Hyppää sisältöön

Blogi: Toksikologinen osaaminen on turvattava Suomessa

Julkaisuajankohta 2.2.2023 14.45
Tiedote

Toksikologista osaamista tarvitaan niin ajantasaisen lainsäädännön, kansallisen varautumisen kuin turvallisen teollisen toiminnan varmistamiseksi. Tämän vuoksi päättäjien pitäisi olla huolissaan kansallisen osaamisen nopeasta hupenemisesta.

Nykyaikainen toksikologia on aineiden ja niiden seosten eli kemikaalien ja fyysisten tekijöiden haitallisten terveys- ja ympäristövaikutusten tutkimista, tuntemista ja estämistä. 

Toksikologisen osaamisen riittämättömyyteen Suomessa on kolme pääsyytä: toksikologikunnan eläköityminen, 2000-luvulla toksikologien tutkimukseen kohdistuneet voimakkaat säästötoimet sekä lisääntynyt toksikologisen osaamisen kysyntä.

Kemikaaleja ja niiden käyttöä säädellään EU-tason säädöksillä, minkä vuoksi Suomella on Euroopan unionin jäsenenä velvoitteita ja tavoitteita osallistua muun muassa Euroopan kemikaaliviraston (ECHA), Euroopan elintarviketurvallisuusviraston (EFSA), Euroopan lääkeviraston (EMA) sekä WHO:n moninaisen alaryhmien toimintaan. Kansallisia toksikologian asiantuntijoita tarvitaan myös useiden muiden EU-instituutioiden toiminnassa ja päätöksenteon valmistelussa.

Yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa toksikologista osaamista tarvitaan esimerkiksi kiertotaloudessa, jossa uusiokäytettävien materiaalien kemikaaliriskejä pitää pystyä arvioimaan luotettavasti. Ilmastonmuutoksen vaikutusten hallinnassa toksikologialla on keskeinen merkitys esimerkiksi päästöjen raja-arvojen määrittämisessä ja elintarviketuotannon turvaamisessa Suomessa myös tulevaisuudessa. Ilmaston lämpeneminen tuo Suomeen uusia kasvituholaisia, joiden torjunnassa tarvitaan uusia toksikologisen riskinarvioinnin läpikäyneitä tehokkaita ja turvallisia kasvinsuojeluaineita. Myös luonnon omat toksiinit, kuten homemyrkyt, muuttavat muotoaan ilmasto-olosuhteiden muutoksen myötä. 

Toksikologista osaamista tarvitaan myös silloin, kun arvioidaan uusista kemikaaleista aiheutuvia uusia riskejä tai vertaillaan korvaavia energiantuotantovaihtoehtoja. Vetytalous tulee – ennemmin taikka myöhemmin – ja vedyn erilaisten tuotantotapojen turvallisuuteen liittyvät riskit pitää olla arvioituna jo ennen niiden käyttöönottoa. 

Tutkimuksen, riskianalyysin ja riskinhallinnan lisäksi toksikologista osaamista tarvitaan myös nopeasti syntyvien erityistilanteiden ja normaaliolojen poikkeusolosuhteiden hallinnassa (esimerkiksi Mäntyharjun junavaunuonnettomuus tai Talvivaara).

Toksikologisen osaamisen merkitys on olennainen kansallisen sisäisen turvallisuuden näkökulmasta. Viime viikolla tiedotettiin, että Suomeen perustetaan uusi EU:n strateginen varasto, jolla varaudutaan CBRNE-uhkiin (Chemical, Biological, Radiation, Nuclear, Explosives). Yhteiseen varastoon sijoitetaan pelastus- ja lääkintämateriaalia kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinuhkien varalle noin 242 miljoonalla eurolla. Hankintojen koordinointi ja oikeanlaiset varastointiolosuhteet tarvitsevat tuekseen muutakin kuin kilpailutusosaamista. Suomen lähestyvä liittyminen NATOon tuo meidät entistäkin lähemmäs terroristien eniten tavoittelemia kemialliseen sodankäyntiin suunniteltuja kemikaaleja, joissa kehitystyö on jatkuvaa. 

Osaltaan kansallisen toksikologisen kysynnän kasvu liittyy lääkekehitykseen sekä lääkevalmisteiden tuotevirheistä seuraavan kansanterveydellisen merkityksen arvioinnissa. Suomen tavoitteissa on myös osittainen omavarainen lääketuotanto ja -kehitys, joka lisää kysyntää kansalliselle toksikologiselle osaamiselle. 

Varautuminen kemiallisiin ja fysikaalisiin vaaroihin yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi on arvokasta, mutta rahallisesti ei kovinkaan kallista. Riittävä varautuminen ja hyvin kohdennettu tutkimuksellinen infrastruktuuri luo kauas tulevaisuuteen ulottuvaa turvallisuutta. Päätöksen tekemisellä on kiire, sillä toksikologiksi kouluttautuminen kestää vuosia. Toksikologian osaamisalueella kansallinen tarjonta ei vastaa kysyntää vielä pitkään aikaan.

Toksikologiseen osaamisen turvaamiseen Suomessa liittyvä seminaari järjestettiin 11. tammikuuta 2023. Tapahtuman nauhoitteen voi katsoa Suomen Toksikologiyhdistyksen verkkosivuilta.

Kimmo Peltonen
Pääjohtaja
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)
 

 
Sivun alkuun