Itsevarmistavien laitteiden yleistyminen tuo sisäkiipeilyyn uusia riskejä

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) neuvoo sisäkiipeilypaikkoja kiinnittämään huomiota itsevarmistavien laitteiden turvallisuusriskeihin. Yksinkiipeilyn mahdollistavissa laitteissa kiipeilijä saattaa epähuomiossa unohtaa kiinnittää itsensä varmistukseen tai kiinnittäytyä varmistuslaitteeseen väärin. Tukesin tietoon on tullut muutamia vakavia loukkaantumisia ja läheltä piti -tilanteita.

Tukes tarkasti valvontaprojektissaan, miten sisäkiipeilypaikat ovat huolehtineet asiakasturvallisuudesta. Valvonnassa oli mukana 15 sisäkiipeilypaikkaa eli lähes kaikki Suomessa toimivat palveluntarjoajat. Sisäkiipeilypaikoissa on mahdollista harrastaa köysivarmisteista kiipeilyä korkeilla seinillä sekä varmistamatonta kiipeilyä matalammilla seinillä eli boulderointia. Osa sisäkiipeilypaikoista on keskittynyt urheilullisempaan kiipeilyn harrastamiseen ja osa paikoista leikillisempään, enemmän lapsille ja nuorille kohdistettuun toimintaan.

Turvallisuusjohtamisessa havaitut puutteet koskivat enimmäkseen sitä, että palveluntarjoaja ei ollut kirjannut riittävän tarkasti esimerkiksi sisäkiipeilypaikassa tehtyjä tarkastuksia ja huoltoja, pidettyjä koulutuksia ja harjoituksia tai seinien vaatimuksenmukaisuuteen liittyviä asioita. Palveluntarjoajat olivat laatineet kuluttajaturvallisuuslain edellyttämän turvallisuusasiakirjan, mutta osassa paikoista sitä hyödynnettiin käytännön turvallisuustyössä vähän. Osa sisäkiipeilypaikoista kirjasi onnettomuudet huolellisesti, kun taas osalta puuttui onnettomuuskirjanpito kokonaan.

Itsevarmistavien laitteiden turvallisuuteen kiinnitettävä huomiota

Tapahtuneiden onnettomuuksien valossa kiipeily vaikuttaa olevan suhteellisen turvallinen laji. Kiipeilyssä on kuitenkin ainekset vakaviin tapaturmiin etenkin korkeammalla kiipeillessä. Sisäkiipeilyssä on yleistynyt itsevarmistavien laitteiden käyttö. Tukesin tietoon on tullut muutamia vakavia loukkaantumisia ja läheltä piti -tilanteita, kun asiakas on unohtanut kiinnittää itsensä itsevarmistavaan laitteeseen ja pudonnut korkealta seinältä.

- Meitä huolettaa se, että vakavat loukkaantumiset voivat lisääntyä, kun itsevarmistavien laitteiden suosio kasvaa. Itsevarmistavien laitteiden vaivattomuus palveluntarjoajalle voi tuoda alalle kokemattomampia toimijoita, joilla ei ole aiempaa kokemusta kiipeilytoiminnasta, sanoo ylitarkastaja Petteri Mustonen Tukesista.

Tukes kehottaa sisäkiipeilypaikkoja huomioimaan itsevarmistaviin laitteisiin liittyvät riskit ja ryhtymään ennakoiviin toimenpiteisiin vakavien tapaturmien ehkäisemiseksi, jos näin ei jo toimita.

Itsevarmistavien laitteiden käytössä tapahtuvia tapaturmia pyritään nykyisin estämään muun muassa

• lisäämällä reitin lähtöön sulkuportti, jota ei pysty ohittamaan sitä huomaamatta.
• suunnittelemalla reitti siten, että alaosassa ei ole otteita, joiden kautta sulkuportin voi kiertää.
• valvomalla asiakkaita ja puuttumalla vaaralliseen toimintaan.
• ristiintarkistuksella, jolloin kaksi kiipeilijää tarkistaa toistensa kiinnityksen.

Yksinkertainen keino on lisätä lähtöpaikalle katselukorkeudelle yleistajuinen ja erottuva ohjetaulu, jolla muistutetaan asiakasta tarkistamaan, että varmistuslaitteeseen on kiinnitytty oikein.

Vastuuvapauslausekkeen käyttö arveluttavaa

Osa sisäkiipeilypaikoista käyttää vastuuvapauslausekkeita tai -lomakkeita, kun ne perehdyttävät asiakkaita.

- Kirjallisten ohjeiden antaminen asiakkaille ja kuittauksen pyytäminen on hyvä asia, mutta vastuuvapauslausekkeen käyttö on asiakkaan kannalta arveluttavaa. Palveluntarjoaja vastaa aina siitä, että palvelu on turvallinen. Vastuuta turvallisuudesta ei voi siirtää asiakkaalle, muistuttaa Mustonen.

Kaikkinensa sisäkiipeilypaikat tekevät paljon töitä turvallisuuden eteen. Sisäkiipeilypaikkojen henkilökunta on osaavaa ja asiakkaita perehdytetään suhteellisen kattavasti. Osa Suomessa toimivista palveluntarjoajista kuuluu Suomen Urheilukiipeily -yhdistykseen. Yhdistys on esimerkiksi luonut kansallisen varmistuskorttijärjestelmän köysikiipeilyyn.

Kiipeilyseinien rakenteet ja välineet pääosin turvallisia

Sisäkiipeilypaikkojen kiipeilyseinät on valvonnan perusteella pääosin rakennettu hyvin ja niitä koskevien standardien mukaisesti. Yleisesti ottaen rakenteet ja välineet ovat turvallisia ja hyvin kiipeilykäyttöön sopivia. Osassa vanhemmista paikoista havaittiin turvallisuuspuutteita boulder-seinien alastulopatjojen mitoituksessa ja iskunvaimennuksessa.

Lisätietoja:

Turvallisuusasiakirja

Allekirjoitettu lomake ei vapauta palveluntarjoajaa turvallisuusvastuusta

Ylitarkastaja Petteri Mustonen, p. 029 5052 099
Ylitarkastaja Hannu Väärälä, p. 029 5052 158
Sähköpostit ovat muotoa [email protected]