Plasmakynällä käsitelty iho vaatii kuluttajalta huolellisen jälkihoidon
Edullisena kasvojenkohotuksena mainostetusta plasmakynähoidosta voi seurata ikävä lopputulos, jos jälkihoito epäonnistuu. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tiedossa on tapauksia, joissa plasmakynäkäsittelyn jälkeen asiakkaan kasvojen iho on tulehtunut. Jälkihoidon ohjeistaminen kuuluu palveluntarjoajalle, mutta jälkihoidosta huolehtiminen jää kuluttajan vastuulle.
Plasmakynä nousi vuoden 2018 lopulla yhdeksi kauneusalan trendeistä Suomessa. Plasmakynähoidossa iho puudutetaan ja siihen isketään plasmasalaman avulla pieniä reikiä. Menetelmän lupauksena on, että kun käsitelty ihoalue paranee, iho tuntuu napakammalta. Plasmakynää käytetään kasvojen ja kaulan alueelle esimerkiksi roikkuviin yläluomiin ja pussittaviin alaluomiin.
Tukes perehtyi plasmakynähoitoihin valvontaprojektissaan vuoden 2019 aikana. Projektissa tehtiin 11 tarkastuskäyntiä. Valvonta painottui isoihin plasmakynien maahantuojiin, jotka kouluttavat laitteiden käytössä ja tarjoavat plasmakynähoitoja. Tarkastuskäynneillä selvitettiin muun muassa, millainen ennakkokartoitus asiakkaalle tehdään ja annetaanko jälkihoito-ohjeet kirjallisina. Plasmakynähoidon tarjoajalta ei edellytetä turvallisuusasiakirjaa, joten Tukes ei tehnyt asiakirjatarkastuksia.
Laki edellyttää, että palveluntarjoajalla on riittävät tiedot ja taidot, jotta palvelu on asiakkaalle turvallinen. Pakollista koulutusta tai velvoitetta ilmoittautua palveluntarjoajaksi plasmakynähoitoja tekevällä yrityksellä ei ole.
Jälkihoito jää asiakkaan vastuulle
Valvonnassa todettiin, että maahantuojilla on varsin hyvä tietämys plasmakynistä ja niiden turvallisesta käytöstä. Plasmakynähoidon suurimpana riskinä näyttäytyy tällä hetkellä epäonnistunut jälkihoito. Tukesin tiedossa on tapauksia, joissa plasmakynällä käsiteltyä ihoa on kosketeltu likaisilla käsillä tai menty vaikkapa uimaan ennen kuin iho on kunnolla parantunut, jolloin iho on tulehtunut.
- Asiakasta on tärkeää ohjeistaa tarkasti jälkihoidossa ja varoittaa mahdollisista seurauksista, jos ihon ei anna kunnolla parantua, toteaa ylitarkastaja Annina Nyholm Tukesista.
- Tukesin tekemien tarkastuskäyntien perusteella asiakkaat on pääosin ohjeistettu hyvin. Jälkihoito jää kuitenkin kuluttajan vastuulle sen jälkeen, kun hän lähtee palveluntarjoajan luota. Ikävä kyllä ihotyyppi on myös henkilökohtainen ominaisuus. Joillakin iho voi reagoida ja tulehtua, vaikka sitä olisi hoidettu ohjeiden mukaan, sanoo Nyholm.
Plasmakynää käytetään muun muassa riskialttiilla silmänympärysalueella. Tukesille ei ole tullut ilmoituksia plasmakynän käyttöön liittyvistä onnettomuuksista. Ulkomailta on kuitenkin tiedossa tapaus, jossa asiakkaan kyyneltiehyt on tukkeutunut, kun plasmasalama on osunut siihen ja arpeuttanut tiehyeen. Suomessa plasmasalamaa on joissakin tapauksissa pidetty iholla liian kauan, jolloin ihoon on jäänyt selkeästi erottuva kuoppa.
Asiakkaita johdettu mainoksissa harhaan
Plasmakynille ei ole erityisiä teknisiä vaatimuksia tai rajoituksia eikä niitä tarkasteta tai hyväksytä ennakkoon. Laitteissa onkin eroja ja esimerkiksi osassa laitteista tehoa voi säädellä, osassa ei. Maahantuojaa koskevat sähkölaitteiden maahantuojan vaatimukset.
- Laitevalmistajan rooli ja vastuu laitteen turvallisuudesta ja ohjeista korostuu. Palveluntarjoajan vastuulle jää tehdä taustatyöt ja valita sellainen laite ja maahantuoja, johon luottaa, sanoo Nyholm.
- Osa palveluntarjoajista on mainostanut, että he käyttävät Tukesin hyväksymää laitetta. Tällaista Tukesin hyväksymismenettelyä plasmakynille, tai muillekaan laitteille tai tuotteille, ei ole olemassa. Jos palveluntarjoaja väittää näin, mainoksella johdetaan kuluttajaa harhaan, kertoo Nyholm.
Lisätietoja:
Ylitarkastaja Annina Nyholm, p. 029 5052 069, sähköposti [email protected]
