Akkreditoinneilla varmistetaan elintarviketutkimusten luotettavuus

Miksi akkreditointeja tehdään? Millaisia toimintoja akkreditoidaan? Mitä hyötyä siitä oikein on? Mitä ylipäätään tarkoitetaan akkreditoinnilla? Kuka niitä tekee ja ketkä niitä teettävät? Haastattelemme kesän aikana eri viranomaisia ja testauslaboratorioita akkreditoinnin hyödyistä. Ensimmäisenä kohteena on Ruokavirasto.

Tapasimme Viikissä Ruokaviraston laatupäällikön Päivi Kähkösen ja mikrobiologian yksikön johtajan Anna-Liisa Myllyniemen ja pääsimme tutustumaan laboratorio- ja tutkimuslinjan toimintaan.

https://www.youtube.com/watch?v=fUvUNfg1OAs

Mitä Ruokavirasto tekee?

Ruokavirasto valvoo ja tutkii elintarvikkeiden laatua, eläinten ja kasvien terveyttä sekä siemeniä, taimia, lannoitteita ja rehuja. Ruokavirasto vastaa myös EU:n maatalous- ja muiden maaseututukien käytöstä ja huolehtii niiden maksatuksesta.

– Ruokaviraston laboratorio- ja tutkimuslinjalla, jossa nyt ollaan, huolehditaan analytiikasta, niistä tutkimusmenetelmistä, joilla tutkitaan Suomessa eläintauteja, kasvitauteja ja elintarvikkeiden ja rehujen ja lannoitevalmisteiden turvallisuutta ja laatua kemian ja mikrobiologian menetelmillä, Päivi Kähkönen kuvailee.

Elintarvikkeiden kemiallista turvallisuutta, eläin- tai kasvitautien tunnistamista, viljan laadun ja turvallisuuden tutkimusta sekä lannoitteiden kemiallista analysointia – tätä kaikkea kuuluu siis Ruokaviraston vastuualueeseen.  

Entäpä kun viljaa tai lannoitteita tutkitaan, mistä voimme tietää, ovatko tutkimus- ja testausmenetelmät luotettavia ja tulokset päteviä?  Avainsana on akkreditointi, eli pätevyyden toteaminen.

Millaisia toimintoja Ruokavirastossa on akkreditoitu?

FINASin akkreditointi on laboratorio- ja tutkimuslinjan vastuulla olevalla kemiallisella ja mikrobiologisella testauksella, kasvianalytiikalla, eläintautibakteriologialla, virologialla ja parasitologialla.  Eri tutkimusaloilla on akkreditoituja menetelmiä yhteensä yli 150. Akkreditoitua laboratoriotoimintaa on kuudessa toimipaikassa: Helsinki, Kuopio, Lappeenranta, Loimaa, Oulu ja Seinäjoki.

– Näissä kaikissa meidän laboratorioyksikössä on akkreditoitu lähes kaikki toiminnot. Tässä mikrobiologian yksikössä olemme akkreditoineet mm. elintarvikemikrobiologisia, rehu- ja lannoitemikrobiologisia menetelmiä, mikroskopointimenetelmiä sekä antibioottiresistenssi- ja antibioottijäämätutkimukseen liittyviä menetelmiä. Muissa yksiköissä, esimerkiksi eläintautiyksikössä, on vastaavasti akkreditoitu heidän käyttämiään menetelmiä, samoin kasvipuolella ja kemialla, Anna-Liisa Myllyniemi kertoo.

Mitä hyötyä akkreditoinneista on ollut?

– Akkreditointistandardin noudattaminen on ohjannut pitämään yllä monipuolista ja tasapainoista laatujärjestelmää, jolla voidaan taata pätevä toiminta ja oikeat tulokset. Ulkopuolinen arviointi ja menetelmien akkreditointi on edellytys toiminnan uskottavuudelle Suomessa ja kansainvälisesti.  

– Akkreditointi on myös tehnyt mahdolliseksi, että Ruokaviraston laboratoriot on nimetty yli 40 eläintauti-, elintarvike- kasvi- ja rehuanalytiikan tutkimuksen osalta EU:n kansallisiksi vertailulaboratorioiksi. Vertailulaboratoriotoiminnalla varmistetaan, että viranomaisvalvontaa osallistuvien laboratorioiden tutkimustulokset ovat luotettavia ja vertailukelpoisia kansallisesti ja kansainvälisesti, Päivi Kähkönen kertoo.

– Määrällisesti suurin osa Ruokaviraston tutkimuksista on viranomaistutkimuksia. Valvonta-asetuksen perusteella näiden viranomaistutkimusten täytyy olla akkreditoituja, niitä saa tehdä vain akkreditoiduilla menetelmillä. Niissäkin tutkimuksissa, joissa akkreditointeja ei vaadita, se on laadun tae tilauksen tekijälle, Myllyniemi täsmentää.  

– On hirveän hyvä, että on tällainen akkreditointijärjestelmä, joka on puolueeton tapa osoittaa menetelmien pätevyys – sekä täällä virastossa että muualla. Meillä on Suomessa hyväksyttyjä laboratorioita, joiden toimintaa ohjataan ja ne ovat kaikki akkreditoituja laboratorioita, Kähkönen jatkaa.

Mikä on Ruokavirasto?

Ruokavirasto toimii ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden hyväksi, tukee maaseudun elinvoimaisuutta ja kehittää ja ylläpitää tietojärjestelmiä.

Ruokavirasto aloitti toimintansa 1.1.2019, kun Elintarviketurvallisuusvirasto, Maaseutuvirasto sekä osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskusta yhdistettiin uudeksi virastoksi. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan kuuluvan viraston päätoimipaikka sijaitsee Seinäjoella. Ruokaviraston toiminta kattaa koko maan ja virastossa työskentelee lähes tuhat henkilöä noin 20 paikkakunnalla.

Mitä akkreditointi tarkoittaa?

Akkreditointi on pätevyyden toteamista. Se on kansainvälisiin kriteereihin perustuva menettelytapa, jonka avulla toimijan pätevyys voidaan osoittaa puolueettomasti ja riippumattomasti.

Kuka akkreditoi eli toteaa päteväksi?

Akkreditointeja tekee Suomessa FINAS, joka toteaa päteväksi mm. testauslaboratorioita ja tarkastuslaitoksia.  Asiakkaina on laboratorioita, sertifiointiorganisaatioita, tarkastuslaitoksia, vertailumittausten järjestäjiä sekä ympäristö- ja päästökauppatodentajia. Asiakaskunnassa on edustettuna sekä julkishallinto että yksityinen sektori.

Teksti: Paula Kuusio
Video: Timo Nurmi
Kuvat: Ruokavirasto

Lähdetekstit: www.ruokavirasto.fi

Liite: Akkreditoinnilla lisää luotettavuutta ja kilpailukykyä