Historiallisen vähän ilotulitteista johtuvia silmävammoja uutena vuotena
Viisi henkilöä sai ilotulitteesta sairaalahoitoa vaatineen silmävamman vuodenvaihteessa. Ilotulitteista johtuvien silmävammojen määrä oli pienempi kuin kertaakaan kahteenkymmeneen vuoteen, jona aikana silmävammoja on tilastoitu. Tiedot perustuvat Suomen Silmälääkäriyhdistyksen sairaaloilta keräämiin tietoihin. Pelastuslaitoksia ilotulitteiden ampuminen puolestaan työllisti enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna.
Vain yksi vammautuneista käytti suojalaseja
Viidestä silmävamman saaneesta henkilöstä vain yksi oli nainen. Hän ei itse ampunut ilotulitteita, vaan seurasi ampumista kauempaa. Muut vammautuneet olivat miehiä, jotka olivat käsitelleet ilotulitteita itse. Vain yksi vammautuneista käytti suojalaseja. Yleisin vammaan johtanut tapahtuma oli ilotulitteen räjähtäminen lähietäisyydellä ja yhdessä tapauksessa ilotulitteen sytyttäminen uudelleen.
- Yhden ilotulittajan saama silmän ruhjevamma vaati leikkauksen ja pysyvä näköhaitta on todennäköinen, Suomen silmälääkäriyhdistyksen kyselystä vastannut professori Tero Kivelä kertoo.
Vammautuneista neljä oli 20−45-vuotiaita aikuisia ja yksi alle 18-vuotias. Alaikäinen oli löytänyt maastosta räjähtämättömän tulitteen.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on yhdessä Suomen Silmälääkäriyhdistyksen sekä muiden viranomaisten ja organisaatioiden kanssa muistuttanut aktiivisesti ilotulitteiden käyttäjiä suojalasien käytön tärkeydestä. Suojalasit ovat olleet pakolliset ilotulitteen ampujille vuodesta 2009. Suojalasit ehkäisevät ilotulitteista aiheutuvia silmävammoja tehokkaasti. Tukes ja Suomen Silmälääkäriyhdistys suosittelevat suojalasien käyttöä myös katsojille, koska väärään suuntaan lentäneet ilotulitteet ovat aiheuttaneet joka vuosi silmävammoja sivullisille.
- Yhtä selittävää tekijää ei silmävammojen vähäiseen määrään ole. Ilotulitteista ja niiden ampumisen haittavaikutuksista käytiin vilkasta keskustelua, kun Rajat räiskeelle -kansalaisaloitteeseen on kerätty nimiä ja aloitetta on käsitelty eduskunnassa. Keskustelu on voinut omalta osaltaan edistää ilotulitteiden turvallista käyttöä. Lisäksi olemme vuosia tehneet yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa aktiivista valistustyötä suojalasien tärkeydestä, viestintäjohtaja Mirva Kipinoinen Tukesista sanoo.
- Toivomme ja teemme töitä sen eteen, että tämä suuntaus jatkuu. Jokainen silmävamma ja tulipalo ovat turhia ja usein myös estettävissä.
Padat syttyivät ampumisen jälkeen palamaan ja työllistivät palokuntaa
Pelastuslaitokset saivat 27.12.−5.1. välisenä aikana 92 hälytystä tulipaloista, joiden syttymissyyksi arvioitiin ilotulite. Lukumääräisesti paloja oli enemmän kuin viime vuodenvaihteessa. Tehtävistä kymmenen oli rakennuspaloja.
Eniten hälytyksiä aiheuttivat palavat roskikset. Osa paloista oli ilkivaltaisesti sytytettyjä, osa johtui ilotulitteiden varomattomasta käsittelystä. Tänäkin vuonna ilotulitteita ammuttiin myös tahallisesti toisia ihmisiä päin.
- Tämän vuodenvaihteen ilmiönä olivat patamallisten ilotulitteiden sytyttämät tulipalot. Joissakin tapauksissa pata oli jäänyt niin voimakkaasti palamaan, että palokunta oli pitänyt kutsua paikalle, suunnittelija Johannes Ketola Pelastusopistolta kertoo.
Kuluttajilta tulleiden ilmoitusten perusteella vaaratilanteita aiheuttivat padat
Ilotulitteiden turvallisuudesta vastaavat maahantuojat. Tukes valvoo maahantuojien toimintaa ja testaa tuotteita riskiperusteisesti. Ilotulitteilla ei ole ennakkohyväksyntää. Kaikkien maahantuotujen ilotulitteiden on oltava CE-merkittyjä.
Tukesille tuli vuodenvaihteen jälkeen kuluttajilta kymmenen ilmoitusta viallisesta tai väärin toimineesta ilotulitteesta. Ilmoitusten perusteella vaaratilanteita aiheuttivat lähinnä padat, joista lähti ilmoittajien kuvausten perusteella ammuksia vääriin suuntiin. Ilmoittajat eivät olleet loukkaantuneet, koska kuvausten perusteella he olivat noudattaneet suojaetäisyyksiä ja käyttäneet suojalaseja.
Lisätietoja:
ylitarkastaja Nina Heikkilä, Tukes (ilotulitteet), puh. 029 5052 105, [email protected]
professori Tero Kivelä, Suomen Silmälääkäriyhdistys ry, HYKS Silmätautien klinikka (silmävammat), p. 050 525 2723, [email protected]
suunnittelija Johannes Ketola, Pelastusopisto (tulipalot) p. 029 5453 445, [email protected]
Sairaalahoitoa vaatineiden silmävammojen määrä vuodenvaihteessa vuosittain
2019-2020: 5
2018-2019: 13
2017-2018: 12
2016–2017: 12
2015¬‒2016: 31
2014‒2015: 17
2013‒2014: 11
2012−2013: 15
2011−2012: 19
2010−2011: 27
2009−2010: 47
2008−2009: 46
2007−2008: 44
2006−2007: 32
2005−2006: 22
2004−2005: 31
2003−2004: 32
2002−2003: 19
2001−2002: 36
2000−2001: 30
Lähde: Suomen Silmälääkäriyhdistys ry
27.12.−5.1. välisenä aikana syttyneet tulipalot, jotka aiheuttivat hälytyksen ja joiden syttymissyyksi on arvioitu ilotulitteet
2019–2020: 92
2018–2019: 60
2017-2018: 67
2016–2017: 106
2015‒2016: 136
2014‒2015: 75
2013‒2014: 96
2012−2013: 44
2011−2012: 78
2010−2011: 69
2009−2010: 62
2008−2009: 236
2007−2008: 227
2006−2007: 155
2005−2006: 81
2004−2005: 84
2003−2004: 66
Lähde: Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto (PRONTO).
