Hyppää sisältöön

Kaivostoiminnan sosiaalista hyväksyttävyyttä edistävät parhaiten toiminnan läpinäkyvyys ja viestintä

Tukes
Julkaisuajankohta 17.9.2015 14.04
Tiedote

Kaivosalan haasteena on osoittaa, että se hallitsee ympäristö- ja turvallisuusasiat ja saada siten kaivostoiminnalle sosiaalinen hyväksyttävyys. Vastuullisuus on edellytys sosiaaliselle hyväksynnälle. Kaivostoiminnan sosiaalinen hyväksyttävyys liittyy yhteiskunnan kokonaisetuun ja vuorovaikutukseen ympäröivän yhteisön, asukkaiden ja elinkeinoelämän kanssa.

Euroopan kaivosviranomaiset kokoontuivat keskustelemaan kaivostoiminnan sosiaalisesta hyväksyttävyydestä Helsinkiin tällä viikolla. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) isännöi kokousta.

Euroopassa on vielä paljon hyödyntämättömiä raaka-ainevaroja, ja EU:n strategisena linjauksena on maanosan omien raaka-ainevarojen entistä parempi hyödyntäminen.

Vaikka kaivostoiminnan historia, laajuus ja haasteet ovat osin erilaisia eri puolilla Eurooppaa, Euroopan kaivosviranomaiset tunnistivat monia yhteisiä haasteita, suurimpana vuoropuhelu sidosryhmien kanssa.

-Keski-Euroopan ja Brittein saarien tiheään asutuilla alueilla kaivostoiminnan haasteet lähellä asutusta ovat erilaisia kuin esimerkiksi Suomen ja Ruotsin pohjoisosissa, joissa haasteena on paikallisten elinkeinojen ja luontoarvojen sovittaminen yhteen kaivostoiminnan kanssa, kertoo johtaja Päivi Rantakoski Tukesista.

-Lainsäädännössä ja viranomaistoiminnassa tulee varmistaa ennen kaikkea turvallisuus sekä kaivoslupiin liittyvien prosessien ja päätösten läpinäkyvyys, oikeudenmukaisuus ja avoimuus.  Viranomaisten kannattaa  avata lainsäädännön vaatimuksia ja lupaprosessien etenemistä ja ylipäätään toimia niin, että ne saavuttavat niin kaivosteollisuuden, kansalaisten kuin toisten viranomaisten luottamuksen, korostaa Päivi Rantakoski.

Niin viranomaisten kuin kaivosteollisuuden pitää pyrkiä minimoimaan kaivostoiminnan haitat. Kaivosten elinkaari on hoidettava hyvin alusta loppuun. Kaikkien kaivosalan toimijoiden kannattaa myös lisätä kansalaisten ja sidosryhmien tietoisuutta kaivostoiminnasta ja sen taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä.

Euroopan kaivosviranomaisten kertomat esimerkit osoittivat, että kaivosyhtiöiden kannattaa viestiä suunnitelmistaan jo suunnitteluvaiheessa, ja jatkaa viestintää koko prosessin ajan avoimesti ja vuorovaikutteisesti.

- Avainasemassa on viestintä paikallisen yhteisön ja asukkaiden kanssa. Onnistuneesta vuoropuhelusta sidosryhmien kanssa oli hyviä esimerkkejä eri puolilta Eurooppaa. Vuoropuhelussa kannattaa hyödyntää erilaisia viestintäkanavia ja -keinoja, korostaa kaivosyli-insinööri Terho Liikamaa Tukesista.

Kyseessä oli järjestyksessä 21. Euroopan kaivosviranomaisten kokous (21st Meeting of European Heads of State Mining Authorities), joka järjestettiin nyt ensimmäisen kerran Suomessa. Edellistä kokousta isännöi Irlanti vuonna 2014. Kokoukset on pidetty vuosittain. Kokoukseen osallistui 26 Euroopan kaivosviranomaisten edustajaa 12 eri maasta sekä 12 suomalaista Tukesista, Työ- ja elinkeinoministeriöstä ja Geologian tutkimuskeskuksesta.

Tukes toimii kaivosalan lupa- ja valvontaviranomaisena Suomessa. Tukes ratkaisee kaivoslain mukaisia oikeuksia ja lupia koskevat hakemukset sekä ylläpitää kaivosrekisteriä. Tukes valvoo toimintaa kaivoslain mukaisen raportoinnin kautta, kaivostarkastuksilla, valvontakäynneillä, tietokyselyillä sekä eri osapuolten tekemien aloitteiden perusteella.

Päivi Rantakosken aiheeseen liittyvä blogi

Tukesin verkkolehden juttu Euroopan kaivosviranomaisten kokouksesta

Lisää tietoa kaivosasioista http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kaivokset/ 

Lisätietoja:

Johtaja Päivi Rantakoski, p. 029 5052 359

Kaivosyli-insinööri Terho Liikamaa, p. 029 5052 117

Ylitarkastaja Aki Ijäs, p. 029 5052 682

[email protected]

 
Sivun alkuun