Blogi: Metrijärjestelmän jalkauttaminen kilon paloina

Tänään kansainvälisenä metrologiapäivänä juhlimme 150-vuotiasta SI-järjestelmää.

Kuvan vähän kolhiintunut kilon punnus vuodelta 1889 on pienempien kavereidensa kanssa Tukesin muutoissa mukana eri toimitiloista toiseen. Siellä se nököttää koristeena vitriinissä, johon on koottu esineitä Tukesin toiminnan historiasta. Punnus kantaa mukanaan pidempää tarinaa, jos sitä pysähtyy tutkimaan tarkemmin.

Valmistusvuotensa aikaan mittaamisen kanssa työskentelevät viranomaiset toimivat Suomen Suuriruhtinaskunnan maanmittauslaitoksessa Venäjän keisarikunnassa. Ehkä tämä punnussarja on ollut heidän työkalunsa.

Mittayksiköiden sekamelskasta SI-järjestelmään

Suomessa käytettiin 1800-luvulla ruotsalaista mittajärjestelmää. Myöhemmin rinnalle hiipivät erilaiset venäläiset mittayksiköt ja kaupankäynnissä erilaisten mittojen sekamelska saattoikin olla melkoinen. Painomitoissa ennestään tuttujen luotien, naulojen, leivisköjen ja muiden rinnalla oli nyt esimerkiksi kuli, puu, venäläinen naula ja Vieko (Grönroos, Huikuri, Hyvönen et. al, Tiima, tiu, tynnyri – Miten ennen mitattiin. Suomalainen mittasanakirja, Turun museokeskus 2015). Lisäksi eri kaupungeilla, maakunnilla ja jopa tuotteilla oli omat vertailupainonsa, joiden mukaan kauppaa käytiin. Ei ollut ostajalla ja myyjällä helppoa tuolloin miettiä sopiva ja vielä laillinen tapa mitata kaupan olevan tuotteen määrä niin, että kumpikin oli tyytyväinen.

Kuvassa oleva punnuksen massaksi on kuitenkin merkitty 1 kg, siis meillekin tuttuun SI-järjestelmään perustuva massan mittayksikkö. Jotain tärkeää on tapahtunut 1800-luvun lopulla.

Ranskan vallankumouksen ajoilta peräisin oleva metrijärjestelmä oli helpon käytettävyytensä takia levinnyt melko nopeasti käyttöön muihinkin maihin. Suomessakin sen käyttöönoton puolesta puhuttiin jo 1860-luvulla. Kiivaasti teollistuvassa maailmassa yhtenäisen mittayksikköjärjestelmän käyttö alkoi olla välttämättömyys teollisuuden ja kaupankäynnin tarpeiden takia. 20 toukokuuta 1875, 150 vuotta sitten, perustettiin kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä, kun valtioiden välinen metrisopimus allekirjoitettiin. Tähän sopimukseen perustuu meille tuttu mittayksikköjen SI-järjestelmä, joka edelleen luo vankan perustan mittausten laadulle.

Meidän punnuksemme liittyy siihen ajankohtaan, jolloin metrijärjestelmä otettiin käyttöön Suomessa vuosina 1886–1892. Tuolloin metrisopimus koski massan (kg), pituuden (m) ja ajan (s) mittayksikköjä.  Ehkä kuvan punnus on osa punnussarjoja, joita hankittiin viranomaiskäyttöön uuden mittayksikköjärjestelmän käyttöönottoa varten. Uusia luotettavia punnuksia tarvittiin, kun uusi mittayksikköjärjestelmä otettiin vähitellen käyttöön: vakauskomissionin valvojat, kaupunkien vakaajat ja maaseutujen vakaajina toimivat maanmittarit tarvitsivat kokonaan uudet työvälineet massan ja pituuden mittaamiseen. Uusia punnuksia toimitettiin ympäri Suomen viranomaisten voimin. Samalla vakaajien toiminta järjestäytyi paremmin; tarkistuspunnuksia esimerkiksi vertailtiin toisiinsa säännöllisesti. Samalla saatiin vihdoin yhtenäistettyä koko maassa käytössä olevat mittayksiköt ja kertaheitolla parannettua mittausten luotettavuutta. Kansalaisiakin opetettiin käyttämään uusia mittayksikköjä mm. julkaisemalla ohjeita valtion almanakoissa vuosina 1887–1892 (Kalle Huhtala, Suomen vakaustoimiston historia, Eripainos maanmittauksen historiasta, Porvoo 1933).

Punnuksen matka ja muuttuvat leimat

Kuvan punnuksen vanhin leima on vuodelta 1889. Keisarillinen kruunu vakausleimassa kertoo, että punnus on ollut hyväksytty kaupankäynnin mitta. Punnuksesta löytyy useita leimoja: se on tarkastettu ajan myötä uudelleen. Aika kuluu ja keisarillinen kruunu on itsenäistymisen jälkeen vaihtunut suomalaiseen merkintään. Leimojen muoto muuttui vuosien varrella. Punnuksen tuorein leima on vuodelta 1968.

Vanha punnus on seurannut mittauslaitteita valvovia viranomaisia Maanmittauslaitoksen vakauskomissionista Vakaustoimistoon ja lopulta Tukesiin, jonka tehtävänä on valvoa mm. kaupankäynnin mittausten luotettavuutta. Punnus on ollut eläkkeellä jo kauan. Mutta kun tämän vähintään 136-vuotiaan punnuksen asettaa luotettavalle vaa’alla toukokuussa 2025, 150 vuotta metrisopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, on punnitustulos 1,000 kg. Aika kuluu, mutta kilo pysyy, vaikka sen määritelmäkin on muutettu noista ajoista.

Kansainvälisenä metrologiapäivänä 20.5.2025 juhlimme 150-vuotiasta SI-järjestelmää. Kehittyvä järjestelmä vastaa edelleen niihin tarpeisiin, joita teknologian ja kaupan kehitys tuo kansainväliselle mittayksikköjärjestelmälle ja mittausten laadulle.'

Sari Hemminki

ylitarkastaja