Valikko

Ajankohtaista sähkölaitteistojen käytön johtajille

Tukes 12.12.2012 11.11
Tiedote

Uusintatarkastukseen määrättiin 25 sähkölaitteistoa puutteiden takia Sähköturvallisuuslakiin lisättiin vuoden 2011 alussa uusintatarkastusmenettely. Jos valtuutettu laitos tai valtuutettu tarkastaja havaitsee varmennus- tai määräaikaistarkastuksessa vakavia puutteita, tarkastajan on määrättävä laitteisto tarkastettavaksi uudelleen. Viime vuonna tehtiin n. 2200 määräaikaistarkastusta, joista 25 päättyi uusintaan. Uusintatarkastus on suoritettava kolmen kuukauden kuluessa tarkastusmääräyksen antamisesta.

Valtuutetut laitokset ja tarkastajat laativat Tukesille vuosittain yhteenvedon uusintatarkastukseen määrätyistä sähkölaitteistoista. Joissain tapauksissa uusintatarkastuksen aiheutti yksittäinen vakava puute, joissain taas yksittäisiä erilaisia puutteita oli niin paljon, että niiden yhteisvaikutus oli katsottava vakavaksi.

Tyypillisiä, esimerkinomaisia syitä uusintatarkastuksiin eri sähkölaitteistoluokissa:

  • Luokka 1b (mm. toimitilarakennukset ja pienteollisuus): Pääkeskuksen rungon maadoitus puuttui, pistorasiasta puuttui maadoitus, palokatkot tekemättä, johtavat putkistot yhdistämättä, kosketussuojauspuutteita, liian suuria sulakkeita.
  • Luokat 2b ja 3b (lääkintätilat): Kunnossapito-ohjelma ja sen mukaiset toimenpiteet olivat tekemättä.
  • Luokka 2c (käytön johtajaa edellyttävät laitteistot): Kunnossapito-ohjelma puuttui, kojeistojen huollot ja relekoestukset kokonaan tekemättä, runsaasti erilaisia puutteita samassa kohteessa (tunnuksia, merkintöjä, sormisuojia, sulakekansia, hoitotilaa puuttuu, piirustukset puuttuvat), Ex-tilasta ei tilaluokituksia.
  • Luokka 3a (luvanvaraiset ex-tilat): Kunnossapito-ohjelma puuttui, lukuisia vakavia puutteita, laitteet eivät täyttäneet tilaluokituksen vaatimuksia, pölyräjähdysvaarallisten tilojen luokittelu ja dokumentointi puuttui.

Suunnitelmallisella ja säännöllisellä kunnossapitotoiminnalla useimmat edellä mainituista teknisistä puutteista olisi havaittu ja korjattu jo ennen tarkastusta. Näin olisi myös vältytty vakavilta turvallisuusriskeiltä. Ikävimmillään puutteet voivat aiheuttaa sähkötapaturman tai tulipalon. Puutteista johtuvat sähkökatkokset voivat aiheuttaa suuria taloudellisia menetyksiä.

Käytön johtajaa edellyttävillä sähkölaitteistoilla tulee olla jo säädöksen velvoittamana ennalta laadittu kunnossapito-ohjelma. Käytön johtajan perustehtäviin kuuluu huolehtia, että kunnossapito-ohjelma on laadittu sähkölaitteiston ominaispiirteet huomioiden ja siinä olevat toimenpiteet myös toteutetaan.

Yksinkertaisimmillaan kunnossapito-ohjelma sisältää ennalta laaditun ohjelman toimenpideajankohtineen:

  • laitevalmistajien ohjeiden mukaisista huoltotoimenpiteistä ja vastaavista (esim. relekoestukset)
  • standardien mukaisista määräaikaismittauksista (esim. lääkintätilat, muut tilat) ja muista mittauksista (esim. lämpökuvaukset)
  • silmämääräisistä katselmuskierroksista sähkölaitteiston eri osiin vikojen ja muiden puutteiden havaitsemiseksi (tarvittaessa kansia avaten)

Tiedä ennen kuin toimit -kampanja muistuttaa sähköjohtojen vaaroista

Turvaohjeiden laiminlyönti tai väärät työmenetelmät sähköjohtojen läheisyydessä ovat kohtalokkaita. Vuosituhannen vaihteen jälkeen on sattunut peräti 42 vakavaa tapaturmaa työskenneltäessä ilmajohtojen tai maakaapelien tuntumassa. Tukes on yhdessä muiden sähköalan toimijoiden kanssa käynnistänyt Tiedä ennen kuin toimit -kampanjan, jonka tavoitteena on kertoa, miten sähköjohtojen lähellä työskennellään turvallisesti.

Kampanjan tavoitteena on antaa ohjeita turvalliseen työskentelyyn sähköjohtojen lähellä muun muassa maanrakennus-, maanviljelys- ja puunkaatotöissä.

Verkkosivuille www.hengenvaara.fi on koottu pysäyttäviä videoita, turvaohjeita sekä aihetta taustoittavia artikkeleita.  Kampanjaan liittyviä turvallisuusesitteitä voi tilata Tukesilta esim. koulutustilaisuuksiin tai asiakkaille jettavaksi. Lisätietoja esitteen tilaamisesta saa Anne Pölkiltä, p. 029 5052200 tai sähköpostilla [email protected].

Kampanjassa ovat Tukesin lisäksi mukana Energiateollisuus ry, EPV Alueverkko Oy, Fingrid Oyj, Fortum Sähkönsiirto Oy, Helen Sähköverkko Oy, Infra ry, itäsuomalaisten sähköyhtiöiden yhteenliittymä, Elenia Verkko Oy ja Vantaan Energia Sähköverkot Oy.

Määräaikaistarkastusten laiminlyönnistä sanktioita käytön johtajalle

Tukes muistuttaa, että määräaikaistarkastusten laiminlyönnistä annetaan jatkossa käytön johtajalle pääsääntöisesti vähintään hallinnollinen sanktio. Tois­tuvina tai yhdessä muiden puutteiden kanssa sanktiot voivat johtaa töidenjohtokieltoon tai rajoituksiin.

Sähkölaitteiston haltijan lakisääteinen velvoite on huolehtia määräaikaistarkastuksesta ajallaan. Suuremmille sähkölaitteistoille edellytettävän vastuuhenkilön – käytön johtajan – tehtävänä on huolehtia, että sähkölaitteiston käytössä ja huollossa noudatetaan sähköturvallisuuslain vaatimuksia. Määräaikaistarkastus on yksi näistä vaatimuksista, eikä sen laiminlyönti ole yleensä perusteltavissa. Myös säädösten edellyttämän kunnossapito-ohjelman puuttuminen kokonaan on katsottava vakavaksi puutteeksi.

Käytön johtajaa edellyttävät sähkölaitteistot löytyvät Tukesin verkkosivuilta osoitteesta rekisterit.tukes.fi. Rekisteri sisältää myös tiedot seuraavasta määräaikaistarkastusvuodesta. Tiedot perustuvat valtuutettujen tarkastajien ja tarkastuslaitosten säädösperusteisiin ilmoituksiin suoritetuista tarkastuksista.

Standardista SFS 6000 on ilmestynyt uusi painos

Standardisarja SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset on keskeisin sähköasennusten rakennetta koskeva standardikokoelma. Sitä ja muita Tukes-ohjeessa S10 lueteltuja standardeja noudattamalla täytetään sähköturvallisuuslain vaatimukset. Standardisarjasta on julkaistu uusi painos, joka on saatavana SFS-käsikirjana 600-1 (2012).

Standardisarja perustuu suurilta osin kansainvälisiin IEC-standardeihin ja niitä koskeviin eurooppalaisiin harmonisointiasiakirjoihin. Eräät osat (800-sarja) ovat kuitenkin suomalaista alkuperää. Sarjassa on useita kymmeniä yksittäisiä alaosia, ja niiden esikuvastandardit päivittyvät jatkuvasti. Suomessa standardoimisjärjestö SESKO on omaksunut menettelyn, jossa yksittäisiä päivityksiä ei tehdä jatkuvasti, vaan muutokset julkaistaan koko standardisarjan osalta kerralla noin viiden vuoden välein. Tämä onkin järkevää, koska standardin soveltajia on paljon ja muutosten oppiminen ja omaksuminen vie aikaa.

Tällä kertaa muutoksia tullut on selvästi vähemmän kuin vuoden 2007 painoksessa. Seuraavassa esitellään eräitä keskeisimpiä muutoksia ja nostetaan esille kiinnostavia kohtia.

  • Vikavirtasuojakytkimen voi jättää pois tavalliselta kuivan tilan pistorasialta aiempaa harvemmissa tapauksissa. Poisjättämisen edellytyksenä on se, että sähkön katkeamisesta voi aiheutua suurta haittaa. Asuinrakennuksissa tällaisiksi katsotaan lähinnä vain jääkaapit ja pakastimet (liite 41X).
  • Maakaapelien asentamissyvyyksiä ja suojauksia koskevaa kohtaa on täsmennetty. Lisäksi tilapäisten maakaapelien asentamiselle on annettu vaatimukset (osa 814).
  • Jakokeskuksien asentamista koskevat vaatimukset ovat siirtyneet aiemmasta osasta 810 osaan 729. Vaikka uuden IEC-esikuvan mukainen teksti näyttää hyvin erilaiselta kuin ennen, ei käytännön vaatimuksissa ole suuria muutoksia.
  • Syöttävän PEN-johtimen liittämiselle keskuksen kiskostoon on annettu useampia vaihtoehtoja kuin ennen (kuva 54.1).
  • Johtojen asentamiselle eri paksuisten eristekerrosten läpi on annettu kuormitettavuuden korjauskertoimet. Kokonaan eristeen sisään asentaminen on edelleen kielletty (kohta 523.8).
  • Asennusputkien valintaan on annettu opastava taulukko (liite 52F).
  • Palovaarallisten tilojen vaatimukset (osa 42) on uusittu uuden esikuvan mukaiseksi.
  • Ylijännitesuojauksen toteuttamisen ja suojalaitteiden valinnan vaatimukset ovat täsmentyneet. Jos esimerkiksi jakelumuuntajan ja liittymän välissä on ilmajohto-osuus, on liittymän sähkölaitteisto yleensä aina suojattava (kohta 443.3.2.1).
  • Sähkömagneettisia häiriöitä (EMC) koskevaa osaa 444 on jonkin verran täsmennetty. Osa antaa sekä sitovia vaatimuksia että kokoelman erilaisia menettelyjä, joilla häiriöitä voidaan pienentää. Tätä menettelyvalikoimaa voidaan käyttää apuna täytettäessä EMC-direktiivin asettamia vaatimuksia sähköasennuksille. Menettelyjen valinta on tehtävä useimmiten jo sähkösuunnitteluvaiheessa.
  • Sähköajoneuvojen syöttöön ja pistorasioiden käyttöön on annettu vaatimukset (osat 722 ja 813).
  • Generaattorilaitteistojen ja niiden sähköverkkoon liittämisen vaatimuksiin on tehty täsmennyksiä osassa 551. Se käsittelee teholtaan ja toimintaperiaatteiltaan hyvin erilaisia laitteistoja. Pienimpiä näistä ovat kuluttajillakin yleistyvät erilaiset pienet tuuligeneraattorit ja aurinkosähkölaitteistot. Viimeksi mainittuja koskee myös osa 712.
  • Lääkintätilojen vaatimukset osassa 710 ovat täsmentyneet.

Standardin käyttöönotto asennustöissä

Standardisarja SFS 6000 kuuluu niihin standardeihin, joita noudattamalla täytetään sähköturvallisuuslain nojalla annetussa KTMp 1193/1999:ssä annetut määräykset. Tällaisten standardien luettelo on julkaistu Tukes-ohjeessa S10. Ohjeen S10 uusi painos, johon uusi SFS 6000 tullaan lisäämään, on tarkoitus julkaista Sähköturvallisuuden neuvottelukunnan kokouksen jälkeen joulu-tammikuussa.

Ohjeen S10 julkaisuajankohdan jälkeen aloitettavissa asennustöissä noudatetaan viimeistään standardin uutta painosta. Rakenteilla olevia keskeneräisiä sähkölaitteistoja ei yleensä ole välttämätöntä muuttaa uuden standardin mukaisiksi. Työt voidaan määräysten puolesta saattaa loppuun vanhan standardin mukaisina kolmen vuoden kuluessa siitä, kun Tukes-ohje S10 päivitetään. Tämä siirtymäsäännös sisältyy edellä mainitun KTMp:n lisäykseen vuodelta 2011. Rakenteilla olevilla asennuksilla tarkoitetaan käynnistettyjä asennustöitä, ja niihin voidaan katsoa kuuluvan myös esimerkiksi valmiin sähkösuunnitelman mukaisesti käynnistetty urakkatarjouskierros. Keskeneräinen sähkösuunnitelma ei ole KTMp:n tarkoittama rakenteilla oleva työ.

Standardin suhde muihin määräyksiin

Standardisarjan SFS 6000 vaatimuksista suurin osa liittyy sähköturvallisuuslain ja KTMp 1193/1999:n vaatimuksiin, mutta poikkeuksiakin on. Esimerkiksi kohdassa 62 esitetty kunnossapito-tarkastus ei kuulu KTMp 1193/1999:n soveltamisalaan, joten kohdan noudattaminen ei siten liity KTMp:n määräysten täyttämiseen.

SFS 6000:ssa on myös vaatimuksia, jotka eivät liity sähköturvallisuuslain vaatimusten noudattamiseen, vaan niiden aihepiiri liittyy johonkin muuhun määräykseen, kuten rakentamismääräyskokoelmaan tai pelastuslakiin. Tällaisia ovat esimerkiksi sähkön syötön katkottomuuteen liittyvät vaatimukset tulipalon sattuessa tai muussa tilanteessa. Eräät SFS 6000:n vaatimuksista voivat myös liittyä yhtä aikaa sekä sähköturvallisuuslain että muiden lakien määräyksien noudattamiseen.

Määräyspohjalla ei useimmiten ole suurta merkitystä standardin soveltajalle, sillä voimassa olevia standardeja noudatetaan riippumatta siitä, mihin määräykseen ne liittyvät. Määräyspohja on kuitenkin hyvä tiedostaa muun muassa silloin, jos on tarpeen hankkia lisätietoa kyseisen vaatimuksen taustoista ja tarkemmasta sisällöstä tai jos standardista on tarpeen poiketa erityistapauksessa. Asialla voi myös olla merkitystä käyttöönottoajankohtien kannalta.

Sähkölaitteistorekisteri verkossa, ovatko tietonne ajan tasalla?

Tukes muistuttaa, että käytön johtajat ovat avainasemassa sähkölaitteiston rekisteritietojen muutoksista ilmoittamisessa ja tietojen ajan tasalla pysymisestä. Tukesin rekisterissä olevat sähkölaitteistot löytyvät verkkosivuiltamme rekisterit.tukes.fi, jotta sähkölaitteistojen haltijoiden, käytön johtajien ja tarkastajien on helppo päästä tietoihin käsiksi ja tarkastaa, ovatko tiedot ajan tasalla.

 

Sähkölaitteistoista löytyy seuraavat tiedot:

  • Laitteiston tunnus, luokka, haltija, sijainti, verkkoyhtiö
  • Käytön johtaja ja seuraava määräaikaistarkastusvuosi

Verkkorekisteri tukee sisällön ajan tasalla pysymistä, kun haltijat ja käytön johtajat voivat itse tarkistaa tietojensa ajantasaisuuden.

Kun käytön johtaja vaihtuu, on sähkölaitteiston haltijalla kolme kuukautta aikaa nimetä uusi käytön johtaja. Muutokset voi ilmoittaa Tukesille lomakkeella SL 2A, jonka ajantasainen versio täyttöohjeineen on verkossa (etusivu > tietopalvelut > lomakkeet > sähkö ja hissit).

Epäselvyyksissä ota yhteyttä rekisterinpitäjiimme Eija Suonurmi 029 5052 683, Johanna Reponen 029 5052 005 ja Mirja Suvanto 029 5052 234.

Lisätietoja:

Harri Westerlund, yli-insinööri, p. 029 5052 572

Timo Pietilä, turvallisuusinsinööri, p. 029 5052 631      

Leila Öhman, ylitarkastaja, p. 029 5052 592

Sähköposti: [email protected]