Klapikoneiden turvallisuusvaatimukset kiristyvät - onnettomuuksien syynä usein virheellinen käyttö

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoi kesän aikana halkaisu- eli klapikoneiden turvallisuutta, koska niitä käytettäessä tapahtuu vuosittain kymmeniä vakavia onnettomuuksia. Pahimmissa tapauksissa sormi tai käsi leikkautuu irti. Koneita on käytetty monissa tapauksissa käyttöohjeiden vastaisesti jopa niin, että lapsi on ollut koneen käyttäjän apurina. Tukes muistuttaa, että klapikonetta saa käyttää vain yksi henkilö kerrallaan, ja lapsia ei missään tapauksessa saa päästää koneen ääreen sillä työskenneltäessä.

Yhdessä klapikoneessa vakavia rakenteellisia puutteita

Tukes selvitti valvontaprojektissaan seitsemän halkaisukonemallin turvallisuutta. Koneista kuusi oli perinteisiä hydraulisia halkaisukoneita ja yksi vauhtipyöristä voimansa saava kineettinen pikahalkaisukone.

Kineettisessä pikahalkaisukoneessa todettiin vakavia turvallisuuspuutteita. Koneen kaksinkäsinhallinta ei toiminut vaatimusten mukaisesti. Lisäksi koneen työliike on erittäin nopea, mikä voi yhdessä kaksinkäsinhallintaan liittyvien puutteiden kanssa aiheuttaa merkittävän vaaran koneen käyttäjälle.  Kaksinkäsinhallintalaitteen tarkoituksena on estää, ettei kumpikaan käsi ole vaara-alueella. Tukes määräsi koneen poistettavaksi markkinoilta ja kerättäväksi pois kuluttajilta.

Kaikkien koneiden merkinnöistä ja käyttöohjeista löytyi puutteita. Kuudessa hydraulisessa koneessa todettiin lisäksi lieviä rakenteellisia puutteita.

Vältä klapikoneonnettomuus, käytä konetta turvallisesti

Klapikoneilla tapahtuu Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin mukaan vuosittain Suomessa noin 30 vakavaa onnettomuutta. Näistä lähes puolet on hankalia käsivammoja, joissa yksi tai useampia sormia tai koko käsi on leikkautunut irti. Noin kymmenesosassa onnettomuuksista vammautunut on alaikäinen. Taysin käsikirurgian ylilääkärin Olli Leppäsen mukaan klapikonevammat ovat lisääntyneet selvästi kymmenen viime vuoden aikana, ja onnettomuuksista jää usein jopa elinikäisiä haittoja.

Taysissa hoidetuissa tapauksissa on noussut esiin erityisesti kolme syytä onnettomuuksille:

- Apulainen lataa konetta, kun koneen käyttäjä operoi käyttövipuja. Tämä onnettomuustyyppi on tyypillinen lasten onnettomuuksissa.

- Puu jää koneeseen jumiin. Käyttäjän yrittäessä irrottaa puuta, se sinkoutuu käyttäjän käsille, tai käsi jää puun ja kiilan väliin.

- Koneen käyttäjä ohittaa koneen turvamekanismit, erityisesti kaksinkäsinhallinnan.

Nämä onnettomuuksiin johtavat syyt paljastavat, että koneita ei aina käytetä ohjeiden mukaisesti, turvallisella tavalla. Konetta saa käyttää vain ja ainoastaan yksi henkilö kerrallaan, eikä konetta käytettäessä sen lähistöllä saa olla muita, etenkään lapsia. Koneen turvamekanismeja ei saa missään tapauksessa ohittaa tai niiden toimintaa muuttaa. Vaikka halkaisukoneen liike on yleensä hidas, on kaksinkäsinhallinta avaintekijä siinä, että koneen käyttäjän kädet eivät joudu halkaisualueelle. Jumiutuneen puun irrottamisessa on oltava varovainen, ja kyseinen toimenpide pitää olla ohjeistettu koneen käyttöohjeissa. Kone on myös hyvä kytkeä irti verkkovirrasta, kun sillä ei työskennellä.

Klapikoneille uusi turvallisuusstandardi – yritykset huomio

Klapikoneiden pitää täyttää koneiden turvallisuudesta annetun asetuksen (400/2008, ns. koneasetus)   vaatimukset. Lisäksi klapikoneita koskee yhdenmukaistettu eurooppalainen standardi SFS-EN 609-1:2017, jossa on kuvattu miten halkaisukoneiden valmistajat voivat täyttää konelainsäädännön vaatimukset. Standardi on uusittu vuonna 2017.

Standardia on uudistettu monilta osin. Merkittävimpiä muutoksia on, että uusi standardi vaatii halkaisualueen ympärille suojauksen. Vaatimus kaksinkäsinhallinnasta suojaa koneen käyttäjää ja halkaisualueen suojaus myös koneen lähistöllä mahdollisesti olevia muita henkilöitä. Soili Huttunen Tukesista vinkkaa, että jatkossa halkaisukoneita markkinoille saatettaessa yritysten kannattaa varmistaa, että valmistaja on huomioinut uusitun standardin.

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Soili Huttunen, p. 029 5052 024, [email protected]

Käsikirurgian ylilääkäri, LT, dosentti Olli Leppänen, TAYS, p. 03 31167745

LIITTEET:

Alla olevista linkeistä voitte ladata käyttöönne videoita ja stillkuvia aiheeseen liittyen:

-Tukesin ja TAYSin edustajien kommentit testin tuloksista ja klapikoneonnettomuuksissa aiheutuneista vammoista (videot)
-klapikoneonnettomuuksissa aiheutuneita vammoja (stillkuvat)

Videoilla esiintyvät henkilöt:

Ylitarkastaja Soili Huttunen, Tukes

Käsikirurgian ylilääkäri, LT Olli Leppänen, TAYS

Linkit:

Video klapikoneiden turvallisesta käytöstä, Tukesin ja TAYSin henkilöiden haastattelut

https://www.youtube.com/watch?v=8imdzQ9HZfI

Kuvia klapikoneen aiheuttamista käsivammoista (kuvat saattavat järkyttää herkimpiä). Vammakuvia käytettäessä mainittava lähde: TAYS

Vakavasti puutteelliseksi todettu pikahalkaisukone Tukesin markkinavalvontarekisterissä: Timco WP-7N pikahalkomakone jaloilla