Blogi: Miksi mikrobiologisten kasvinsuojeluaineiden hyväksyminen on niin hidasta?

EcoStack on Euroopan unionin rahoittama hanke, jossa selvitettiin syitä sille miksi mikrobiologisten kasvinsuojeluaineiden markkinoille pääsy kestää EU:ssa paljon kauemmin kuin monissa muissa maissa. Tutkimus tehtiin Ruotsin maatalousyliopistossa ja Kööpenhaminan yliopistossa.

Tietovaatimusten soveltuvuus mikrobeille  

Eurooppalaisen elintarviketurvallisuuden lähtökohtana on korkea ympäristön ja terveyden suojelun taso. Tämä tarkoittaa sitä, että kasvinsuojeluaineet tarkastetaan perusteellisesti ennakkoon ennen niiden myynnin aloittamista. Ennakkotarkastus sisältää riskien arvioinnin ja tarvittavat riskinvähennyskeinot ovat hyväksymisen edellytyksiä. Kasvinsuojeluaineiden hyväksymisestä on säädetty kasvinsuojeluaineasetuksella (1107/2009/EU), jonka perusteella on luotu yhteisötason riskinarviointimenettely tehoaineille ja valmisteille kansalliset hyväksymisjärjestelmät. Tehoaineet voivat olla joko kemikaaleja tai mikrobiologisia eliöitä. Kasvinsuojeluaineiden riskinarviointi pohjautuu tietovaatimuksiin, jotka ovat tiukemmat kuin millään muulla kemikaaliryhmällä. Hyväksyminen perustuu yhteisiin periaatteisiin, joiden nojalla riskejä aiheuttavat aineet voidaan jättää hyväksymättä.  

Tutkimuksessa tarkasteltiin EU:n tietovaatimusten ja hyväksymisperiaatteiden soveltuvuutta mikrobiologisten kasvinsuojeluaineiden biologisten ominaisuuksien, riskien ja hyötyjen tunnistamisessa. Tutkimuksessa vertailtiin vaatimuksia mikrobien hyväksymiseksi kasvinsuojeluaineina, elintarvikelisäaineina, uuselintarvikkeina, fermentoitavissa elintarvikkeissa, biosideina, lannoitevalmisteina tai bioteknisissä sovellutuksissa kuten biopuhdistamoissa. 

Samalla mikrobilajilla voi olla eri käyttötarkoituksia, jolloin sille voi olla useita hyväksymismenettelyjä ja tietovaatimuksia. Kasvinsuojeluaineeksi hyväksyttäessä mikrobikannalle on kaikkein suurimmat tietovaatimukset ja perusteellisin hyväksymisprosessi.

Säädösten tieteellinen pohja 

Tutkimuksessa käytiin läpi nykyisen lainsäädännön tieteellistä pohjaa ja sen mahdollisuutta uuden tieteellisen tiedon huomioon ottamiseen sekä sääntelyn ennakoitavuutta, tasapuolisuutta ja oikeasuhtaisuutta mikrobiologisten kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisen prosessissa. Mikrobien mahdollisuuksista ja käytöistä kasvinsuojelussa on valtavasti tieteellistä tutkimusta monien vuosikymmenten ajalta, joten mistään uudesta asiasta ei ole ollut kyse, kun EU:ssa valmisteltiin aikanaan kasvinsuojeluainedirektiiviä ja -asetusta.

Sekä tietovaatimukset että yhteiset periaatteet pohjautuvat korkeatasoiseen toksikologiseen ja ekotoksikologiseen tietoon ja pyrkivät haitallisten kemikaalien riskien minimoimiseen, mutta niiden mikrobiologisia kasvinsuojeluaineita koskevat osat eivät kaikilta osin sovellu lainkaan mikrobiologisen turvallisuuden tai biologisen kasvinsuojelun erityispiirteiden arviointiin.    

Pääpaino kemiallisessa osaamisessa 

Mikrobiologisten kasvinsuojeluaineiden käsittelyajat EU:ssa ovat lyhentyneet 6 – 8 vuodesta 3,5 – 4 vuoteen. Silti käsittelyajat ovat merkittävästi pidemmät kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa ne ovat keskimäärin 1,5 – 2 vuotta. Sekä yhteisötaso että kansalliset viranomaiset keskittyvät kemiallisten aineiden hallintaan ja henkilöstön asiantuntemus painottuu kemikaalien arviointiin ja riskien hallintaan.

Mikrobiologiseen osaamiseen ei ole kiinnitetty yhtä paljon huomiota henkilöstön rekrytoinneissa edes suurissa jäsenmaissa, joissa on merkittävät henkilöstöresurssit kasvinsuojeluaineiden hyväksymismenettelyissä. Tutkijoiden johtopäätös on, että tämä osaamisvaje aiheuttaa merkittävää viivettä EU-hakemusten käsittelyssä.  

Suositukset 

Tutkijat antoivat muutamia suosituksia kasvinsuojeluaineiden hyväksymismenettelyn kehittämiseksi, joilla voidaan poistaa esteitä biotorjunnan yleistymiseltä ja tarjota lisää biologisia vaihtoehtoja haitallisten kemikaalien korvaamiseksi. 

Kasvinsuojeluaineasetuksen toimeenpanoon liittyvät tietovaatimukset, arviointiohjeet ja hyväksymisperiaatteet tulisi rakentaa tunnistamaan mikrobien ominaisuuksia, käyttäytymistä ja ekologisia vaatimuksia niiden biologian pohjalta eikä kopioida kemiallisten aineiden vastaavista. Jotta EU:n pellolta pöytään -tavoitteisiin kemiallisten kasvinsuojeluaineiden riskien ja käytön vähentämiseksi päästään, tulee hyväksymismenettelyjen oikeasuhtaisuuteen kiinnittää huomiota lainsäädäntöä uudistettaessa ja edistää mikrobien mahdollista luokittelua vähäriskisiksi tehoaineiksi. Mikrobien tehokkuutta arvioitaessa lähtökohtana tulisi olla integroidun torjunnan periaatteet ja hyödyt. Viranomaisten henkilöstöä rekrytoitaessa mikrobiologinen asiantuntemus tulisi priorisoida, jotta koko alan osaamistasoa saadaan nostetuksi.  

Haasteet on tunnistettu ja komissio päivittää mikrobiologisten kasvinsuojeluaineiden tutkimusvaatimuksia, arviointiohjeita ja hyväksymisperiaatteita osana EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa. Jäsenmaiden asiantuntijat voivat kommentoida luonnoksia ja ne tullaan aikanaan hyväksymään kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomiteassa. Jäsenmaiden riskinarvioitsijoille on tulossa sarja koulutustilaisuuksia mikrobiologisten kasvinsuojeluaineiden riskien arvioinnista. Myös Tukesissa on tunnistettu tarve lisätä mikrobiologista asiantuntemusta ja se huomioidaan tulevissa riskinarvioitsijoiden rekrytoinneissa. 

Alkuperäinen tutkimus 

Sundh, I. & Eilenberg, J. 2021. Why has the authorisation of microbial biological control agents been slower in the EU than in comparable jurisdictions? Pest Management Science 77: 2170-2178.  

DOI: 10.1002/ps.6177 

Blogin kirjoittaja FT Sari Autio työskentelee ylitarkastajana biosidien ja kasvinsuojeluaineiden luvat -ryhmässä.