Kuntien vapaa-ajan palveluiden turvallisuustyössä parannettavaa

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on valvonut kuntien vapaa-ajanpalveluita vuodesta 2016 alkaen. Viime vuosien valvontahavainnot kertovat, että kuntien turvallisuustyössä on parantamisen varaa. Parannettavaa on muun muassa onnettomuustiedon keräämisessä ja hyödyntämisessä. Lisäksi turvallisuustoiminnan suunnitelmallisuudessa ja dokumentointimenetelmissä on kehitettävää.

Useita kuntien tarjoamia vapaa-ajan palveluita, kuten urheilupuistoja ja monitoimihalleja, kuntosaleja, reittejä, uimarantoja ja -halleja sekä leikki- ja lähiliikuntapaikkoja koskee kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011). 

Viime vuosien aikana Tukesin valvonnan painopistealueina ovat olleet uimarannat, liikuntahallit, ulkoilureitit sekä leikki- ja lähiliikuntapaikat. Vuosina 2020 ja 2021 valvontaa on kohdennettu erityisesti pienempiin, alle 20 000 asukkaan kuntiin.

Keskeisiä valvontahavaintoja kuntien tarjoamien vapaa-ajan palveluiden turvallisuudesta

1. Onnettomuustiedon kerääminen ja hyödyntäminen kunnissa on vajavaista

Suuri osa kuntien tarjoamista vapaa-ajan palveluista on kuluttajien vapaasti käytettävissä ilman valvontaa. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi lähiliikuntapaikat, reitit, urheilupuistot ja osa uimarannoista. Niissä vapaa-ajan palveluissa, joissa on paikalla henkilökuntaa, onnettomuustietoa saadaan kerättyä hyvin. Valvomattomissa palveluissa onnettomuustieto ei  monissa tapauksissa saavuta palveluntarjoajaa, jolloin turvallisuutta parantavia toimenpiteitä ei tiedetä tehdä.

Kun kuluttajat käyttävät liikuntapalveluita, tapaturmilta ei voida täysin välttyä. Osa tapaturmista on kuitenkin sellaisia, joita voidaan ennaltaehkäistä esimerkiksi kiinnittämällä huomiota ylläpitomenettelyihin, rakenteellisiin ratkaisuihin tai parempaan tietojen antoon. Tästä syystä kuntien on aktiivisesti kerättävä tietoa tapahtuneista läheltä piti- ja onnettomuustilanteista sekä muista turvallisuushavainnoista.

Kannusta läheltä piti- ja onnettomuustiedon jakamiseen

Valvomattomissa palveluissa kuluttajia voidaan kannustaa tiedon jakamiseen esimerkiksi antamalla ohjeet ilmoitusten tekemiseksi liikuntapaikan infotaululla ja palvelukohtaisella verkkosivuilla. Kuntien verkkosivuille on usein toteutettu palautejärjestelmä, jonka avulla kuluttaja voi ilmoittaa havaitsemistaan turvallisuuspuutteista, läheltä piti -tilanteista ja onnettomuuksista. Tällaisen järjestelmän olisi syytä koota tietoa yhteen laajasti yli hallintorajojen.

Onnettomuustiedon ja turvallisuushavaintojen kerääminen tulisi mieltää koko kunnan henkilöstön tehtäväksi ja siihen on kannustettava. Tätä edesauttaa, että onnettomuuksia analysoidaan ja analysoinnin tuloksia sekä niiden perusteella tehtäviä toimenpiteitä käsitellään säännöllisesti henkilöstön kesken. Vakavia läheltä piti- tai onnettomuustilanteita tulee selvittää viiveettä ja tarkemmin. Esimerkiksi kunnan uimarannalla tapahtuvan hukkumistapauksen selvitystyötä tulee tehdä yhdessä pelastuslaitoksen ja poliisin kanssa. 

Lisäksi palveluntarjoajan velvollisuus on ilmoittaa Tukesille vakavista läheltä piti- tai onnettomuustilanteista. Tukes selvittää osana valvontaansa onnettomuustapauksia ja voi jakaa kertynyttä onnettomuustietoa valtakunnallisesti, jotta vastaavia onnettomuuksia voitaisiin ennaltaehkäistä muualla. 

Vinkki: Ota käyttöön Tukesin laatima excel-taulukko onnettomuuskirjanpidon toteuttamiseksi.

2. Suunnitelmallisuutta ja dokumentaatiota parannettava turvallisuuden kehittämiseksi

Tukesin havaintojen perusteella monet kunnat käyttävät liikuntapaikkarakentamiseen varattuja resursseja usein uudisrakentamiseen, jolloin olemassa olevien kohteiden ylläpitotoiminta saattaa jäädä liian vähälle huomiolle. 

Tämä näkyy esimerkiksi siten, että kunta saattaa asukkaiden veto- ja pitovoimasyistä päättää toteuttaa uuden jäähallin, vaikka olemassa oleva liikuntapaikkaverkosto tarvitsisi kipeästi rahallisia resursseja rakenteiden kunnostamiseen ja välineistön uusimisiin. Kun uudiskohde on toteutettu, ylläpitotoimintaan varattuihin resursseihin kohdistuu kasvaneesta tarpeesta huolimatta pikemminkin säästöpaineita. Ajan kuluessa ylläpitotoiminnasta karsiminen kasvattaa korjausvelkaa ja aiheuttaa turvallisuuspuutteita.

Tukes kannustaa kaikkia kuntia laatimaan pitkän aikavälin strategisen liikuntapaikkasuunnitelman. Oma palveluympäristö tuntien ja tulevaisuuden tarpeita ennakoiden laadittu strateginen liikuntapaikkasuunnitelma auttaa palveluntarjoajaa varmistumaan riittävistä henkilö- ja taloudellisista resursseista, jolloin laajemmilta ongelmilta voidaan välttyä. 

Tukesin havaintojen perusteella strategisia liikuntapaikkasuunnitelmia on tehty kunnissa, mutta niitä tulisi kehittää vielä laajemmaksi kattamaan kaikki palvelutyypit, kuten reitit, uimarannat ja leikki- ja lähiliikuntapaikat. Strategisen liikuntapaikkasuunnitelman laatiminen onkin erinomainen teema edistää kunnan sisäistä poikkihallinnollista yhteistyötä esimerkiksi liikunta-, viher- ja teknisen toimen välillä.

Räätälöi turvallisuusasiakirja tarpeittesi mukaan

Kunnat ovat laatineet kuluttajaturvallisuuslain mukaisia turvallisuusasiakirjoja usein kohdekohtaisesti. Tukesin havaintojen perusteella turvallisuusasiakirjojen laatimisessa tulisi nykyistä enemmän tehdä hallintorajat ylittävää yhteistyötä muun muassa viher-, liikunta- ja teknisen toimen välillä. Turvallisuusasiakirja kannattaa laatia yhtä kohdetta laajemmasta näkökulmasta. 

Turvallisuusasiakirjan toteuttamisen tapoja on monia, sen voi laatia koskemaan esimerkiksi kaikkia kunnan tarjoamia uimarantoja tai yhtä laajempaa kokonaisuutta, kuten urheilupuistoa. Huolella tehty turvallisuusasiakirja ja vaarojen tunnistaminen antavat hyvän pohjan turvallisuustyölle vapaa-ajan palveluiden koko elinkaaren ajaksi.

Vinkki: Tukesin verkkosivuilta löytyy ohjeistusta ja pohja turvallisuusasiakirjan laatimiseksi.

3. Ylläpitotoiminnassa kehitettävää

Tukes on havainnut kuntien vapaa-ajan palveluiden ylläpitotoiminnassa turvallisuuspuutteita aiheuttavia katvealueita. Jotkin kohteet tai välineet ovat saattaneet jäädä kokonaan vaille ylläpitoa tai sitä on toteutettu liian harvakseltaan. Katvealueita voi syntyä esimerkiksi silloin, kun kyläyhdistyksen toiminta hiipuu ja sille vastuutettu kunnan skeittipaikan ylläpitotoiminta jää hoitamatta tai lakkautetun koulun piha-alue jää kuntalaisten käyttöön.

Ylläpitotoiminnan suunnitelmallisuutta ja resurssiviisautta voidaan parantaa yksityiskohtaisen ylläpitosuunnitelman sekä tarkastus- ja huoltotoiminnan raportoinnin avulla. Ylläpitosuunnitelmassa on tärkeää huomioida käytössä olevat palvelut välineineen. 

Suunnitelmasta tulee käydä ilmi, mikä taho turvallisuudesta ja toimenpiteiden toteuttamisesta vastaa, kuinka usein tarkastus- ja huoltotoimenpiteitä tehdään sekä miten toimitaan poikkeavissa tilanteissa. Kun suunnitelman mukaisesti tehtävät ylläpitotoimenpiteet jatkossa dokumentoidaan reaaliaikaisesti, tietoa kertyy hyödynnettäväksi työnohjauksen kehittämiseksi ja laajempien saneerausten suunnittelemiseksi.

4. Viranhaltijoiden vastuut ovat laajoja ja parhaat käytännöt jäävät hyödyntämättä

Pienissä ja keskisuurissa alle 20 000 asukkaan kunnissa vapaa-ajan palveluista vastaavien henkilöiden vastuualueet ovat usein hyvin laajoja. Tämä ei itsessään ole turvallisuuden kannalta ongelma, mutta tietyissä tapauksissa siitä voi tulla sellainen. Sama henkilö voi esimerkiksi olla vastuussa kirjastopalveluiden, nuorisopalveluiden ja liikuntapalveluiden toteuttamisesta uusien palveluiden suunnittelusta teknistä osaamista vaativiin työnjohdollisiin tehtäviin. Laajat vastuualueet voivat johtaa osaamisen ja toiminnan painottumiseen tietyille sektoreille. Tämä voi näkyä esimerkiksi resurssien epätasapainoisena kohdentumisena siten, että liikuntapalveluiden turvallisuus jää vähemmälle huomiolle.

Laajenna hartioita yhteistyöllä

Vapaa-ajan palveluiden järjestäminen, liikuntapaikkojen suunnittelu ja ylläpito sekä näihin kytkeytyvä turvallisuusjohtaminen vaativat tekijöiltään erityisosaamista. Jotta kuntalaisten palvelutarpeeseen voidaan vastata turvallisuudesta tinkimättä, on hyvä pyrkiä kasvattamaan osaamista sekä laajentamaan hartioita yhteistyön avulla. 

Synergiaetuja voi löytää esimerkiksi suunnittelemalla liikuntapaikkaverkostoa yhdessä naapurikunnan kanssa ja toteuttamalla ylläpitotoimintaa urheiluseuran tai kyläyhdistyksen kanssa. Yhteistyötä tehdessä on kuitenkin muistettava palveluntarjoajan vastuut, varmistuttava urheiluseuran tai kyläyhdistyksen osaamisesta ja seurattava ylläpidon toteutumista. Kirjallinen sopiminen yhteistyökumppaneiden kanssa on erityisen tärkeää, kun palveluita suunnitellaan, järjestetään tai liikuntapaikkoja ylläpidetään yhteistyöllä. Sovittavia asioita ovat muun muassa vastuutahojen määrittäminen, ylläpitotoiminnan järjestäminen ja jatkossa tulevien kustannusten jakaminen.

Tutustu myös liikuntapaikkatyypeittäin koottuun listaan yleisistä turvallisuuspuutteista

Tukes on koonnut liikuntapaikkatyyppikohtaisia havaintoja turvallisuuspuutteista. Havaintojen taustalla on onnettomuustietoa ja valvontakäynneillä kertynyttä tietoa välineiden, rakenteiden sekä toiminnan turvallisuudesta. Tutustu kehittämiskohteisiin (pdf, 275 kb)

Näin Tukes valvoo kuntia

Vuodesta 2016 alkaen Tukes on tehnyt valvontakäynnin 148 eri kuntaan, joista laajempia turvallisuusjohtamistarkastuksia on ollut 110 valvontakäyntiä. Turvallisuusjohtamistarkastuksessa Tukes selvittää, kuinka palveluntarjoaja täyttää kuluttajaturvallisuuslain asettamat vaatimukset. 

Tarkastuksessa käydään läpi, onko palveluihin liittyviä vaaroja tunnistettu ja riskeihin varauduttu, miten suunnittelu- ja ylläpitokäytännöt on järjestetty, seurataanko onnettomuus- sekä läheltä piti -tilanteita, miten tietoja annetaan kuluttajille ja onko palveluita koskevat turvallisuusasiakirjat laadittu. Lisäksi osana tarkastusta käydään tutustumassa muutamaan kohteeseen. Osaan kuntien tarjoamista vapaa-ajan palveluista on kohdennettu suppeampia kohdetarkastuksia.

Lisäksi Tukes järjestää ja osallistuu aktiivisesti vapaa-ajan palveluita koskevaan koulutustoimintaan. Tukes tuottaa myös työkaluja ja ohjeistusta palveluntarjoajien turvallisuustyön tueksi.

Lisätietoja:
ylitarkastaja Arttu Mäkinen, puh. 029 5052 046, [email protected]
ylitarkastaja Jaakko Laitinen, puh. 029 5052 194, [email protected]