Blogi: Kasvinsuojeluaineiden jäämät ruoassa – riskiruokaa?

Ovatko kasvinsuojeluaineet välttämättömiä ruoan tuotannossa? Kuka valvoo vai valvooko kukaan kasvinsuojeluaineiden jäämiä ruoassa? Onko niin, että vain luomuruoassa ei ole kasvinsuojeluainejäämiä? Ruoka herättää paljon intohimoja, ja kasvinsuojeluaineet nähdään usein riskinä puhtaalle ruoalle. Syömmekö me riskiruokaa? Kasvinsuojeluaineilla tarkoitetaan torjunta-aineita, joilla suojataan kasveja taudeilta ja tuholaisilta tai estetään rikkakasveja. Lisäksi kasvinsuojeluaineilla tarkoitetaan aineita, joilla vaikutetaan kasvien kasvuun tai kypsyyteen, esim. korrenvahvistajat.

Luulo 1: Kaikki kasvinsuojeluaineet ovat tarpeettomia ja pahoja myrkkyjä. Ne pitäisi kieltää.

Turha vastakkainasettelu ja ääripäiden luominen luomun ja ”tehotuotannon” välillä joutaa romukoppaan. 

Kasvinsuojeluaineitakin tarvitaan, jotta kuluttajille voidaan tarjota laadukasta ruokaa. Viljelijöille torjuntamenetelmien valinta on tasapainoilua sääolosuhteiden, elintarviketurvallisuuden, varastoitavien ja tuontiruokien turvallisuuden sekä tuotteiden laatuvaatimusten välillä. Kasvinsuojeluaineet maksavat, eikä kemiallista torjuntaa kannata käyttää vain varmuuden vuoksi.

Kasvinsuojelussa käytettävillä aineilla torjutaan seuraavia:

• haitalliset homeet
• tuhoisat ja sitkeät kasvitaudit
• tuholaiset ja rikkakasvit
• viljan lakoontuminen (silloin kun se on tarpeellista).

Maan kasvukyvystä ja kasvuston kunnosta huolehtiminen on ennalta ehkäisevää torjuntaa. Kemiallisen torjunnan rinnalla käytetään muitakin menetelmiä:

• mekaaninen torjunta, esim. kitkeminen
• fysikaalinen torjunta, esim. katteet tai kuuma vesi
• biologinen torjunta, esim. mikrobiologiset valmisteet.

Fakta: Kasvinsuojeluaineita tarvitaan nykyisessä ruoantuotannossa turvallisuuden ja tuottavuuden takaamiseksi.

Luulo 2: Valvonta falskaa kumminkin. Koskaan ei tiedä, mitä myrkkyjä ruoan mukana tulee syötyä.

EU velvoittaa vastuulliseen ja tarpeesta lähtevään kasvinsuojeluaineiden käyttöön:

• jokaiselta jäsenmaalta vaaditaan oma kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön toimintaohjelma
• suomalaiset viljelijät ja muut ammattikäyttäjät suorittavat pakollisen kokeen kasvinsuojeluaineiden käytöstä.

Edellä mainituista vastaa Suomessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Lisäksi Tukes myöntää luvat Suomessa myytäville kasvinsuojeluaineille.

EU:ssa komission asetus velvoittaa valvomaan torjunta-ainejäämiä. Suomessa valvonnasta huolehtivat:

• Tulli: maahantuotavat tuotteet 
• Ruokavirasto (entinen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira): kotimaan markkinoilla jo olevat sekä kaikki eläinperäiset tuotteet.

Kaikkea ei voi valvoa, joten valvonta kohdennetaan aiempien kokemusten, odotettujen riskien ja toisinaan epäiltyjen väärinkäytösten perusteella. Lisäksi elintarvikealan yritysten vastuulla on tehdä jäämien valvontaa osana omaa laadunvalvontaansa.

Fakta: Mikään valvonta ei tavoita kaikkea, mutta silti kannattaa yrittää ja valvonta on tärkeää. Turvallinen ruoka on kaikkien edun mukaista!

Kasvinsuojeluaineita tarvitaan ja ruokaa voi syödä turvallisin mielin!

Luulo 3: Hedelmät ja vihannekset pitää kuoria tai ainakin pestä kunnolla 

Elintarvikkeissa voi tosiaan olla jäämiä kasvinsuojeluaineista, mutta ei sellaisia määriä, että ne voisivat olla riski kuluttajan terveydelle. Ei, vaikka hedelmät jättäisi pesemättä ja popsisi ne kuorineen päivineen.

Miten siitä voi olla varma? Kaikille EU:ssa kasvinsuojelussa käytettäville aineille on asetettu suurimmat sallitut pitoisuudet eli enimmäismäärät mm. seuraaville tuotteille:

• tuoreet elintarvikkeet
• hedelmät
• vihannekset
• eläinperäiset tuotteet
• viljat, palkokasvit, öljykasvit
• mausteet, yrtit. 

Kasvinsuojeluaineiden enimmäismäärät

Enimmäismäärän asettamisessa noudatetaan periaatetta ”niin alas kuin järkevästi mahdollista”. Kasvinsuojeluainetta käytetään vain sen verran ja sillä tavalla, että sen teho on hyvä, mutta jäämät valmiissa tuotteessa mahdollisimmat alhaiset.

Enimmäismäärää ei saa koskaan asettaa sellaiselle tasolle, että siitä voisi aiheutua riskiä. Tämä varmistetaan riskinarvioinnin avulla. Enimmäismäärän ylitys ei tarkoita, että kyseinen tuote olisi syömäkelvoton, vaan pikemminkin sitä, että aineen käyttötapa ei ole ollut oikea. 

Miten riskinarviointi tehdään?

Riskinarviointityöhön ja enimmäismäärien asettamiseen osallistuvat kaikki EU:n jäsenmaat. Suomessa työstä huolehtivat Ruokaviraston ja Tukesin asiantuntijat.

Riskinarvioinnissa verrataan tietoa jäämien enimmäismäärästä kyseisten ruokien kulutustietoihin. Näiden tietojen perusteella arvioidaan ihmisten altistumista pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Altistuminen ei saa ylittää turvallisiksi asetettuja raja-arvoja, jotka perustuvat toksikologiseen riskinarvioon. 

Fakta: Fiksu kuluttaja, joka haluaa pienentää altistumistaan, pesaisee hedelmät ja vihannekset. Pelkkä pesu vähentää jo usein jäämien määrää noin 30–40 %. Jos ei pese hedelmiä ja vihanneksia, se ei kuitenkaan ole riski terveydelle.

Luulo 4: Luomutuotteet eivät sisällä mitään jäämiä

Kasvinsuojeluainejäämiä välttelevä valitsee yleensä ostoskoriinsa mieluiten luomua, joka ei saa sisältää jäämiä tavanomaisista kasvinsuojeluaineista. Hän ei ehkä tiedä, että luomuelintarvikkeissakin saa käyttää tiettyjä torjunta-aineita, kuten pyretriiniä. Sille on luomussa asetettu samanlaiset enimmäismäärät kuin tavanomaisille elintarvikkeille.

Valvontatuloksia

Valvontatulosten perusteella kasvinsuojeluaineiden jäämiä ei useimmiten löydy tavallisistakaan tuotteista. Vuonna 2017 testatuista suomalaisista elintarvikkeista vain 7,7 % sisälsi havaittavia jäämiä ja Suomeen tuoduista ulkomaisista elintarvikkeista niitä löytyi 45 %:sta.
Suomessa tuotetuista tuotteista 2,4 % sisälsi jäämiä yli sallitun enimmäismäärän ja ulkomaisista 3,4 %. Myös jokunen luomutuote jäi valvonnassa kiinni luomussa kielletyistä aineista.

Koko EU:n laajuisessa valvonnassa 49 % tuotteista sisälsi havaittavia jäämiä. Eniten määräysten vastaisia tuotteita löytyi EU:n ulkopuolelta tuotujen joukosta: 7,2 % ylitti sallitun enimmäismäärän.

Jäämävertailussa luomutuotteet ja kotimaiset tuotteet ovat siis melko lähellä toisiaan kärkikahinoissa, kun taas perässä tulevat EU:ssa tuotetut ja EU:n ulkopuoliset tuontituotteet.

Fakta: Myös luomuhedelmät ja -kasvikset saattavat sisältää jäämiä luomutuotteille sallittujen kasvinsuojeluaineiden jäämiä.

Suomalainen ruoka on EU:n puhtaimmasta päästä

Valvonnan tulosten perusteella suomalaiset viljelijät ovat vastuuntuntoisia ja tiedostavia kasvinsuojeluaineiden käyttäjiä. Suomen viljelyolosuhteet tuovat meille toki etua moneen muuhun maahan verrattuna: esimerkiksi hankalia tuholaisia on vähemmän. Valtaosa kaikista elintarvikkeista täyttää kuitenkin määräykset. EU-kuluttajan ruoka on siis kasvinsuojeluaineiden jäämien osalta turvallista purtavaa.

Katso lisätietoja www.luulotpoiskemikaaleista.fi ja kysy meiltä tarvittaessa. Keskustelu jatkuu myös somessa:

#luulotpoiskemikaaleista

Johanna Rajasärkkä ylitarkastaja, kasvinsuojeluaineet

Sähköpostit muotoa: [email protected]

Lisätietoja

Tukes: Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön ohjelma
Tullin elintarvike- ja kulutustavaravalvonta Ruokavirasto: Kasvinsuojeluainejäämät
Ruokavirasto: Kasvinsuojeluainejäämien valvontatulokset vuonna 2017
Tulli: Tullin elintarvikevalvonnan tuloksia vuodelta 2017
EU Pesticides database
EU: Cumulative Risk Assessment
Ruokavirasto: Luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvat kasvinsuojeluaineet
EU: Pesticides in food: latest figures remain steady