Blogi: 2010-luvun kemikaalijulkkikset: ilokaasu, booraksi ja glyfosaatti

30.12.2019 13.37

Tiedote

Kulunut vuosikymmen on saanut ihmiset entistä tietoisemmiksi kemikaalien riskeistä ja haittavaikutuksista. Olemme Tukesissa halunneet viestiä kemikaaleista aktiivisesti. Teemavuosina viestintää on kohdennettu erityisesti lapsiperheille, nuorille ja rakentamisen ammattilaisille. Eniten keskustelua ovat kuitenkin herättäneet yksittäiset kemikaalit. Usein taustalla on ollut pelko suositun kemikaalin vaarallisuudesta, mutta toisinaan olemme viranomaisena halunneet nostaa puheenaiheeksi aineen, johon olisi syytä suhtautua vakavammin. Kemikaaleja on kaikkialla. Tästä tosiasiaa kuvaavat oivallisesti nämä kolme 2010-luvun kemikaalijulkkistapausta.

1. Ilokaasua päihdekäyttöön

Keväällä 2013 synnytyssaleista tuttu kivunlievityskemikaali ilokaasu kiinnosti myös juhlivaa nuorisoa. Ilokaasua käytetään myös ammattikeittiössä: leipurien käyttämät kerman vaahdottimet toimivat ilokaasulla. Syntyi kuningasidea myydä kerman vaahdottamiseen tarkoitettua ilokaasua päihdekäyttöön.

Bissen sijaan bilettäjät puhuivat ”kerman käytöstä” ja ilokaasupulloja löytyi baarin lattioilta. Tukesille tuli useita ilmoituksia ilokaasupatruunoista kaduilla. Ilokaasua myi päihdekäyttöön useampi yritys, jotka väittivät myyvänsä ilokaasupatruunoita vain keittiöihin, mutta markkinointi antoi ymmärtää toista.

Puutuimme asiaan: kemikaaleja ei saa myydä päihteeksi. Pahimmassa tapauksessa ilokaasua nauttinut voi tukehtua. Lääkkeellinen ilokaasu (N2O, dityppioksidi) on reseptilääke, joka valmistetaan puhtaus- ja laadunvarmistusvaatimusten mukaisesti. Kivunlievitykseen käytettävän ilokaasun annostelevat potilaille aina terveydenhuollon ammattilaiset. Lääketieteellisessä käytössä ilokaasu sekoitetaan happeen. Sen sijaan keittiötarvikeliikkeissä ja verkkokaupoissa myynnissä olevat ilokaasupatruunat sisältävät pelkkää ilokaasua, jolloin kaasun hengittämiseen liittyy tukehtumisvaara.

Teimme aiheesta paljon viestintää, osa yhteistyössä Fimean kanssa. Kävimme tarkastamassa myyjäyritysten toimintaa sekä kivijalkaliikkeissä että verkossa. Osa yrityksistä luopui laittomasta ilokaasumyynnistä vapaaehtoisesti, osalle annettiin Tukesin sitova myyntikieltopäätös uhkasakolla tehostettuna.

Mitä asialle kuuluu nyt: Valvontatoimet kitkivät väärät käyttötarkoitukset useimpien yritysten toiminnasta. Valitettavasti jonkin verran myyntiä edelleen on, ja poliisi selvittää asiaa.

2. Lapset ostivat vaarallista booraksia limaleikkeihin kaukomailta

2018 saimme viestejä, että lapset myisivät Instagramissa toisilleen kaukomailta ostettuja leikkilimojen tekoaineksia. Lapset eivät tulleet ajatelleeksi, että kaukomailla saatettaisiin myydä sellaisia limantekoaineksia, jotka ovat Euroopassa kiellettyjä. Kaukomailla myytävissä limantekoaineissa oli mukana Euroopassa vaaralliseksi luokiteltua booraksia, jonka myynti esimerkiksi Suomessa kuluttajakäyttöön on laitonta. Lapset pystyivät siis itse kännykällä tekemään laittomuuksia tietämättään.

Varoittelimme limantekoaineksiin liittyvistä vaaroista aktiivisesti viestimällä niin somessa kuin perinteisessäkin mediassa. Lapset ovat viestinnällisesti haastava kohderyhmä tavoittaa, joten keskityimme vanhempiin.

Mitä asialle kuuluu nyt: Kuluttajilta vaaditaan uudenlaisia taitoja, kun verkkokauppa tuo kansainvälisen kaupanteon kännykkään. Aine, mikä on Euroopassa todettu terveydelle vaaralliseksi tutkimustulosten perusteella, saattaa olla kuluttajien ostettavissa ilman kemikaalien varoitusmerkintöjä kaukomailla. Kampanjointimme kuluttajien valistamiseksi asian tiimoilta jatkuu, samoin kemikaalien verkkokauppavalvonta. Meiltä viranomaisiltakin vaaditaan entistä aktiivisempaa viestintää, koska toimivalta ei riitä kieltämään myyntiä Kiinassa. Useat isot verkkokauppa-alustat ovat kuitenkin viime aikoina sitoutuneet poistamaan EU-alueen myynnistä tuotteet, jotka ovat täällä laittomia.

3. Glyfosaatti – kenen arviointituloksiin kannattaa luottaa?

Kemikaali, mistä olemme tehneet eniten tiedotteita medialle 2010-luvulla, on glyfosaatti.

Glyfosaatti on kasvinsuojelussa käytetty aine, jonka tehtävänä on tappaa rikkakasveja. Glyfosaatti on eniten käytetty tehoaine kasvintorjunnassa Suomessa.

Keskustelun keskiössä on ollut kysymys, aiheuttaako glyfosaatti syöpää. Keskustelussa on ollut esillä eri organisaatioiden erilaiset riskinarviointitulokset asiasta.

Kasvinsuojeluaineiden vaikuttavien aineiden riskinarvioinnit tehdään EU-tasolla. Ne käsittävät Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen ja jäsenmaiden perusteellisen vertaisarvioinnin. Tässä arvioinnissa glyfosaatti on todettu turvalliseksi, eikä se todennäköisesti aiheuta syöpää tai muutakaan vaaraa ihmiselle. Yksittäisten valmisteiden riskinarvioinnit ja päätös käyttöluvasta tehdään jäsenmaassa. Suomessa luvista ja siihen liittyvistä käytön rajoituksista päättää Tukes.

Mitä asialle kuuluu nyt: Glyfosaatin käyttö on EU:ssa hyväksyttyä vuoden 2022 loppuun asti. Tehoaineen uudelleenarviointi on jo käynnistynyt. EU on ottanut vakavasti keskustelun siitä, toimivatko viranomaiset puolueellisesti arvioidessaan tehoaineiden riskejä. 2018 Euroopan komissio järjesti julkisen kuulemisen siitä, miten riskinarviointia ja riskeistä tiedottamista pitäisi kehittää. Lisäksi tulevaisuudessa arvioinnin taustalla olevat tutkimukset ovat avoimesti kaikkien saatavilla.

Tukes on päättänyt rajoittaa glyfosaattia sisältävien valmisteiden käyttöä muun muassa koulujen ja päiväkotien pihoissa sekä julkisilla puistoalueilla.

EU:ssa jäsenmaat on velvoitettu vähentämään kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvia terveys- ja ympäristöriskejä sekä riippuvuutta kemiallisesta torjunnasta. Osa velvoitteista tulee EU-tasolta jäsenmaille kuten se, että ammattimaisen käyttäjän on suoritettava kasvinsuojelututkinto. Lisäksi vähennystavoitteisiin pääsemiseksi Suomessa on valmisteltu 65 toimenpide-ehdotusta kestävän käytön toimintaohjelma. Yhtenä toimena on jatkaa aktiivista viestintää ja lisätä tietoisuutta kasvinsuojeluaineiden riskeistä sekä ohjata turvalliseen käyttöön.

Luulot pois kemikaaleista

Olen ollut Tukesin kemikaaliyksikössä töissä nyt neljä vuotta. Aktiivinen kemikaaliviestinnän vuosikymmen päättyy meidän Tukesin osalta Luulot pois -kemikaaleista teemavuoteen. Tavoitteena on ollut murtaa kemikaaleihin liittyviä luuloja ja samalla antaa ihmisille keinoja turvallisimpiin ja vastuullisimpiin kemikaalivalintoihin arjessa. Luulot ja vastaukset löytyvät Tukes.fistä. Materiaalista toivottavasti on hyötyä myös 2020-luvulla.