Hyppää sisältöön

Suomalaiset luottavat vahvasti turvallisuuteen

Tukes
Julkaisuajankohta 24.11.2015 14.08
Tiedote

 

Suomalaisten luottamus tuoteturvallisuuteen ja sitä valvoviin viranomaisiin on erittäin vahva. Suomen tulokset näillä kahdella mittarilla ovat muihin EU-maihin verrattuna huippuluokkaa ja myös ero muihin EU-maihin on merkittävä.

Tiedot käyvät ilmi tänä syksynä julkistetusta EU-komission Consumer scoreboard -tutkimuksesta, joka selvittää säännöllisesti kuluttajien näkemyksiä 28 EU-maassa, Islannissa ja Norjassa. Suomesta Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuspäällikkö Anu Raijas osallistui tutkimuksen tekemiseen kommentoimalla suomenkielistä haastattelulomaketta.

Suomalaisten vahva luottamus osoitus pitkäjänteisestä työstä

Tutkimustuloksista käy ilmi, että suomalaisista kuluttajista jopa 90 prosenttia luottaa tuoteturvallisuuteen. EU-maissa keskimäärin luku on 69. Suomen tulos on tällä osa-alueella tutkimukseen osallistuneista maista paras ja ero muihin maihin on merkittävä.

plugi_183897
Myös luottamus tuoteturvallisuutta valvoviin viranomaisiin, kuten Kilpailu- ja kuluttajavirastoon ja Tukesiin, on tutkimuksen mukaan Suomessa muihin EU-maihin verrattuna vahvin: suomalaisista 85 prosenttia luottaa viranomaisiin, EU-maissa keskimäärin luku on 61 prosenttia.

Anu Raijas, miten Suomen erinomaiset tulokset voidaan selittää?

- Suomen saamien huipputulosten taustalla vaikuttaa varmasti suomalaisten vahva luottamus viranomaisiin ylipäätään. Tuoteturvallisuus ja kuluttajansuoja on nähty Suomessa tärkeinä asioina, joihin on haluttu panostaa ja joiden eteen on tehty pitkäjänteistä työtä. Meillä on pystytty rakentamaan hyvä ja toimiva järjestelmä, johon luottavat tutkimuksen mukaan niin kuluttajat, myyjät ja maahantuojat, Raijas vastaa.

- Muissa EU-maissa valtiolla ei välttämättä ole niin keskeistä roolia, esimerkiksi Saksassa järjestöt ovat vahvoja kuluttajan oikeuksien puolustajia ja hoitavat tuotetestauksia.

Suomalaisista myyjistä tuoteturvallisuuteen luottaa tutkimuksen mukaan jopa 95 prosenttia. EU:ssa keskimäärin luku oli 75 prosenttia.

Verkkokauppa yleistyy tulevaisuudessa

Tutkimustuloksista on edellisten vuosien tuloksiin verrattuna Raijaksen mukaan nähtävissä yksi selkeä iso suunta: verkko-ostamisen yleistyminen. Varaakin kyllä on, etenkin Suomessa. Tutkimuksen mukaan EU-kuluttajista puolet on ostanut tuotteita verkkokaupasta, Suomessa kaksi kolmesta.

- Suomalaiset eivät ole verkko-ostajina mitään edelläkävijöitä Euroopassa. Ykkösenä verkkokaupan käytössä paistattelee Iso-Britannia, Raijas kertoo.


Anu Raijas näkee, että tulevaisuudessa verkko-ostaminen yleistyy ja on yksi tulevaisuuden suurin kehitysalue.

Raijaksen mukaan suomalaisten vähäinen innostus verkkokauppaan selittyy muun muassa sillä, että melko harva suomalainen yritys on lähtenyt mukaan verkkokauppaan. Kun tämä yhdistetään siihen, että tutkimuksen mukaan 60 prosenttia kuluttajista ostaa juuri kotimaisista verkkokaupoista ja 70 kuluttajista luottaa nimenomaan kotimaiseen verkkokauppaan, alkaa syy suomalaisten vähäiseen verkko-ostamiseen selvitä.

- Jatkossa näen, että tilanne tulee muuttumaan: verkko-ostaminen yleistyy ja on yksi tulevaisuuden suurin kehitysalue. Volyymit kasvavat ja uudet kuluttajat ja yritykset löytävät verkkokaupan mahdollisuudet, Raijas arvioi.

Viranomaisillakin on kehityksessä Raijaksen mukaan merkittävä rooli.

- On hirveän tärkeää, että kuluttajat ja myyjät voivat pitää verkko-ostamista turvallisena. Toisaalta tässä on haasteena jatkuva resurssien niukkeneminen. Yksi tärkeä kysymys onkin, onko meillä varaa menettää kuluttajien ja markkinoiden luottamus?

Tutkimuksessa selvitettiin kuluttajien näkemyksiä kolmessa eri osiossa: kuluttajien tietämys ja luottamus, kuluttajalainsäädännön toimeenpano ja noudattaminen sekä kuluttajavalitukset ja riidanratkaisu. Erillisenä osana tutkittiin vielä erikseen digitaalisia sisämarkkinoita.

Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla. Jokaisessa maassa esitettiin samat tutkimuskysymykset 1000 ihmiselle, lukuun ottamatta Islantia, Kyprosta, Luxemburgia ja Maltaa, joissa ihmisiä haastateltiin vain 500. Lopullisissa tuloksissa vastaukset painotettiin maan väkiluvun mukaan.

Teksti: Mirva Kipinoinen
Kuvat: Heta Kylmämaa, Tukes ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto.
 
Sivun alkuun