Vaaralliset tuotteet eivät jää EU:ssa pimentoon
Vuosittain maalis-huhtikuussa järjestettävässä komission mediatapahtumassa julkaistaan yhteenveto edellisvuonna vaarallisten tuotteiden hälytysjärjestelmään (Rapid Alert System, RAPEX) tehdyistä ilmoituksista. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin maaliskuisena torstaina ja istuinkin lentoaseman tömäkän aamukahvin voimin aamukoneessa nokka suunnattuna kohti Brysseliä. Päivän tavoitteena oli selvittää, mihin aiheisiin Media Event –tapahtuma tänä vuonna keskittyy ja mahdollisesti myös tutustua järjestelmää komission päässä pyörittäviin henkilöihin.
Rapid Alert System – Että mikä?
Sitä samaa kysyin itsekin vielä jokunen aika sitten: edellisessä työpaikassani tutkijana TTY:llä keskityin materiaalien ja tuotteiden laatuun aivan toiselta kantilta eikä aivan tavallisella kuluttajallakaan kyseinen järjestelmä juuri kelloja soittanut. Viimeisen puolen vuoden aikana Suomen ja Tukesin RAPEX-yhteyspisteenä toimiessani olen kuitenkin päässyt sukeltamaan syvälle järjestelmän kiemuroihin. Järjestelmän kauttahan välitetään tietoa Euroopan markkinoilta löytyneistä vaarallisista tuotteista ja niille tehdyistä toimenpiteistä. Yhteyspisteen tehtäviin kuuluu esimerkiksi muissa jäsenmaissa tehtyjen ilmoitusten välittäminen suomalaisille viranomaisille ja toisinpäin. Käsieni kautta onkin kulkenut vaarallisia tuotteita laidasta laitaan, moottoripyöristä kodinkoneisiin ja kosmetiikasta pehmoleluihin.
Edelleen eniten ilmoituksia tehdään ympäri Euroopan löytyneistä vaarallisista leluista, mikä on pienten muksujen vanhempana kyllä aika huolestuttavaa. Helposti rikkoutuvien ja huonolaatuisten lelujen ostamista voi vielä tuotteen ostohetkellä jotenkin itse arvioida, mutta piilevät kemialliset vaarat, kuten lisääntymiselle vaaralliset ftalaatit, voidaan selvittää vain laboratoriotestein. Tehokkaan markkinavalvonnan ja järjestelmän kautta välitetyn tiedon avulla näitäkin saadaan kuitenkin poimittua pois markkinoilta. Komission Media Eventiä varten jäsenmailta oli pyydetty näytille esimerkkejä viime vuonna vaaralliseksi todetuista tuotteista. Siellä ne sopuisasti vierekkäin pöydällä tönöttivät, isosilmäiset nuket, häkävaroittimet, valaisimet ja potkulaudat. Would you like to have some carbon monoxide there, phtalates here and electric shock over there?
Tehoja verkkokaupan valvontaan
Paikalle saavuttuani EU-komission edustajat Susana Pratt, André Berends ja Pinuccia Contino toivottivat minut iloisesti tervetulleeksi tapahtumaan ja esittelivät jo hieman ennakkoon tapahtuman yhteydessä julkaistavia materiaaleja. Itse lehdistötilaisuus alkoi komissaari Vĕra Jourován avauksella, jossa Suomen viime vuonna notifioima jääkiekkokypäräkin pääsi esille esimerkkinä vaarallisesta tuotteesta. Päähän asti kypärä ei kuitenkaan lavalla päässyt, vaikka jotain repäisevää siihen liittyen hiljaa mielessäni toivoinkin. Jourová kertoi muun muassa EU:n ja Kiinan välisen yhteistyön tuottaneen tulosta: Kiinasta tuotujen vaaralliseksi todettujen tuotteiden määrä on, hienoa kyllä, laskenut.
Myös verkkokaupoissa tehtävää valvontaa korostettiin perinteisen valvonnan rinnalla: kuluttajat tekevät yhä enemmän ostoksia netin kauppapaikoilla, jossa pätevät tietysti samat pelisäännöt tuotteiden turvallisuusvaatimusten suhteen. Tukesissa tehdään jatkuvasti valvontaa myös verkkokaupoissa. Tuotevalvontaprojekteissa pyritään valitsemaan testattavia tuotteita niin kivijalkakaupoista kuin verkkokaupoistakin. Lisäksi Tukes pyrkii puuttumaan verkossa esimerkiksi tuotteiden vaatimustenvastaiseen käyttöön ohjaavaan markkinointiin. Jourován avaus oli lyhyt ja ytimekäs, ja itse olisin ehkä toivonut, että viime vuoden tilastoja ja huomioita olisi käyty laajemminkin läpi. Toisaalta, sieltähän ne ovat valmiina netissä kaikkien tarkemmin luettavissa.
Suomi aktiivinen ilmoitusten tekijä
Jourován esittelytilaisuuden jälkeen tapahtuman osallistujat jalkautuivat vaarallisten tuotteiden näyttelyn pariin, jossa mm. André Berends vastaili käytännön kysymyksiin ilmoituksista ja tilastoista. Keskustellun perusteella järjestelmän käytön tehostaminen tuntuu olevan tällä hetkellä korkealla komission agendalla. Viimeisen vuoden aikana järjestelmään on tehty erilaisia muutoksia ja parannuksia, jotka helpottavat ja selkeyttävät vaarallisten tuotteiden hakua. Viikoittain ilmestyvän vaarallisten tuotteiden uutiskirjeen voi tilata itselleen kustomoituna, omien mieltymysten ja mielenkiinnon kohteiden perusteella. Komission sivuilta löytyy uutena myös interaktiivinen kartta, jonka avulla jäsenmaiden järjestelmän käyttöaktiivisuutta voi vertailla. Sieltä André poimi minullekin nähtäväksi Suomen viime vuoden tilastot: 63 ilmoitusta ja 204 reaktiota. Ja psst, tehtyjen ilmoitusten määrä oli Pohjoismaista eniten, enemmän siis kuin esimerkiksi Ruotsilla.
Mitä jäi käteen?
Kaiken kaikkiaan tapahtuma jätti hyvän kuvan: komission edustajat näyttivät olevan vilpittömän iloisia siitä, että jäsenmaista osallistutaan tapahtumaan ja että tapahtumasta ja itse järjestelmästä pyritään viestimään uusilla tavoilla, kuten Twitterin kautta. Samoin lehdistötilaisuus paikalla olevine median edustajineen oli mielenkiintoista seurattavaa. Vaarallisten tuotteiden näyttelyyn liittyen odotin, että jäsenmaat olisivat hieman aktiivisemmin saaneet mielenkiintoisia, viime vuonna notifioituja tuotteita toimitettua Brysseliin, jotta näyttelystä olisi saatu hieman laajempi ja näyttävämpi. Viime vuonna paljon julkisuutta saanut Samsung Galaxy -puhelin ja sen räjähtänyt akku olisi esimerkiksi ollut takuuvarma keskustelun herättäjä. Valitettavasti sitä ei näyttelyyn saatu esille komission yrityksistä huolimatta.
Erityisen hyödyllinen reissu oli kuitenkin verkostoitumisen kannalta. Tapahtumassa sain kasvot henkilöille, joiden kanssa olen vaihtanut lukemattomia viestejä viimeisen puolen vuoden aikana. Jatkossa asioiden hoitaminen on taas astetta helpompaa ja mutkattomampaa. Pisteenä iin päälle Bryssel helli matkalaista mahtavan lämpimällä kelillä. Täytyy uskoa, että se kevät on täällä pohjolassakin ihan kulman takana!
Reija Sironen
Ylitarkastaja, kuluttajatuotteet
