Palovaroittimien vaatimukset, sijoittaminen ja kunnossapito

Palovaroittimien on täytettävä standardin SFS-EN 14604 Palovaroittimet vaatimukset. Standardia myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Palovaroittimien vaatimustenmukaisuus osoitetaan CE-merkinnällä.

Sähköverkkoon kytkettyihin uudisasuntoihin pitää asentaa sähköverkkoon kytkettävät palovaroittimet. Vaatimus koskee myös vapaa-ajan asuntoja.

Palovaroittimen hankinta ja kunnossapito

Henkilö kokeilee katossa olevaa palovaroitinta.

Huoneiston haltijan, eli asukkaan, on hankittava palovaroitin ja pidettävä se toimintakunnossa. Asukkaan on siis tarkastettava palovaroittimen toiminta kuukausittain, ja paristo on vaihdettava vuosittain. Joidenkin palovaroitinmallien virtalähdettä ei tarvitse vaihtaa, vaan se kestää palovaroittimen käyttöiän ajan. 

Asunto-osakeyhtiöissä taloyhtiö vastaa sähköverkkoon kytkettyjen asuntokohtaisten palovaroittimien  uusimisesta ja paristonvaihdosta. Koska sähköverkkoon kytkettäviä palovaroittimia on monenlaisia, on taloyhtiön syytä selvittää pariston vaihtoväli ja järjestää paristojen säännöllinen vaihto. Taloyhtiön pitää antaa asukkaille selkeät ohjeet siitä, kuinka sähköverkkoon kytketyn laitteen kanssa pitää toimia. Asukas sen sijaan vastaa palovaroittimen toimintakunnon säännöllisestä testaamisesta.

Pelastuslain palovaroittimia koskevat vaatimukset muuttuivat 1.1.2024. Muutoksen myötä palovaroittimen hankinta- ja kunnossapitovastuu siirtyy vuoden 2026 alusta alkaen asukkaalta rakennuksen omistajalle. Lakimuutos vaikuttaa erityisesti kerros- ja rivitaloihin.

Palovaroitin

  • havaitsee alkavan palon
  • hälyttää paikallaolijat
  • on yleisimmin paristokäyttöinen, mutta markkinoilla on lisäksi kennokäyttöisiä varoittimia
  • voi saada virran myös sähköverkosta, jolloin sen toiminta varmistetaan paristolla tai akulla.

Hankinta ja sijoitus

Palovaroitin on pakollinen jokaisessa asunnossa. Palovaroitin on asennettava siten, että se reagoi tulipalosta aiheutuneeseen savuun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Jokaisen kerroksen tai tason alkavaa 60 m2 kohden on oltava vähintään yksi palovaroitin. Lainsäädäntö: Sisäministeriön asetus palovaroittimien sijoittamisesta ja kunnossapidosta 239/2009, 3 §, nähtävillä myös Tukesin edilex.fi-palvelussa

Muista nämä, kun sijoitat palovaroitinta:

  • Palovaroitin on sijoitettava sellaiseen paikkaan, johon savu pääsee leviämään esteettä.
  • Ota sijoittamisessa huomioon ilmavirtaukset, koska ne voivat estää palokaasujen pääsyn varoittimeen ja pidentää hälytyksen alkamisviivettä.
  • Varoitinta ei saa asentaa esimerkiksi tuuletusikkunoiden tai koneellisen ilmanvaihdon läheisyyteen.
  • Palovaroitinta ei kannata sijoittaa keittiöön, kosteisiin tiloihin tai muihin paikkoihin, joissa työskentely voi aiheuttaa turhan hälytyksen.
  • Palovaroitin pitää asentaa sen mukana tulevaa asennusohjetta noudattaen.

Kunnossapito ja uusiminen

Palovaroitin kerää helposti pölyä, jolloin se herkistyy ja aiheuttaa mahdollisesti vääriä hälytyksiä.

Näin huolehdit palovaroittimen kunnossapidosta:

  • Testaa palovaroittimen toiminta testinapista painamalla kerran kuukaudessa.
  • Puhdista palovaroitin muutaman kerran vuodessa kevyesti imuroiden tai pyyhi pölyt laitteen päältä kevyesti vähän kostutetulla pyyhkeellä. Kosteuden pääsy palovaroittimen sisälle on estettävä, sillä kosteus voi vahingoittaa palovaroittimen toimintaa.
  • Huoltotoimenpiteiden jälkeen varmista palovaroittimen toimivuus testinapista painamalla.

Virhehälytysten estämiseksi ja toimintavarmuuden takaamiseksi palovaroitin pitää uusia 5–10 vuoden välein. Palovaroittimessa on oltava tieto valmistajan suosittelemasta uusimisajankohdasta. Tieto löytyy yleensä palovaroittimen pohjasta. Testinapista painaminen testaa ainoastaan palovaroittimen pariston ja äänihälytyksen toiminnan, ei varoittimen kykyä havaita savua.

Käytöstä poisto

Palovaroitin kuuluu sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätyksen piiriin.

Palovaroittimet on palautettava sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätyspisteisiin.

Kaupalla ei ole lakisääteistä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden vastaanottopakkoa. Kaupan tehtävänä on kuitenkin osoittaa asiakkaalle lähin virallinen keräyspiste.

Jos kauppa myynnin yhteydessä ottaa kuluttajalta vastaan vanhan laitteen, vastaanottamisesta ei saa periä maksua. Jos kauppa noutaa vanhoja sähkö- ja elektroniikkalaitteita kotitalouksista, kaupalla on oikeus veloittaa kuluttajalta poiskuljetuksesta aiheutuvat kustannukset.