Valikko

Kaivosinvestoinnit kasvoivat, malminetsintä väheni

Mediatiedote 27.3.2020 9.59
Tiedote

Kaivostoiminnan investoinnit kasvoivat vuonna 2019 jopa 42 prosenttia edellisestä vuodesta 525 miljoonaan euroon. Malminetsinnän investoinnit sen sijaan vähenivät kahdeksan prosenttia 62,8 miljoonaan euroon. Fraser Instituutin vuosittaisessa kaivosalan toimijoille suunnatussa kyselyssä Suomi nousi 2. sijalle investointien houkuttelevuudessa. Tiedot käyvät ilmi Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) julkaisemasta kaivosviranomaisen ajankohtaiskatsauksesta.

– Kaivostoimintaan tehdyt investoinnit olivat edellisen kerran näin korkealla tasolla vuonna 2011. Kaivostoiminnassa erityisesti Lapissa toimivat kaivokset Kevitsa, Kittilä ja Kemi investoivat merkittävästi, yhteensä 458 miljoonaa euroa. Kevitsa varautuu investoinnilla malmin tuotantomäärän kasvuun. Kittilä ja Kemi investoivat nostokuiluun, joka mahdollistaa tehokkaamman tuotannon entistä syvemmältä, kertoo Tukesin kaivosryhmän päällikkö Terho Liikamaa.

Samanaikaisesti kun investoinnit kaivostoimintaan kasvoivat, Suomessa toimivien kaivosten kokonaislouhinta laski 12 prosenttia 115,1 miljoonaan tonniin. Myös malmin- ja hyötykivenlouhinta laski 9 prosenttia 44,6 miljoonaan tonniin.

Kaivosten turvallisuus on kehittynyt hyvään suuntaan, sillä raporttien mukaan työntekijöiden ja urakoitsijoiden tapaturmat laskivat edelleen.

Malminetsinnästä raportoi Tukesille viime vuonna 46 yhtiötä. Kaikki Suomessa toimivat yhtiöt etsivät joko ensisijaisesti tai toissijaisesti kultaa. Perusmetalleista etsitään eniten kuparia ja nikkeliä. Akkuteknologian kasvunäkymien myötä erityisesti kiinnostus kobolttiin on vahvistunut.

– Malminetsinnässä on nähtävissä toimijoiden rakennemuutos. Raportoidut malminetsintäinvestoinnit ja kairauskilometrit vähenivät, mutta tutkimuspanostukset kohdistuvat entistä voimakkaammin alueille, joiden kallioperästä on vähän ennakkotietoa, kertoo Liikamaa.

– Alkuvaiheen (grassroot) tai hieman edennyt (greenfield) malminetsintätutkimus on paljon riskialttiimpaa kuin vanhojen tunnettujen malmioiden ja mineralisaatioiden läheisyydessä tehtävät tutkimukset (brownfield). Tutkimustoiminta näillä kohteilla vaatii pitkäjänteisempää rahallista panostusta ja monipuolista teknistä osaamista. Viimeisten parin vuoden aikana suuret kansainväliset kaivosjätit ovat tulleet junioriyhtiöiden rahoittajiksi, Liikamaa jatkaa.

Viime vuonna maanomistajille maksettiin malminetsintäkorvauksia 4,5 miljoonaa euroa, josta Metsähallitus suurena maanomistaja sai merkittävän osan. Malmietsintään oikeuttavan malminetsintäalueen koko on pysynyt lähes vakiona (n. 1800 km2) viimeiset kuusi vuotta. Yli 70 prosenttia malmietsinnästä kohdistuu Lappiin.

– Fraser Instituutin kyselyssä Suomen mineraalipotentiaali arvioitiin 4. houkuttelevimmaksi maailmassa ja yhteiskunnallinen toimintaympäristö 1. sijalle. Yhtiöt arvostavat Suomessa lupajärjestelmän ennakoitavuutta kaivos- ja malminetsintälupien käsittelyssä ja Suomen kallioperästä saatavan tietoaineiston laatua. Mineraalipotentiaali ja vakaa yhteiskunnallinen toimintaympäristö nostivat Suomen kokonaispisteissä 2. sijalle, Liikamaa täsmentää.

Tukes on toimivaltainen kaivosviranomainen Suomessa. Vireillä olevien hakemusten kuulutusasiakirjat ja päätökset löytyvät verkkosivuilta.  Hakemustilanne ja voimassa olevat lupa-alueet tietoineen löytyvät karttapalvelusta.

Liitteet:

Kaivosviranomaisen ajankohtaiskatsaus 2019 (SlideShare), sama PDF-muodossa

Tilastotietoja kaivosonnettomuuksista

Vuoden 2019 louhintamäärät kaivoksittain löytyvät Tukesin Vuoriteollisuustilastosta 2019

Lisätietoja:

ryhmäpäällikkö Terho Liikamaa, p. 029 5052 117
Kaivostoiminta: johtava asiantuntija Ossi Leinonen, p. 029 5052 205
Malminetsintä: ylitarkastaja Ilkka Keskitalo, p. 029 5052 151
[email protected]