Neonikotinoidien käyttö rajoitetaan kasvihuoneisiin
EU:ssa on päätetty entisestään rajoittaa neonikotinoidien käyttöä. Asiasta äänestettiin Brysselissä perjantaina 27.4.2018 pidetyssä viranomaiskokouksessa. Äänestyksessä komission esittämät rajoitusehdotukset saivat taakseen määräenemmistön. Neonikotinoidien käyttö rajataan pysyviin kasvihuoneisiin, ja kasvien tulee olla näissä tiloissa koko elinkaarensa ajan.
Rajoitusta vastaan äänesti 4 maata, tyhjää äänesti 8 maata (myös Suomi), ja loput kannattivat rajoitusta.
Suomen kannalta päätös tarkoittaa neonikotinoidien käytön loppumista öljykasvien viljelyn lisäksi myös sokerijuurikkaan, perunan, syysvehnän ja rukiin viljelyssä sekä lisäksi metsäpuiden taimien käsittelyssä taimitarhoilla.
Myös useat muut EU-maat olivat huolissaan varsinkin käytön loppumisesta sokerijuurikkaan viljelyssä. Monet maat toivoivat komission harkitsevan ehdotusta, jossa otettaisiin tarkemmin huomioon kasvit, jotka eivät ole pölyttäjiä houkuttelevia. Asiasta ei syntynyt tarvittavaa määräenemmistöä.
Neonikotinoideja sisältävien valmisteiden myyntiä ja käyttöä koskevista siirtymäajoista tiedotetaan siinä vaiheessa, kun valmisteita kielletään.
Käyttöä rajoitettiin mehiläisten vuoksi jo aiemmin
Neonikotinoidien käyttöä mehiläisiä houkuttelevilla kasveilla rajoitettiin komission täytäntöönpanoasetuksella vuonna 2013. EU:n laajuinen rajoittaminen perustui Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) tekemään riskinarviointiin tehoaineiden riskeistä mehiläisille. Rajoituksen taustalla oli myös Euroopassa viime vuosina havaitut mehiläiskuolemat.
Rajoituksen jälkeen EFSA on edelleen selvittänyt neonikotinoidien riskejä mehiläisille. EFSA julkaisi helmikuun lopulla laajan arvioinnin. Selvityksen mukaan neonikotinoidien riskit pölyttäville hyönteisille vaihtelevat vähäisestä suureen riippuen valmisteiden käyttötavasta, altistumistavasta ja pölyttäjälajista. EFSA:n nettisivuilla asiasta on enemmän: https://www.efsa.europa.eu/en/press/news/180228.
Suomessa neonikotinoideille ei ole korvaavia peittausaineita eikä muita torjuntamenetelmiä öljykasveilla. Toisin kuin muualla Euroopassa, Suomessa viljellään pääsääntöisesti kevätkylvöisiä öljykasveja, koska syysmuotojen talvehtiminen pohjoisissa oloissamme on epävarmaa. Keski- ja Etelä-Euroopan maissa voidaan viljellä rypsin tai rapsin syysmuotoja, jotka eivät ole kirppatuhoille yhtä herkkiä kuin kevätmuodot. Tämän takia taloudelliset menetykset eivät Keski- ja Etelä-Euroopassa öljykasveilla ole suhteessa niin suuret kuin Suomessa.
Ruiskutukset lisääntyvät
EFSAn päätelmien mukaan sokerijuurikkaan viljelyn riskit mehiläisille ovat vähäiset, kun sato korjataan ennen kasvin kukintaa, jolloin pölyttäjät eivät altistu.
- Neonikotinoidien peittauskielto tulee luultavasti lisäämään vesieliöille, pölyttäjille ja muille hyötyniveljalkaisille myrkyllisten pyretroidiruiskutusten määrää pelloilla. Ruiskutteilla ei myöskään saada riittävää tulosta torjunnassa, eivätkä ne ole ympäristövaikutustensa osalta hyvä vaihtoehto, sanoo ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta.
Lisäksi lisääntyneiden pyretroidien kasvustoruiskutusten seurauksena resistenssiriski kasvaa eikä useasti toistuvia ruiskutuksia erittäin myrkyllisillä valmisteilla voida pitää ympäristön kannalta suotuisina.
Suomi olisi toivonut päätöstä, jossa aineiden käyttö olisi voinut jatkua viljelykasveilla, jotka eivät ole pölyttäjiä kiinnostavia. Pyretroidien kasvustoruiskutusten odotettava kasvu ei myöskään ole komission kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön puitedirektiivin tavoitteiden mukaista (2009/128/EU).
Lisätietoja:
maatalousylitarkastaja Tove Jern, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 5162 318, [email protected]
ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, p. 029 5052 036, [email protected]
ylitarkastaja Marja Suonpää, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, p. 029 5052 092, [email protected]
