Hyppää sisältöön

Blogi: Harmaan eri sävyjä

Tukes
Julkaisuajankohta 21.2.2017 10.38
Tiedote

 

Vuoden 2016 loppusyksystä tulivat esille ja aika näyttävästi myös julkisuuteen Turun työmailla ja aiemmin kesällä Kemijärven siltatyömaalla todetut betonin laatuongelmat – sopivasti syksyn harmauteen, sävy sävyyn.

Asiantuntijoiden kanssa pohdimme miten Tukes näihin reagoisi, mitä saavuttaisimme ja edistäisikö se tilannetta. Yhteisymmärryksessä ministeriön kanssa lähdimme selvittämään tilannetta. Sen jälkeen onkin menty julkisuudessa erilaisten sävyjen siivittämänä. Jotkut ovat halunneet nähdä tämän hyvinkin mustavalkoisena. Me olemme yrittäneet pitää pään kylmänä, varpaat lämpöisenä ja säilyttää ajattelussa kaikki harmaan eri sävyt.

Muodostimme pienen betonitiimin, joka ponnekkaasti lähti selvittämään ongelmaa. Hartaana toiveenamme oli, että julkisuudessa olleista kolmesta kohteesta (Turun T3 sairaalatyömaa, harppuunakortteli sekä Kemijärven silta) olisi löytynyt yhteinen selkeä nimittäjä, joka olisi selittänyt tai jollain tavalla selkeästi rajannut havaittuja laatuongelmia. Vierailimme Turun työmailla, tapasimme Turun rakennusvalvonnan sekä betoninvalmistajan edustajat ja kävimme myös tutustumassa perusraaka-aineen, sementin, valmistukseen. Lisäksi olimme aiemmin tavanneet sekä Liikenneviraston asiantuntijan että tarkastuslaitoksen edustajan. Turun työmaakohteissa keskustelujen alku oli hieman jähmeää, mutta rentoutui loppua kohden, kun he ymmärsivät meidän tavoitteemme, ja että emme olleet ratkomassa riitakysymyksiä. Loppuvuodesta markkinavalvonnan kohteeksi otettiin myös tuulivoimalapuistoissa todettu betoniongelma. Alkuvaiheen selvitykseen liittyen teimme myös kirjallisen selvityspyynnön isoille betonitoimittajille. Selvityksellä haluamme saada kuvaa käytössä olevien eri tuotteiden kirjosta sekä betonivalmistajien laadunvarmistusmenettelyistä. Materiaalin käsittely on vielä kesken.

kuva 2 betoni


Kuva 1: Kupittaan asema ja T3 työmaan purkutyöt käynnissä 1.2.2017. Raiteiden välissä ja vieressä olevat rakenteet ovat vielä purkamatta.

Syytä betonin laatuongelmiin ei näillä toimenpiteillä löydetty. Tämän hetkisen käsityksen mukaan ongelma liittyy pakkasen- ja suolarasituksen kestävään huokoistettuun betoniin, ns. p-lukubetoniin ja siinä käytettäviin lisäaineisiin. Lisäaineiden vaikutuksesta betonimassaan muodostuu liikaa ilmaa, joka heikentää betonin lujuutta merkittävästi. Lisäksi arveluissa on ollut muitakin muuttujia, esimerkiksi eri sementtilaadut, jotka saattaisivat vaikuttaa betonin kovettumiseen. Olemme nostaneet esille myös mittausmenetelmiin liittyvät epävarmuudet sekä laadunvarmistusmenettelyihin ja sopimusasioihin liittyvät asiat.

Koska yksinkertaista ratkaisua ongelmaan ei löytynyt, on ratkaisun löytäminen nyt toimialan vastuulla. Betoniteollisuus on sopinut Aalto-yliopiston, Liikenneviraston ja lisäainevalmistajien kanssa ”Robust Air” -tutkimushankkeen toteuttamisesta. Hankkeessa on tarkoitus löytää sellaiset raaka-aineyhdistelmät, valmistusprosessit ja laadunvalvontakeinot, joilla betonin ilmapitoisuus pysyy hallittuna myös työmaiden joskus hankalissakin olosuhteissa.

Pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnat (Helsinki, Espoo, Vantaa) ovat aloittaneet alkuvuodesta 2017 pääkaupunkiseudun työmaiden tarkemman selvittelyn ongelman laajuuden selvittämiseksi. Me olemme tässä yhteistyössä mukana. Olemme laatineet betonointitöihin liittyvän kyselylomakkeen ja kokoamme kaikkien työmaiden tulokset yhteen. Kysely päättyy kesäkuussa. Turun alueella ollaan käynnistämässä samankaltaista selvitystä. Liikennevirasto jatkaa myös siltojen tutkimista laajentamalla otantaa.

Käynnistymässä on myös hanke, jossa lähdetään selvittämään uudenlaisia rakennetta rikkomattomia mittausmenetelmiä, joilla voitaisiin seurata betonin kehitystä ja siinä tapahtuvia muutoksia mahdollisesti koko rakenteen elinkaaren ajan aina 50:n ja jopa 100 vuoden päähän. Todella mielenkiintoista ja juuri sellaista mitä olimme toivoneet. Toivottavasti hanke toteutuu – Tukes on in.

Meillä työ jatkuu kahdessa tasossa: 1) olemme aktiivisesti mukana betonin laatuongelman laajuuden selvityksessä sekä seuraamme eri tutkimusten edistymistä ja 2) nostamme valmisbetonin valvonnan prioriteetissä korkeammalle ja kehitämme tehokkaan toimintamallin valmisbetonin markkinavalvontaan vuoden loppuun mennessä.

kuva 3 betoni


Kuva 2: Kemijärven sillan purkaminen käynnissä (Jorma Korhonen/Yle)

Varsinais-Suomen sairaanhoitoalue on päättänyt purkaa tehdyt rakenteet. Rakennushanke tulee viivästymään noin vuodella. Kemijärven silta on purettu ja rakennettu uudestaan. Mitään ei romahtanut eikä ihmishenkiä ole menetetty. Ei ole myöskään yleistä vaaraa, että sillat romahtavat tai talot sortuvat. Pitääkö kuitenkin olla huolissaan? Kyllä, koska ilman huolta ei mitään tapahdu ja pahimmassa tapauksessa jämähdetään paikalleen ja annetaan ajan hoitaa.

Täytyy siis toivoa, että tämä hetki hyödynnetään, ei mennä bunkkeriin tai rakenneta suojamuureja, vaan jaetaan tietoa, ollaan avoimia ja viedään Suomi-100 –juhlavuoden hengen mukaisesti asioita uusille urille – uskalletaan katsoa laajasti ja kehitetään uusia innovatiivisia ratkaisuja.

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut kolaus rakennusalalle ja erityisesti betoniteollisuudelle. Luottamuksen palauttaminen on tietenkin suurelta osin toimialan vastuulla. Sairaalatyömaan projektipäällikön sanoja lainaten: " Oli kuitenkin loppujen lopuksi hyvä, että virhe huomattiin nyt eikä vasta sitten, kun sairaala olisi ollut valmiina tuossa raiteiden päällä". Tällä hetkellä tilanne näyttää siis harmaalta, mutta luotan siihen, että käynnissä olevien tutkimusten ja laajojen selvittelyjen perusteella vaaleammatkin sävyt tulevat vielä esille.

Harmaa mielletään joskus ankeaksi väriksi, mutta tilanne on usein päinvastoin, ainakin näin valokuvausta harrastavan näkökulmasta. Oheinen kuva on otettu syksyllä aamu-usvan hivellessä järven tyyntä pintaa. Harmauskin on joskus ihan nättiä.

vesikuva


Kokko_Kurt


 

Kurt Kokko

ryhmäpäällikkö
ammattilaistuotteet


 

 

Kuvat: Kurt Kokko ja Jorma Korhonen
 
Sivun alkuun