Valikko

Kasvinsuojelussa alettava yhdistellä eri torjuntamenetelmiä

Tukes 8.10.2012 8.44
Tiedote

Viljelijöiden pitää siirtyä pois rutiininomaisesta kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytöstä, kun ns. integroidun eli eri torjuntamenetelmiä yhdistelevän kasvinsuojelun periaatteet tulevat voimaan vuonna 2014. Niiden mukaan kasvintuhoojien torjunnassa tulee yhdistellä muun muassa ennaltaehkäiseviä, mekaanisia, biologisia ja kemiallisia menetelmiä. Tavoitteena on vähentää kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvia ympäristö- ja terveysriskejä.


Periaatteet sisältyvät maa- ja metsätalousministeriön uuteen asetukseen integroidun torjunnan periaatteista, joka annettiin kasvinsuojeluainelain nojalla.


Integroidussa kasvinsuojelussa voidaan käyttää esimerkiksi ennaltaehkäiseviä torjuntakeinoja. Peltoviljelyssä hyvä esimerkki siitä on viljeltävän lajin vaihtelu eli viljelykierto. Myös muokkausmenetelmän valinnalla voidaan vaikuttaa tuhoojien esiintymiseen.

 – Monet viljelijät käyttävät jo integroitua kasvinsuojelua, mutta varsinkin viljan yksipuolinen viljely on ongelma peltoviljelyssä. Toisaalta monet rikkakasvit saadaan torjuttua tehokkaasti, kun porkkana- tai perunapellolla viljellään toisinaan myös viljaa, ylitarkastaja Pauliina Laitinen Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta (Tukes) sanoo.

Ennakoivien toimenpiteiden jälkeen tuhoojia tarkkaillaan kasvustosta ja tarvittavat torjuntatoimenpiteet tehdään kemiallisena täsmätorjuntana. Biologisia torjuntakeinoja käytetään mahdollisuuksien mukaan, mutta varsinkaan peltoviljelyssä ei biologisia vaihtoehtoja ole juuri tarjolla. Tällöin kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttö on perusteltua.

Jos kasvinsuojeluainetta päätetään käyttää, pitää aina harkita sen hyötyä suhteessa haittoihin ja tehokkuuteen. Esimerkiksi siemenen käsittely kasvinsuojeluaineella eli peittaaminen on hyvä esimerkki täsmäkäsittelystä, koska sen avulla on mahdollista ehkäistä kasvinsuojeluaineen levittäminen kasvustoon myöhemmin.

Integroidussa kasvinsuojelussa kemiallinen torjunta on yksi vaihtoehto muiden joukossa. Mahdollisuuksien mukaan käytetään torjunnan kynnysarvoja, eli tutkittuja raja-arvoja siitä, mikä määrä tuhoojia aiheuttaa taloudellisen haitan. Kaikille tuhoojille ei ole vielä olemassa näitä raja-arvoja.  Kasviryhmäkohtaiset ohjeet laaditaan jatkossa neuvojien, tutkijoiden ja viranomaisten yhteistyönä. Näiden ohjeiden valmistuttua viljelijät saavat käyttöönsä muun muassa torjunnan kynnysarvot.

Kasvinsuojeluaineiden tehoa ja käyttöä tarkkailemalla viljelijä oppii, millä menetelmillä saavutetaan paras torjuntatulos. Kun lisäksi kasvinsuojeluaineiden tehoainetta vaihdetaan vuosittain, eivät rikkakasvit, kasvitaudit ja tuhohyönteiset pääse kehittämään vastustuskykyä kasvinsuojeluaineille. Vastustuskyvyn ehkäiseminen on olennaista, koska silloin kasvinsuojeluaineiden tehokas käyttöikä pitenee. Myös kasvit voivat paremmin, kun ne eivät rasitu jatkuvasta kasvinsuojeluaineiden käytöstä.

Tukes päivystää Kone-Forum –messuilla

Tukes osallistuu Kone-Forum -messuille 11.–13.10.2012 Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa.  Tukesin osastolla AV10 kasvinsuojeluaineiden asiantuntijat vastaavat muun muassa integroituun kasvinsuojeluun, kasvinsuojelun koulutusjärjestelmän uudistukseen, kasvinsuojeluainerekisteriin ja muihin ajankohtaisiin asioihin liittyviin kysymyksiin.

Tukes päättää kasvinsuojeluaineeksi tarkoitettujen valmisteiden hyväksymisestä ja käytön ehdoista Suomessa sekä pitää yllä rekisteriä hyväksytyistä kasvinsuojeluaineista. Tukes myös ohjaa kasvinsuojeluaineiden käytön valvontaa.

Lisätietoja:

ylitarkastaja Pauliina Laitinen (integroitu kasvinsuojelu), p. 029 5052 171

ylitarkastaja Marianne Pakola (Tukesin Kone-Forum -osasto), p. 029 5052 084