Hajustettua kosmetiikkaa markkinoitu hajusteettomana
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) selvitti valvontaprojektissaan pitävätkö kosmetiikkavalmisteiden hajusteettomuusväittämät paikkansa. Tutkituista 44 valmisteesta 32 tapauksessa hajusteettomuusväittämä ei ollut todenmukainen. Hajustetun kosmetiikan myyminen hajusteettomana voi aiheuttaa riskin kuluttajan terveydelle, jos kuluttaja on esimerkiksi allerginen hajusteille. Tukes on ollut yhteydessä yrityksiin, joiden valmisteissa havaittiin merkintäpuutteita. Yritykset ovat korjanneet väittämät pakkauksiin ja verkkosivuilleen tai lopettaneet kyseisten tuotteiden myynnin.
Valvontaprojektin taustalla oli Tukesiin tullut ilmoitus, jonka mukaan hajusteettomana markkinoitu kosmetiikka sisältäisi hajusteraaka-aineita. Täysin hajutonta kosmetiikkaa ei ole, sillä kaikilla kosmetiikan raaka-aineilla on joku ominaistuoksu. Valvontaprojektissa keskityttiin ”hajusteeton” -markkinointiväittämän käyttöön valmisteissa, jotka sisälsivät hajusteraaka-aineita, joiden mainintaa ainesosaluettelossa edellytetään EU:n kosmetiikka-asetuksessa.
– Moni kuluttaja valitsee tuotteen markkinointiväittämien perusteella ja hajusteettomuus voi olla yksi valintakriteeri. Hajusteettomuusväittämän käyttö ei ole hyväksyttävää tuotteissa, jotka sisältävät hajusteita. Jos ei tunnista raaka-aineen nimestä kyseisen ainesosan olevan hajuste, voi tuote olla sopimaton käyttäjälle, joka on allerginen tai hajusteyliherkkä, sanoo ylitarkastaja Anna Vuori Tukesista.
Tukesin projektiin valittiin 12 eri valmistetyyppiä ihovoiteista hiustenhoitotuotteisiin. Valvonta kohdistui 12 suomalaiseen yritykseen, jotka myivät ja markkinoivat tuotteitaan sekä verkkokaupoissa että kivijalkamyymälöissä. Projektissa tarkastettiin 44 valmistetta, joita markkinoitiin termillä ”hajusteeton”.
Valmisteista tarkistettiin ainesosaluettelot, joita verrattiin yrityksen toimittamiin valmisteen koostumustietoihin. Ainesosaluettelosta tarkastettiin sisältääkö valmiste EU:n kosmetiikka-asetuksen liitteessä III lueteltuja herkistäväksi tunnistettuja hajusteraaka-aineita, joiden nimen ilmoittamista edellytetään asetuksessa. 32 valmistetta ei täyttänyt vaatimuksia merkintöjen ja markkinointiväittämien osalta. Näistä puutteista kuultiin yrityksiä. 12 valmisteessa ei ollut puutteita.
Tuotteista löydettiin yhteensä 8 erilaista herkistäväksi tunnistettua hajusteraaka-ainetta, kuten benzyl alcohol, linalool, citronellol, cinnamyl alcohol, graniol, limonene, eugenol ja bentzyl salicylate. Hajusteita löytyi kaiken tyyppisistä valmisteista.
– Valvonnassa havaituista hajusteraaka-aineista bentsyylialkoholilla voi olla kaksi eri käyttötarkoitusta, se voi olla joko hajuste tai säilöntäaine kosmetiikassa. Bentsyylialkoholin käyttäminen säilöntäaineena ei kuitenkaan poista sen hajusteen ominaisuuksia. Tästä syystä valmistetta ei voi markkinoida hajusteettomana, jos se kuitenkin sisältää hajustetta, vaikka ko. hajuste toimisikin valmisteessa toisessa käyttötarkoituksessa, kertoo Anna Vuori.
– Jos kosmetiikkatuotteissa on käytetty hajusteraaka-aineita, tulisi tieto näistä löytyä valmisteen ainesosaluettelosta. Ainesosaluettelossa ilmoitetaan termi parfum tai aroma ja tämän lisäksi vielä sen herkistäväksi tunnistetun hajusteraaka-aineen nimi, jota kyseisessä valmisteessa on käytetty, Vuori jatkaa.
Yritykset, joihin valvonta kohdistui, ryhtyivät oma-aloitteisesti korjaaviin toimenpiteisiin. Osasta tuotteista korjattiin väittämät joko verkkosivuille ja/tai pakkauksiin ja muutamien tuotteiden osalta yritys lopetti tuotteiden myynnin. Tämän valvontaprojektin osalta Tukes ei nähnyt tarvetta määrätä yrityksille palautusmenettelyä, koska ainesosaluetteloista kävi ilmi valmisteen koostumustiedot ja vain markkinointiväittämä ”hajusteeton” oli virheellisesti laadittu.
Jos kuluttajan ostamassa kosmetiikkatuotteessa on kuluttajansuojalain (38/1978) mukainen tavaran virhe, kuluttaja voi vaatia myyjältä virheen oikaisua laissa määritellyin edellytyksin. Kuluttajariidoissa ohjeita ja sovitteluapua saa kuluttajaneuvonnasta (www.kuluttajaneuvonta.fi). Tukes ei käsittele yksittäisiä riita-asioita eikä anna niihin lausuntoja.
Tukes järjestää kosmetiikka-alan toimijoille infotilaisuuksia, joissa kerrotaan mm. ajankohtaisia asioita kosmetiikkalainsäädännöstä ja jaetaan tietoa valvontahavainnoista sekä valvontaprojekteista. Tukesilla on myös kauneudenhoitoala-aiheinen podcast (Tarkastajien salonki), jossa käsitellään monipuolisesti eri aiheita palveluiden turvallisuudesta kosmetiikan markkinointiväittämiin sekä kosmetiikalle altistumiseen.
Lisätietoja:
Ylitarkastaja Anna Vuori, p. 029 5052 035
sähköposti muotoa: [email protected]
Tarkastajien salonki -podcast
