Malminetsintä kasvoi, kaivostoiminnan investoinnit pysyivät korkeina 2022

Kaivosteollisuuden investoinnit pysyivät korkeina ja kaivostoiminnan louhinta kasvoi Suomessa vuonna 2022. Keliber Technology Oy aloitti Syväjärven kaivoksen kaivostoiminnan valmistelevat työt. Malminetsintä kääntyi kasvuun niin Suomessa kuin maailmalla. Malminetsinnän kasvua vauhdittivat vihreän siirtymän tarvitsemat metallit. Tiedot käyvät ilmi Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) julkaisemasta kaivosviranomaisen ajankohtaiskatsauksesta.

Louhintaa raportoi 22 yhtiötä 44 kaivokselta. Vuonna 2022 yhtiöt investoivat 304 miljoonaa euroa (laskua edelliseen vuoteen 2 %) toimenpiteisiin, joilla jatketaan kaivosten elinaikaa. Merkittävimmät investoinnit tehtiin Kevitsan, Kittilän, Kemin, Terrafamen ja Siilinjärven kaivoksiin. Keliber Technology Oy aloitti Syväjärven kaivoksen kaivostoiminnan valmistelevat työt.

Malmi- ja hyötykivilouhinta oli 49,6 miljoonaa tonnia, missä on nousua edellisestä vuodesta 3,5 %. Kaivosten kokonaislouhinta nousi edellisestä vuodesta 3,4 % ja oli 119,4 miljoonaa tonnia.  Kolme suurinta Terrafame (42,9 Mt) Kevitsa (36,4 Mt) ja Siilinjärvi (23,3 Mt) vastasivat kaikkien Suomen kaivosten kokonaislouhinnasta 86 %.

Malminetsinnän luonne on muuttunut

Malminetsinnästä raportoi Tukesille viime vuonna 54 yhtiötä. Yhtiöt investoivat Suomessa malminetsintään 80,4 miljoonaa euroa (nousua edellisestä vuodesta 17,4 %). 15 suurinta yhtiötä vastasi 80 % malminetsinnän kustannuksista. Kairausta tehtiin 274 kilometriä (vähennystä edellisestä vuodesta 2,2 %).

Malminetsintä keskittyy entistä enemmän Lappiin, jonne kohdistui 81 % Suomessa tehtävästä malminetsinnästä.  Malminetsinnän kasvua vauhdittavat vihreän siirtymän tarvitsemat metallit ja taloudellisen epävarmuuden kiihdyttämä kullan hinnan nousu.

Suomesta on mahdollisuus löytää vihreän siirtymän tarvitsemia metalleja ja kultaa. Näitä kaikkia etsitään.

-  Malminetsintäinvestoinnit ovat Suomessa nyt samalla tasolla kuin Kiina-buumin huippuvuonna 2012. Malminetsinnän luonne on kuitenkin muuttunut. Kiina-buumin aikana tutkimusta tehtiin lähinnä tunnetuilla mineralisaatioilla ja Suomeen avattiin useita merkittäviä kaivoksia, kuten Talvivaara, Kevitsa ja Kittilä. Viimeisen 10 vuoden aikana tutkimustoiminta on painottunut alueille, joiden mahdollisista mineralisaatioista on vähän tietoa. Alkuvaiheen tutkimustoiminta (grassroot) on paljon riskialttiimpaa kuin vanhojen tunnettujen malmioiden ja mineralisaatioiden läheisyydessä tehtävät tutkimukset (brownfield). Tämä tutkimustoiminta on kallista, ottaa aikaa ja edellyttää investoijilta suurempaa riskinottoa. Grassroot-tyyppinen tutkimustoiminta on kasvussa, kertoo Tukesin kaivosryhmän päällikkö Terho Liikamaa.

Viime vuonna maanomistajille maksettiin malminetsintäkorvauksia 5,9 miljoonaa euroa, josta Metsähallitus suurena maanomistaja sai merkittävän osan. Malmietsintään oikeuttavan malminetsintäalueen koko on 2581 km2 (kasvua edellisestä vuodesta 25 %). 

Kaivosten turvallisuus on kehittynyt hyvään suuntaan, sillä raporttien mukaan työntekijöiden ja urakoitsijoiden tapaturmat laskivat edelleen.

Tukes on toimivaltainen kaivosviranomainen Suomessa. Vireillä olevien hakemusten kuulutusasiakirjat ja päätökset löytyvät Tukesin verkkosivuilta.

Hakemustilanne ja voimassa olevat lupa-alueet tietoineen löytyvät karttapalvelusta.

Liitteet: 
Kaivosviranomaisen ajankohtaiskatsaus 2022 (pdf, 516 kb)
Tilastotietoja kaivosonnettomuuksista 2022 (pdf, 276 kb)
Vuoden 2022 louhintamäärät kaivoksittain (pdf, 114 kb)
 

Lisätietoja:
ryhmäpäällikkö Terho Liikamaa, p. 029 5052 117
Kaivostoiminta: johtava asiantuntija Ossi Leinonen, p. 029 5052 205
Malminetsintä: ylitarkastaja Ilkka Keskitalo, p. 029 5052 151
[email protected]