Hyppää sisältöön

Suurpetojen haaskakuvauspalveluista voi aiheutua vaaraa lähiympäristöön

Mediatiedote
Julkaisuajankohta 17.10.2019 10.58
Tiedote

Suurpetojen haaskakuvauspalveluista aiheutuvat riskit kohdistuvat etupäässä alueen asukkaisiin, mökkiläisiin tai retkeilijöihin ja muihin luonnossa liikkuviin. Riski kasvaa, kun petotiheys lisääntyy ja pedot tottuvat ihmisiin. Sen sijaan haaskakuvauspalvelun asiakkaille toiminnasta aiheutuu melko vähän riskejä.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoi haaskakuvauspalveluita tarjoavien yritysten toimintaa vuonna 2018 aloitetussa valvontaprojektissa. Alueiden petomäärän kasvu on aiheuttanut Tukesissa huolta luontopolkujen käyttäjien ja asukkaiden turvallisuudesta. Valvonnassa tehtyjen tarkastusten perusteella selvisi, että kuvaustoiminnan riskit palvelun asiakkaille ovat vähäisiä, kun yritykset toimivat huolellisesti. Läheltä piti -tilanteita on kuitenkin syntynyt, kun esimerkiksi omatoimiset kuvaajat ovat pyrkineet lähelle kuvauspaikkaa palvelun ulkopuolelta.

Tukes on saanut loppukesän 2019 aikana tietoonsa neljä tapausta, jotka liittyvät suurpetojen ja ihmisten kohtaamisiin kuvauspaikkojen läheisyydessä. Osa tapauksista liittyy palvelun asiakkaisiin ja osa palvelun vaikutuspiirissä oleviin. Tukes selvittää tapauksia yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.

Ravintohoukutin luo petokeskittymän

Suomessa suurpetokuvauspalveluja tarjotaan lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Palveluja tarjoaa noin 25-30 yritystä.  Valvontaprojektissa niistä tarkastettiin yhdeksän. Kuvausaika alkaa yleensä huhtikuun alussa ja päättyy elokuun puolessa välissä ennen karhunmetsästyksen alkua. Suurpetokuvauksessa keskitytään suurelta osin karhun kuvaamiseen, mutta kuvauspaikoilla käy myös ahmoja, merikotkia ja eri haukkalajeja. Susia on ruokintapaikoilla tavattu harvakseltaan.

Havaintojen perusteella yritykset käyttävät eläinten houkutteluun usein lohen ruotoja ja muuta perkausjätettä, jota täydennetään mm. puurolla, koiran kuivamuonalla sekä hunajalla. Ruokaviraston keräämien tietojen perusteella tiloilta peräisin olevat kuolleet siat ovat yhdessä kala-aineksen kanssa eniten käytettyjä sivutuotteita haaskaruokinnassa.

Ravintohoukuttimen käyttö muodostaa pienille alueille suuren petokeskittymän. Enimmillään yhden yön aikana yhdellä ruokintapaikalla on käynyt noin 40 karhua. Pienimmälläkin paikalla käy yön aikana 6 - 8 karhua. Pohjoisimmilla kuvauspaikoilla vierailee säännöllisesti myös merikotkia. Yritysten mukaan suuri osa karhuista ja merikotkista saapuu ruokailupaikoille Venäjän puolelta ja palaa sitten takaisin.

Riskit asiakkaille ovat pieniä, kun yritys toimii huolellisesti

Tukes tarkasti valvontaprojektissa petokuvausyritykset käymällä läpi toimijoiden turvallisuusjohtamista kuluttajaturvallisuuden näkökulmasta. Lisäksi Tukes tutustui haaskakuvauspaikkoihin, teki niillä havaintoja ja haastatteli yritysten edustajia.

Kaikki tarkastetut toimijat olivat laatineet kuluttajaturvallisuuslain edellyttämät turvallisuusasiakirjat. Yksittäisissä tapauksissa Tukes pyysi yritystä täydentämään asiakirjaa.

Asiakkaille suurimmat riskit liittyvät siirtymiseen ja poistumiseen kuvauspaikoilla. Lähes kaikilla kuvaustoimintaa ohjaavilla oppailla on pitkä kokemus ja hyvä tietotaito. Suurella osalla oli myös ensiapukoulutus. Tarkastusten perusteella asiakkaille annettava ennakkoinformaatio on kattava, ja oppaat pääosin ovat paikan päällä tai muuten helposti tavoitettavissa.

Palvelun ulkopuoliset ihmiset ovat aiheuttaneet joitakin läheltä piti -tilanteita. Tukesin saamien tietojen mukaan kuvauspaikkojen lähellä on esimerkiksi metsästetty karhuja tai koulutettu koiria.

- Petoja ruokkivien pitää huomioida toimintansa vaikutukset muuhun alueiden käyttöön ja toimintaan. Ruokinta-alueet tulisi selkeästi merkitä maastoon eikä kuvaustoiminnalla saa aiheuttaa turvallisuusriskiä muille luonnon käyttäjille tai heidän omaisuudelleen, sanoo ylitarkastaja Jaakko Leinonen.

Tukesin, maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen riistakeskuksen edustajat kävivät valvontatuloksia läpi yhteistyökokouksessa keväällä 2019.

Haaskoja koskevalle tarkemmalle sääntelylle on tarvetta

Haaskojen pitoa sivutaan monessa eri säädöksessä. Luonto- ja kuvaustoimintaa harjoittavien yritysten palvelutoimintaan sovelletaan kuluttajaturvallisuuslakia (920/2011). Kuluttajaturvallisuuslaki koskee asiakkaiden turvallisuutta ja vaikutuspiirissä olevien sivullisten turvallisuutta. Metsästyslain (615/1993) muutoksessa, joka astui voimaan 1.1.2018, on maininta ravintohoukuttimen käytöstä luontokuvaus- ja katselutoimintaan. Ravintohoukuttimen sijaintipaikassa on oltava tiedot ravintohoukuttimen ylläpitäjästä yhteystietoineen ja paikasta, jossa kuluttajaturvallisuuslain mukainen turvallisuusasiakirja on nähtävissä. Eläinten houkuttelemiseen käytettävästä ravinnosta säädetään EU:n sivutuoteasetuksessa (EY N:o 1069/2009). Kaikki ravintohoukuttimen pito ei liity kuluttajapalveluihin, vaan haaskaa saatetaan pitää myös muussa tarkoituksessa.

Kuluttajaturvallisuuslakia sovelletaan palvelun asiakkaisiin ja välittömässä vaikutuspiirissä oleviin henkilöihin ja omaisuuteen. Muun lainsäädännön piiriin jäävät haaskakuvauksesta aiheutuvat muut vaarat, kuten eläinten mahdollisesta ihmiseen tottumisesta johtuvat vaarat. Vaikuttaa siltä, että on tarvetta tarkemmalle haaskoja koskevalle sääntelylle, jossa huomioidaan kaikki haaskojen pitoon liittyvät näkökulmat. Tutkimuksilla tulisi selvittää, millaisia riskejä aiheuttavat keinoravinnosta johtuva eläinten käyttäytymisen muutos, runsastuneet lajien väliset kohtaamiset ja lisääntynyt ihmisen vaikutus villieläinten elämään.

Ohjeita haaskakuvausyritykselle

  • Huolehdi, ettei eläimiä ruokita suoraan katselukopista.
  • Älä anna asiakkaiden liikkua kuvauspaikan ympäristössä ilman opasta, koskee myös kuvauspaikalle saapumista ja sieltä poistumista.
  • Varmista, että kuvauspaikalla on toimiva viestintäyhteys avun hälyttämistä varten, jos asiakkaat ovat yön kuvauspaikalla ilman opasta.
  • Noudata eläinten ruokinnassa Ruokaviraston antamaa ohjeistusta.
  • Älä käytä hunajaa haaskapaikoilla, koska se totuttaa karhuja hunajaan. Karhut aiheuttavat merkittäviä vahinkoja mehiläistuotannolle.
  • Sijoita haaskapaikka kauaksi kotieläintilojen, mehiläistarhojen, porojen vasotusaitausten tai taajamien läheisyydestä vahinkojen välttämiseksi.

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Jaakko Leinonen, p. 029 5052 141 (Kuluttajaturvallisuus) [email protected]

Ylitarkastaja Taina Heimonen-Kauppi, p. 040 4893 351 (Ruokintaan käytettävät sivutuotteet ja haaskapaikkarekisteri) [email protected]

Erityisasiantuntija Jussi Laanikari, p. 040 733 6229 (Suurpetojen aiheuttamat vahingot ja niiden metsästyksen säätely sekä metsästyksen valvonta) [email protected]

 
Sivun alkuun