntaamalla vaikuttaa siihen, millainen kemikaalikuorma ostetuista palveluista ja tuotteista syntyy.
Tiedon ja toimintamallien puute vaikeutena
Turun ammattikorkeakoulu kysyi viime keväänä Suomen kunnilta, miten haitalliset aineet otetaan hankinnoissa huomioon. Vastauksia saatiin yli 90 kunnasta, ja mukana oli kaikenkokoisia kuntia. Kyselyn vastausten mukaan kolmasosassa kunnista keskustellaan haitallisten aineiden vähentämisestä julkisissa hankinnoissa. Kolmasosassa kuntia keskustelua ei ole käyty, ja lopuissa vastaaja ei tiennyt, onko asiasta keskusteltu.
Joissakin kunnissa haitallisia aineita on hankinnoissa jo rajoitettu esimerkiksi siivouksessa käytettävissä aineissa. Kyselyn perusteella voidaan sanoa, että suurimmat esteet haitallisten aineiden huomioimiseen hankinnoissa ovat toimintamallien ja tiedon puute. Parhaiten työtä tukisivat tieto ja ohjeet, koulutus ja neuvonta, valmiit mallit ja hankintakriteerit sekä oppaat.
Kuntien tarve ohjeistukselle on ymmärrettävä, sillä haitalliset aineet koetaan aihepiirinä hankalaksi ja tekniseksi. Ensinnäkin aineita on tavattoman paljon ja toisaalta niiden kemiallista tuntemusta ei voida vaatia hankkijoilta, joiden ammattitaito luonnollisesti kohdistuu hankintoihin eikä kemiaan. Hankkijoiden onkin vaikea tietää, miten hankkia vähemmän kemikaaleja sisältäviä tuotteita ja palveluita.
Haitattomien hankintojen malli kehitteillä
Turun ammattikorkeakoulu kehittääkin tällä hetkellä yhdessä Turun kaupungin hankinta- ja logistiikkakeskuksen kanssa toimintatapoja ja työkaluja, joilla haitalliset aineet voidaan tulevaisuudessa huomioida helpommin.
Hyviä toimintatapoja ja työkaluja haitallisten aineiden vähentämiseen ovat:
- Kunnan yhteinen strategia tai ohjeistus, jossa sitoudutaan haitallisten aineiden vähentämiseen. Yhteinen tahtotila takaa tarpeelliset resurssit niin tilaajalle kuin hankkijalle.
- Tiedon lisääminen kunnan organisaatiossa on tärkeää. Kun haitallisten aineiden aiheuttamat haitat ovat tiedossa, on motivaatio niiden vähentämiseen korkeampi.
- Hankintojen kohdistaminen ja priorisointi helpottaa tilaajaa ja hankkijaa. Kaupungille voidaan esimerkiksi määrittää prioriteettiaineet, joiden vähentämiseen halutaan keskittyä. Prioriteettikohderyhmien määrittäminen auttaa myös kohdistamaan hankintaa. Kun hankinta koskee prioriteettikohderyhmiä, voidaan hankinnassa käyttää tiukempia haitallisia aineita rajoittavia vaatimuksia. Tällainen kohderyhmä voisi olla lapset ja nuoret.
- Markkinoiden konsultointi on oiva työkalu kerätä tietoa siitä, miten haitalliset aineet on huomioitu erilaisissa tuotteista ja palveluissa. Yrityksillä pitää olla tietoa siitä, mitä heidän tuotteensa sisältävät ja tätä tietoa kannattaa pyytää.
Osa yhteistyöhanketta
Turun ammattikorkeakoulu kehittää haitattomien hankintojen konseptia Turun kaupungin kanssa osana kansainvälistä EU-rahoitteista NonHAzCity-yhteistyöhanketta.
NonHAzCity-hanke keskittyy haitallisten aineiden kartoittamiseen ja niiden haittojen vähentämiseen kaupunkiympäristössä. Hankkeessa kartoitetaan, mistä eri toiminnoista ja alueilta haitallisia aineita pääsee ympäristöön. Hankkeessa etsitään innovatiivisia ratkaisuja haittojen vähentämiseen niin pienyrityksissä, kaupungin toiminnoissa kuin yksityistalouksissakin.
Turun ammattikorkeakoulun lisäksi hankkeessa toimii Turun Vesihuolto, Turun ympäristönsuojelutoimi, Turun seudun puhdistamo sekä Turun kaupungin hankinta- ja logistiikkakeskus. Kansallisena avainkumppanina toimii Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.
Kansainvälisessä hankkeessa partnereita on yhteensä 18. Mukana on 10 kaupunkia Ruotsista, Baltian maista, Puolasta ja Saksasta.
Lisätietoa: https://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/hae-projekteja/nonhazcity/
Hannamaria Yliruusi
Projektipäällikkö, vesitekniikan tutkimusryhmä
Turun ammattikorkeakoulu
