Mitä vaara ja riski tarkoittavat? 

Vaara

Vaaralla tarkoitetaan mitä tahansa tekijää, joka voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia. Tällaisina voidaan pitää esimerkiksi teräaseita, jäätä tai vaarallisia kemikaaleja. Teräaseet voivat aiheuttaa haavan tai liukkaalla jäällä voi liukastua ja saada luumurtuman.

Vaaralliselle kemikaalille altistuminen voi esimerkiksi aiheuttaa fysikaalisen haitan kuten syövyttää metalleja, terveyshaitan kuten ärsyttää ihoa, aiheuttaa syöpää tai vaikeuttaa lisääntymistä tai ympäristöhaitan kuten kalakuoleman. Kemikaalin vaarallisten ominaisuuksien arvioimiseen käytetään epidemiologisia ja koe-eläimillä tehtyjä tutkimuksia, simulaatio- ja solukokeita, muita laboratoriotutkimuksia, tietokonemallinnuksia sekä tietoja samankaltaisten kemikaalien vaaraominaisuuksista. 

Altistuminen

Altistuminen kuvaa esimerkiksi ihmisen, omaisuuden tai ympäristön joutumista kosketuksiin vaaran kanssa. Ihminen voi altistua kemikaaleille suun, ihon tai hengitysteiden kautta ja omaisuus kuljetuksen tai varastoinnin yhteydessä. Ympäristöön kemikaalit voivat joutua esimerkiksi jätevesien mukana tai käytön seurauksena. Ympäristön altistumista ihmistoiminnan seurauksena ja ihmisen altistumista eri tilanteissa kuten työtehtävissä tai kuluttajatuotteiden kautta voidaan arvioida hyödyntämällä biomonitorointitietoa, mittaamalla kemikaaleja ympäristöstä tai mallintamalla kemikaalipitoisuuksia matemaattisesti.

Riski

Riskillä tarkoitetaan vaaralle altistumisesta aiheutuvan haitan todennäköisyyttä. Vaaran aiheuttama riski riippuu sekä vaaran luonteesta että altistumisesta. Jos ihminen, omaisuus tai ympäristö ei altistu vaaralle, ei se tällöin myöskään aiheuta haittaa.

Riskin ja vaaran suhdetta voidaan havainnollistaa edellä mainittuja esimerkkejä käyttäen: jos veitset pidetään laatikossa, haavan saamisen todennäköisyys on pieni, kun taas veistä käytettäessä loukkaantumisen riski kasvaa merkittävästi. Samoin liukastumisen todennäköisyyttä jäisellä kadulla eli liukastumisvaaran riskiä voidaan merkittävästi vähentää käyttämällä kengissä liukuesteitä.

Sama pätee myös kemikaaleihin. Esineessä voi olla vaarallisena pidettyä kemikaalia, mutta sen aiheuttama riski on olematon, jos kemikaalia ei pääse elimistöön tai ympäristöön. Esimerkki tällaisesta kemikaalista voi olla vaikkapa lyijy:

  • Lyijy (ja sen yhdisteet) on erittäin haitallisia kemikaaleja. Lyijyä voi olla esimerkiksi verhopainossa, mutta sen aiheuttama terveysriski on hyvin pieni, sillä tavanomaisessa käytössä altistumista ei tapahdu eli lyijyä ei pääse elimistöön.
  • Ympäristössä riskin voidaan katsoa olevan merkittävästi suurempi, sillä lyijyä käytetään mm.ammusten materiaalina, jolloin sitä joutuu ympäristöön, ja eläimet voivat kuolla lyijymyrkykseen ravintonsa kautta. Ihminen voi altistua haitallisille kemikaaleille myös välillisesti ympäristön kautta.
  • Lyijy-yhdisteiden riskejä ihmisille ja ympäristölle on pienennetty esimerkiksi rajoittamalla lyijyn käyttöä polttoaineissa tai vesiputkissa.

Riskinarviointi ja -hallinta

Kemikaalien riskinarvioinnissa arvioidaan, onko kemikaali terveydelle tai ympäristölle vaarallinen, aiheuttaako kemikaali tunnetulla altistumistasolla riskin, tarkastellaan riskin vakavuutta, ja punnitaan toimenpiteitä, joita riskin hallitsemiseksi tulisi tehdä. Vaaralliseksi todetun kemikaalin aiheuttaman riskin vakavuutta voidaan kuvata arvioimalla vaaran ja altistumisen suhdetta.

Jos riski todetaan liian suureksi, voidaan ryhtyä toimenpiteisiin riskin vähentämiseksi. Riskinhallintatoimenpiteillä, kuten henkilösuojaimilla tai kemikaalien käytön rajoituksilla pystytään vähentämään ihmisten ja ympäristön altistumista kemikaaleille. Myös kemikaalin luokitus vaaralliseksi kemikaaliksi on riskinhallintatoimenpide, johon perustuvilla merkinnöillä, kuten vaara- ja turvalausekkeilla välitetään käyttäjille tietoa kemikaalin vaaroista ja ohjataan kemikaalin turvalliseen käyttöön.

Koko EU:ta koskevan kemikaalilainsäädännön mukaisella toiminnalla osoitetaan ja varmistetaan kuluttaja- ja teollisuuskemikaalien turvallinen käyttö.