Hyvä käytäntö: Matkailun alueelliset turvallisuusverkostot

4.1.2021 10.15
Uutinen

Sallan kunnassa – in the middle of nowhere, kuten sallalaiset itse kuntansa asemoivat – matkailun turvallisuutta ei rakenneta niinkään isolla rahalla ja suurilla investoinneilla kuin hyvällä yhteistyöllä ja pitkäjänteisellä kehittämisellä. Yhteistoiminnan moottorina on Sallan matkailun turvallisuusverkosto, johon kuuluu matkailuyrityksiä sekä kunnan, matkailuyhdistyksen ja viranomaisten edustajia.

– Teemme kaikki isot asiat yhdessä, ja autamme esim. niitä yrityksiä, joille turvallisuussuunnitelmien tekeminen on vaikeaa. Meillä on ollut myös yhteisiä turvallisuusharjoituksia ja -koulutuksia, kertoo Matkalle Sallaan ry:n puheenjohtaja Tuija Kääriäinen

– Olemme olleet tiivis yritysporukka jo aikaisemminkin, ja olemme pitkäjänteisesti rakentaneet yhteistyötä turvallisuusasioissa jo monta vuotta, Kääriäinen jatkaa. Koronapandemia toi turvallisuusverkoston tekemiseen kuitenkin uudenlaisia tarpeita ja uutta painetta voimien yhdistämiseen.  – Yhteisesti koettiin, että asia on nyt sen verran iso, että sitä pitää miettiä Sallassa aluetasolla, eikä vain yrityskohtaisesti, Kääriäinen sanoo.

Sallassa matkailun turvallisuusverkosto on esim. laatinut alueellisen ohjeistuksen koronatartuntojen torjumiseksi, yritysten terveysturvallisuusohjeita on linkitetty alueelliseen sivustoon ja yhdessä on mietitty yrityskohtaisia ja alueellisia turvallisuussuunnitelmia.

– Kyllä se on yhteinen huoli tulevaisuudesta, joka meitä nyt yhdistää. Yhdessä päätettiin, että kun tilanne rauhoittuu ja matkustusrajoitukset vapautuvat, niin me olemme valmiita uuteen nousuun, kertoo Tuija Kääriäinen.

Kuva: Koiravaljakkosafari etenee Sallan metsissä (kuvan lähde: Matkalle Sallaan ry).

Matkailun alueelliset turvallisuusverkostot ovat suhteellisen uusi käytäntö, ja aktiivisimmillaan ne ovat Pohjois-Suomessa. Lapissa toteutettiin alueellinen kehittämishanke vuosina 2009 – 2015, jonka jäljiltä erilaisia paikallisia matkailun turvallisuusryhmiä on toiminut ainakin Pyhä-Luoston alueella, Enontekiöllä, Levillä, Rovaniemellä ja Sallassa. Etelä-Suomessa paikallinen verkostoituminen on ollut vähäisempää. Uusia matkailun turvallisuusverkostoja on kuitenkin tänä syksynä pantu vireille ainakin Kainuussa ja Turun seudulla, ja Tukes on ollut mukana niiden koulutuksissa.

Näin sovellat ideaa omaan käyttöön: Miten alueellisen turvallisuusverkoston saa käyntiin?

  1. Tee verkostosta oman alueesi näköinen: Toimintatapoja voi kopioida muista verkostoista, mutta teemat ja painotukset löytyvät alueen omista tarpeista. Keskittykää juuri teille tällä hetkellä tärkeisiin asioihin.
  2. Tunnista ja tunnusta verkoston jäsenten osaamista: Jokainen verkoston jäsen on arvokas ja tuo yhteistyöhön oman näkökulmansa yrityskoosta, organisaatiomuodosta tai koulutuksesta riippumatta. Verkostossa kaikki ovat tasavertaisia. Verkosto madaltaa yhteydenottojen kynnystä: kun on verkostossa tultu tutuiksi, on helppo kysyä suoraan apua keneltä vaan. 
  3. Yhteisistä koulutuksista on hyvä aloittaa. Koulutukset ovat helppo tapa tuoda ihmisiä yhteen, ja samalla ne tuovat kaikki toimijat samalle tasolle turvallisuusasioissa. Yhteisesti järjestetty tilauskoulutus on usein myös kustannustehokas.
  4. Vuosikello on hyvä yhteinen työkalu verkostolle. Vuosikellon avulla on helppo ajoittaa esim. yhteiset tapaamiset, koulutukset ja harjoitukset vuoden ajalle, niin että ne sopivat hyvin yhteen alueellisen matkailusesongin kanssa. 
  5. Viranomaiset kannattaa alusta asti ottaa verkostoon mukaan. Verkostossa viranomaisten rooli on ensisijaisesti ohjaava ja neuvova, mutta yhteistyötä tekemällä myös viranomaiset oppivat toisiltaan ja yrityksiltä. Esim. Tukes osallistuu mielellään verkoston koulutuksiin. 
  6. Rakenna luottamusta. Sopikaa yhdessä, mitä asioita verkostossa käsitellään, millä tavalla ja millä tasolla. Ainakin aluksi voi olla hyvä, että verkoston kokoojana on joku neutraali taho. Kun toiminta on vakiintunut, vetovastuuta voi jakaa ja kierrättää. Pyrkikää luomaan yhteisö, jossa on helppo ottaa asioita puheeksi ja kysyä asioita etupainotteisesti.
  7. Anna verkoston kehittyä. Vähitellen, kun porukalla tullaan tutuiksi, verkostosta voi olla vaikka mihin! Se voi tuottaa uutta liiketoimintaa, yhteisiä hankkeita tai hankintoja, uudenlaista viranomaisyhteistyötä tai uusia innovaatioita. Parhaimmillaan verkosto on niin ketterä, että se löytää nopeasti uusia ratkaisuja uusien riskien hallintaan. 

Mitä hyvät käytännöt ovat?

Vuonna 2020 Tukes julkaisee hyviä käytäntöjä kuluttajapalveluiden asiakasturvallisuudesta verkkouutisissaan. Tavoitteena on jakaa turvallisuusvinkkejä eri palvelusektoreiden välillä, lisätä positiivista turvallisuusuutisointia ja nostaa esiin sitä hyvää työtä, jota eri palveluissa on jo pitkään tehty asiakkaiden turvallisuuden parantamiseksi. 

Lisätietoja: 

johtava asiantuntija Mervi Murtonen, puh: 029 505 2080