Hyppää sisältöön

Tapahtumaturvallisuuden tekeminen vaatii osaamista ja yhteistyötä

Julkaisuajankohta 13.4.2022 9.20
Uutinen

Suurten tapahtumien järjestämiseen vaaditaan paljon osaamista, jotta kaikki sujuu hyvin ja turvallisesti. Osataanko tämä Suomessa? Missä on parantamisen varaa? Pelastusviranomaisen, poliisin ja Tukesin edustajat kertovat näkemyksensä tilanteesta.

Asiasta keskustelevat paloinsinööri Jarno Kivistö Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta, komisario Harri Aaltonen Lounais-Suomen poliisilaitokselta sekä ylitarkastaja Kari Koponen Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta (Tukes).

Astroworld-festivaalilla USA:ssa turvallisuusjärjestelyiden pettämisestä syntynyt kaaos johti useisiin kuolonuhreihin ja satoihin loukkaantumisiin vuonna 2021. Voisiko vastaavaa tapahtuma Suomessa?

- Tämäntyyppinen tapahtuma on mahdollinen, jos asiaan ei paneuduta riittävästi. Ennakkosuunnittelu on kaiken a ja o. Mitä enemmän varaudutaan, sitä pienemmät mahdollisuudet tällaiseen on, Harri Aaltonen poliisista sanoo.

Pelastuslaitoksen Jarno Kivistö toteaa, että mittakaava voi Suomessakin olla yhtä iso kuin maailmalla. Länsimaissa vastaavia on tapahtunut noin kymmenen vuoden välein. Suomessa ei ole, ainakaan vielä.

- On ollut tilanteita, joissa olisi ollut mahdollista. On ajan kysymys, milloin meillä tapahtuu, arvioi Tukesin Kari Koponen.

Palveluissa on puutteita

Pelastuslaitoksen Kivistö muistuttaa, että massa tuo aina riskejä tapahtumiin. Kuinka massaa hallitaan, kuinka se liikkuu, saapuu paikalle ja toimii lähialueilla – massojen toiminta on huomioitava, oli tapahtuman kokoluokka mikä tahansa.

- On myös tärkeää, että asiakkaat tietävät, mitä tehdä ja heitä neuvotaan eri tilanteissa. Kun tämä service-puoli saadaan kuntoon, se pienentää muita ongelmia.

Tukesin Koponen nostaa esiin yleisön käyttäytymisen.

- Järjestäjät ottavat harvoin huomioon yleisön painetta ja tiheyttä. Ei ymmärretä rakenteiden käyttöä yleisön paineen, tiheyden ja virtauksen hoitamiseksi. Ei välttämättä ole henkilökuntaa paikalla ohjaamassa ihmisiä. Väkeä pitää olla paikalla ennakoivasti. 

Kaavio katsomoturvallisuudesta, massa-alueet, aidat, barrikadit ja poistumistiet.

Myös poliisin Aaltonen korostaa service-puolta turvallisuuden takaamisessa.

- Palvelut ovat usein ihmismäärään nähden vajavaiset. Se voi huonontaa yleisön fiilistä, mikä aiheuttaa epätoivottua käytöstä. 

Tapahtumassa pitäisikin ottaa huomioon pullonkaulat, jonotukset ja poistumistiet. Myös turvallisuushenkilöstön määrää ja laatua tulisi lisätä. Tapahtumissa työskentelevien ihmisten perehdytykseen tulisi panostaa. Huomioon otettavien asioiden määrä on suuri.

Kokemus ei takaa turvallisuutta

Suomessa ei ole tällä hetkellä lakisääteistä koulutusta, jota vaadittaisiin tapahtumajärjestäjiltä. Tätä pitävät ongelmallisena sekä Tukesin, poliisin että pelastuslaitoksen edustajat.

- Suuri määrä toimijoita toimii kokemusperäisesti. Kokemus ei takaa turvallisuutta, Tukesin Koponen sanoo.

- Kuka tahansa voi olla oman elämänsä massatapahtuman turvallisuuspäällikkö. Pätevyyksiä ei vaadita, pelastuslaitoksen Kivistö toteaa.

Hankkeita koulutuksen rakentamiseksi on ollut, mutta asia ei ole edennyt. 

Tapahtuma-alalla on monen tasoisia toimijoita. On ammattilaisia, harrastajia ja myös ihan tavallisia kansalaisia, jotka saattavat järjestää isojakin tapahtumia.

- Ammattilaisten osaamisen taso on korkealla, kun puhutaan perinteisestä järjestyksenvalvonnasta. En kuitenkaan ole vakuuttunut siitä, onko kaikilla tapahtumajärjestämisen eri tasoilla osaamista massojen hallintaan, liikenteeseen ja tilapäisrakenteisiin, Kivistö sanoo.

Osaamisen taso vaihtelee

Tapahtuman turvallisuudesta vastaavat omalta osaltaan monet toimijat tapahtumajärjestäjästä, tuottajasta ja lavamanagerista järjestyksenvalvojaan. Toimijoiden osaamistaso vaihtelee paljon, ja minkäänlaista pätevöitymistä toimintaan ei edellytetä järjestyksenvalvontaa lukuun ottamatta. 

Järjestyksenvalvojien on läpäistävä kurssi voidakseen toimia järjestyksenvalvojina. Ammattimaisella turvallisuustuottajalla pitää olla yksityisen turvallisuusalan elinkeinolupa. Tapahtumassa turvallisuuden tuottajana voi kuitenkin olla myös muu kuin ammattimainen toimija.

Poliisin Aaltonen nostaa esiin, että tällä hetkellä tapahtumanjärjestäjä ei voi mitenkään todeta, onko hänen käyttämänsä turvallisuuden tuottaja hyvä vai ei.

- Osaamistaso vaihtelee huikeasti. Käytännössä viranomainen joutuu ohjaamaan turvallisuuden tuottajaa.

Pelastuslaitoksen Kivistö näkee, että jos tapahtuma-ala itse näkee tarpeelliseksi, se voisi ottaa mallia muiden toimijoiden ratkaisuista, joilla turvallisuusosaamista on parannettu.

- Moottoriurheilussa on luotu itse koulutusjärjestelmä. Siellä pitää käydä koulutus, jotta voi olla toimitsijana tapahtumissa. Myös jalkapallossa edellytetään vastaavaa ylemmissä sarjoissa.

Viranomaiset tiivistävät yhteistyötä

Järjestäjä vastaa tapahtuman turvallisuudesta. Kivistön mukaan kaivattaisiin kulttuurinmuutosta, jossa jokainen tapahtumassa työskentelevä ihminen omalta osaltaan valvoisi ja tuottaisi käytöksellään turvallisuutta tapahtumaan.

Viranomaisen rooli on valvoa, että turvallisuus tuotetaan sovitulla tavalla. Sen lisäksi viranomainen auttaa tapahtumanjärjestäjää tunnistamaan riskejä etukäteen ja paneutumaan niihin. Pelastuslaitoksella, poliisilla ja Tukesilla on kullakin omat tehtävänsä.

- Viranomaisten pitää olla suunnittelussa mukana riittävän hyvissä ajoin. Ei vain siksi, että voimme ohjata toimijaa oikeaan suuntaan. Vaan myös siksi, että vastuualueet menevät osin lomittain. Meillä pitää olla ymmärrys sitä, mitä asioita toisen viranomaisen pitää huomioida, Aaltonen sanoo.

Viranomaiset ovat tiivistäneet yhteistyötään. Valtakunnallinen yleisötilaisuuksien ohjausryhmä on toiminut nyt kaksi vuotta. Ohjausryhmätoiminnassa ovat mukana kaikki yleisötilaisuuksien valvontaan liittyvät viranomaiset, ja ne ohjaavat juuri perustettujen 22 paikallisen tapahtumaturvallisuustyöryhmän toimintaa.

 

Lisätietoa:

Tukesin ohjeita tapahtumaturvallisuudesta

Poliisin ohjeita yleisöturvallisuudesta

Pelastuslaitoksen kumppanuusverkoston ohjeita tapahtumiin