1. Ohjeen tarkoitus ja rajaus
Ohjeen tarkoituksena on auttaa palveluntarjoajia ja täyttöpaikkojen ylläpitäjiä varmistamaan, että laitesukellustoiminta on lainsäädännön mukaista ja turvallista.
Ohje kuvastaa Tukesin tulkintaa siitä, miten lainsäädäntöä tulisi soveltaa. Ohje ei ole lainsäädännön tavoin velvoittava. Tukes esittää ohjeessa esimerkkejä ja vaihtoehtoja siitä, miten lainsäädännön vaatimukset voidaan täyttää. Velvoittava säädösteksti on ohjeessa merkitty viittauksilla lain pykäliin. Kukin toimija vastaa siitä, että toiminta on lainsäädännön mukaista.
Kansainväliset sukelluskoulutusohjelmat määrittävät turvallisten sukellusten periaatteet, joiden noudattaminen varmistaa yhdenmukaiset ja turvalliset toimintatavat. Lainsäädännöllä on kuitenkin etusija kansainvälisten sukelluskoulutusohjelmien, standardien tai muiden vapaaehtoisten järjestelmien asettamiin vaatimuksiin verrattuna. Mikäli lainsäädännön ja muun ohjeistuksen välillä on ristiriitoja, tulee palveluntarjoajan noudattaa lainsäädännön vaatimuksia.
Painelaitelaki koskee kaikkia painelaitteiden käyttäjiä, omistajia ja haltijoita.
Kuluttajaturvallisuuslain osalta tämän ohjeen piiriin eivät kuulu (KuTuL 3 §):
- yhdistyksen omille jäsenilleen tarjoamat palvelut muussa kuin elinkeinotoiminnassa
- puolustusvoimien, pelastuslaitosten ja merivartioston sukellustoiminta
- muu ammattimainen laitesukellus
- jokaisenoikeudella tehtävät omatoimisukellukset.
Kuluttajaturvallisuuslakia ja tätä ohjetta sovelletaan sukellusseurojen ja muiden yhdistysten toimintaan esimerkiksi silloin, kun yhdistyksen toimintaa pääsevät kokeilemaan jäsenyyttä harkitsevat ennen liittymistä jäseneksi tai jos yhdistyksen toimintaan voivat osallistua muutkin kuin yhdistyksen omat jäsenet.
Jos yhdistyksen järjestämään toimintaan osallistuu vain yhdistyksen omia jäseniä eikä kyse ole elinkeinotoiminnasta, kyse ei ole kuluttajaturvallisuuslain kuuluvasta asiasta. Esimerkiksi urheiluseuran järjestämä laitesukellustapahtuma ei ole kuluttajapalvelu, jos siihen voivat osallistua vain kyseisen seuran jäsenet, eikä toiminnalla tavoitella merkittävää taloudellista hyötyä. Vaikka kuluttajaturvallisuuslaki ei koskekaan tällaista toimintaa, painelaitelakia tulee kuitenkin noudattaa.
Vaikka sukellustoiminta ei yllä olevien rajausten mukaan kuuluisikaan kuluttajaturvallisuuslain piiriin, on kaikkien etu, että toiminta on turvallista. Tämä ohje sisältää yleispäteviä turvallisuusohjeita kaikkeen laitesukellukseen, ja ohjetta voi vapaaehtoisesti soveltaa kaikkeen sukellustoimintaan ja kaikkien sukelluslajien palveluihin (esim. luolasukellus tai sukelluskalastus). Vapaasukelluksen ja muiden hengenpidätyslajien harrastamisesta uimahalleissa on julkaistu erillinen ohje yhteistyössä Tukesin, SUH:n, Sukeltajaliiton ja Uimaliiton kesken.
2. Eri osapuolten velvollisuudet
2.1 Palveluntarjoaja
Palveluntarjoajilla tarkoitetaan niitä tahoja, jotka järjestävät laitesukellustapahtumia, -retkiä, -kursseja, -koulutuksia, lajikokeiluita tai muita vastaavia laitesukelluspalveluita, ylläpitävät sukelluspaikkoja tai vuokraavat sukellusvarusteita.
Sukelluspalvelun tarjoajan on tunnettava palvelunsa, ja hänellä pitää olla riittävä koulutus, kokemus ja osaaminen palvelun järjestämiseksi turvallisesti. Palveluntarjoajan pitää suunnitella ja toteuttaa palvelunsa niin, että se on kaikille osallistujille turvallinen (KuTuL 5 §).
Sukellustapahtumassa voi olla useita palveluntarjoajia. Jokaisen palveluntarjoajan tehtävänä on varmistaa sen palvelun turvallisuus, jota he ovat itse tarjoamassa ja järjestämässä, ja jonka turvallisuuteen he itse voivat parhaiten vaikuttaa. Lisäksi palveluntarjoajien pitää tehdä yhteistyötä kokonaisturvallisuuden varmistamiseksi. Vastuunjako ja eri palveluntarjoajien tehtävät kannattaa kirjata näkyviin esim. turvallisuusasiakirjaan tai tapahtuman turvallisuussuunnitelmaan.
Esimerkki 1: Kaupallinen sukelluskoulu järjestää kurssin sukellusseuran ylläpitämässä sukelluskohteessa. Sukelluskohteen ylläpitäjänä sukellusseuran tehtävänä on varmistaa, että puitteet ovat kurssille turvalliset ja että seura omalta osaltaan antaa kurssin vetäjälle ja kurssilaisille turvallisuuden kannalta olennaiset tiedot kohteen erityispiirteistä. Sukelluskoulun tehtävänä on varmistaa, että heidän järjestämänsä sukellustapahtuma on toteutukseltaan turvallinen, se voidaan toteuttaa kyseisessä kohteessa turvallisesti ja että ryhmä toimii kohteeseen määritettyjen ohjeiden mukaisesti. Sukellusseuran ja sukelluskoulun tulee tehdä yhteistyötä turvallisuuden varmistamiseksi.
Palveluntarjoajan tulee ottaa huomioon kunkin osallistujaryhmän erityispiirteet sukellusta suunnittelussa ja toteutuksessa. Tarvittaessa laitesukelluksen toteutusta on muokattava, ohjaavien henkilöiden määrää lisättävä tai osallistujaryhmää rajattava niin, että sukellus on kaikille osallistujille turvallinen. Vaaralliseen käyttäytymiseen pitää puuttua ajoissa.
Palveluntarjoajan tehtävänä on ennakoida, arvioida ja valvoa sukelluksen turvallisuutta koko ajan. Mikäli olosuhteet (esim. sää, muut toimijat alueella, ryhmän kokoonpano tms.) muuttuvat palvelun aikana, palveluntarjoajan on huolehdittava, että asiakkaiden turvallisuus ei vaarannu (esim. palvelun toteutusta on muutettava, toiminta on keskeytettävä, peruttava tai siirrettävä turvallisempaan kohteeseen).
Lisätietoja palveluntarjoajan yleisistä velvollisuuksista löytyy Tukesin verkkosivuilta ja tämän ohjeen muista kohdista.
2.2 Täyttöpaikan vastuuhenkilö
Sukelluksessa käytettävien kaasupullojen täyttöpaikalle tulee nimetä vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö huolehtii täyttöpaikan turvallisuudesta ja täyttäjien pätevyydestä.
Täyttöpaikan vastuuhenkilön tehtävistä ja pätevyysvaatimuksista löytyy lisätietoa Tukesin verkkosivuilta.
2.3 Sukelluksen vastuuhenkilö
Palveluntarjoajan tulee nimetä sukellustapahtumaan vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on varmistaa, että tapahtuma on suunniteltu ja toteutettu turvallisesti. Vastuuhenkilöstä voidaan käyttää erilaisia nimityksiä, esim. sukellusohjaaja, sukelluskouluttaja, sukellusopas, turvallisuusvastaava, sukellusmestari, tapahtumanjärjestäjä tai sukellusvanhin. Vastuuhenkilön tulee olla täysi-ikäinen.
Palveluntarjoajan tulee määrittää turvallisuusasiakirjaan vastuuhenkilöiden pätevyysvaatimukset erityyppisissä laitesukellustapahtumissa ja muissa palveluissa. Sukelluksen vastuuhenkilöillä pitää olla valmiudet toimia oikein kyseiselle sukellukselle tyypillisissä tilanteissa ja erityisesti hätätilanteissa. Hänellä on oltava osallistujaryhmän erityispiirteiden kannalta riittävä koulutus, osaaminen ja kokemus kyseisestä sukellustapahtumasta ja -kohteesta ennen itsenäistä sukelluksen ohjaamista. Riittävän koulutustason arvioinnissa apuna voi käyttää esim. Sukeltajaliiton turvaohjetta tai standardia ISO 24801-3:2014 (Dive Leader) tai muita vastaavia sukellusohjaajien pätevyysluokituksia. Vastuuhenkilön tulee ylläpitää osaamistaan jatkuvalla harjoittelulla ja täydennyskoulutuksilla.
Vastuuhenkilön tärkein tehtävä on ennakoida mahdollisia vaaratilanteita ja opastaa ja ohjata osallistujia niin, että vaaratilanteilta ja tapaturmilta vältytään. Muita tehtäviä ovat esim. varmistaa osallistujien turvallisuus laitesukellustapahtumassa, valvoa osallistujien jakoa ryhmiin, hyväksyä sukellussuunnitelmat, keskeyttää sukellus tarvittaessa ja johtaa toimintaa poikkeustilanteissa. Vastuuhenkilö käy läpi osallistujien kanssa yleiseen ja kohdekohtaiseen turvallisuuteen liittyvät asiat ja erityisesti, miten hätätilanteessa toimitaan.
Palveluntarjoaja määrittää erityyppisille sukelluksille nimettävien vastuuhenkilöiden määrän turvallisuusasiakirjassa. Suuriin sukellustapahtumiin kannattaa nimetä useammasta henkilöstä koostuva turvallisuustiimi.
Esimerkki 2: Palveluntarjoaja järjestää sukellusleirin. Leirin aikana sukelletaan samanaikaisesti useissa eri sukelluskohteissa. Palveluntarjoaja nimeää leiritapahtumalle turvallisuusvastaavan ja hänen avukseen tiimin. Turvallisuusvastaavat laativat yhteistyössä leiritapahtuman riskiarvion, ja valvovat sukellusryhmien toimintaa.
Esimerkki 3: Sukellukset toteutetaan kohteella porrastetusti. Sukellustapahtumalle nimitetään turvallisuudesta vastaava henkilö ja hänelle toinen turvallisuudesta vastaava opas. He tekevät riskiarvioin yhteistyössä. Opas sukeltaa ensimmäisen ryhmän mukana, ja ottaa vastuun sukellustapahtuman johtamisesta, kun turvallisuusvastaava sukeltaa toisen ryhmän mukana.
Pienimmillään sukellusryhmän muodostaa kaksi henkilöä, jotka molemmat sukeltavat. Parista toinen on tällöin turvallisuusvastaava. Palveluntarjoajan tulee tarvittaessa määrittää turvallisuusasiakirjassa turvalliset toimintatavat tällaisille sukelluksille (esim. millaisia sukelluksia voi tehdä ilman pintaorganisaatiota ja miten sukellusparin tulee ennakolta varautua erilaisiin hätä- ja poikkeustilanteisiin).
2.4 Osallistujat
Laitesukellustapahtuman osallistujien tehtävänä on noudattaa palveluntarjoajan ja turvallisuudesta vastaavien henkilöiden antamia ohjeita. Osallistujat vastaavat omasta käyttäytymisestään, toiminnastaan ja sukellusvarusteistaan palveluntarjoajan järjestämissä puitteissa ja palveluntarjoajan sekä vastuuhenkilön antamien ohjeiden mukaisesti. Osallistujien pitää sukeltaessaan ennakoida ja ennaltaehkäistä vaaratilanteita sekä toimia niin, että he eivät aiheuta vaaraa itselleen tai muille.
Osallistujien tulee perehtyä palveluntarjoajien antamiin tietoihin sukellustapahtumasta ja -kohteesta. Osallistujien tulee vastata palveluntarjoajan esittämiin kysymyksiin turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä rehellisesti. Jos osallistuja on epävarma hänelle annetuista tai häneltä kysytyistä turvallisuuteen vaikuttavista tiedoista, häneen tulee selvittää asiaa palveluntarjoajan kanssa. Osallistujien tulee ilmoittaa sukelluksen yhteydessä havaitsemistaan turvallisuuspuutteista, vaaratilanteista ja onnettomuuksista palveluntarjoajalle.
Palveluntarjoaja ei voi siirtää vastuuta palveluun osallistumisen turvallisuudesta tai palvelussa tapahtuneista onnettomuuksista pelkästään osallistujille esim. vastuuvapautuslausekkein tai ilmoittamalla että kaikki sukeltavat omalla vastuullaan. Turvallisuuden varmistaminen on aina ensisijaisesti palveluntarjoajan tehtävä.
3. Sukelluskelpoisuus
Palveluntarjoajan tehtävä on määrittää turvallisuusasiakirjassa ne toimintatavat, joilla varmistetaan tapahtumaan osallistuvien henkilöiden sukelluskelpoisuus, eli että osallistujilla on kyseiseen palveluun määritetty pätevyys, osaaminen ja kokemus ja he voivat fyysisen ja psyykkisen tilansa puolesta sukeltaa. Palveluntarjoaja määrittelee turvallisuusasiakirjassa ja osallistuille annettavissa ohjeissa, millaisella koulutuksella ja kokemuksella hänen palvelussaan voi sukeltaa.
Palveluntarjoaja voi kysyä osallistujilta etukäteen turvallisuuden kannalta olennaisia tietoja (esim. terveystietoja tai tietoa sukellusluokituksista). Henkilötietoja tulee käsitellä niitä koskevan lainsäädännön mukaisesti (lisätietoja tietosuojasta saa esim. Tietosuojavaltuutetun verkkosivuilta). Osallistujat vastaavat siitä, että he noudattavat sukellusluokituksia ja sukeltavat oman koulutuksensa mukaisesti. Koulutus antaa oikeuden sukeltaa samantyyppisissä tai helpommissa olosuhteissa kuin missä koulutus on järjestetty. Kun sukelletaan uusissa kohteissa, on perehdyttävä erikseen paikallisiin olosuhteisiin ja tarvittaessa hankittava lisäkoulutusta.
Mikäli osallistuja ei kykene osoittamaan osaamis- ja valmiustasoaan kansainvälisillä korteilla, ajan tasalla olevalla sukelluspäiväkirjalla tai muulla dokumentaatiolla tai hänen viimeaikainen käytännön sukelluskokemuksensa vaikuttaa riittämättömältä, palveluntarjoaja voi edellyttää näyttösuoritusta tai testiä tapahtumaan osallistumisen ehtona. Jos osallistujan turvallisesta osallistumisesta tapahtumaan tai kyseiseen kohteeseen ei voida varmistua, palveluntarjoajan tulee rajoittaa osallistumista ja tarvittaessa kieltää se.
Sukellustapahtumia voidaan järjestää myös niin, että osallistuminen rajataan vain tietyn koulutuksen ja osaamisen omaaville sukeltajille. Vaatimuksista on ilmoitettava selvästi tapahtumasta annettavissa ennakkotiedoissa.
4. Vaarojen tunnistaminen
Palveluntarjoajan pitää etukäteen tunnistaa laitesukellustapahtumista, sukelluskohteista ja muista sukelluspalveluista aiheutuvat vaarat ja toteuttaa toimenpiteitä näiden vaarojen estämiseksi tai niiden aiheuttamien seurausten pienentämiseksi (KuTuL 5 §). Painelaitelain mukaisesti sukelluksessa käytettäviä kaasupulloja täyttävän vastuuhenkilön pitää tunnistaa vaarat ja tehdä painelaitteiden käytöstä riskianalyysi, jossa käydään läpi täyttöön ja pullojen käsittelyyn liittyvät vaaratilanteet (PL 5 §, 86 §). Analyysit voidaan yhdistää tarvittaessa samaan asiakirjaan.
Vaarojen tunnistamisessa tulee kuvata juuri kyseisen toiminnan kannalta olennaisia vaaroja sillä tavalla ja tarkkuudella kuin vaarat oikeasti toiminnassa esiintyvät. Vaarojen tunnistamisessa kannattaa ottaa huomioon esim. tässä ohjeessa ja standardissa ISO 24803:2017 (Recreational diving services – Requirements for recreational scuba diving service providers) mainittuja asioita. Vaarojen tunnistamisessa ja kuvaamisessa voi käyttää apuna esim. Tukesin verkkosivuilta löytyviä lomakkeita.
Ennalta tehdyn vaarojen tunnistamisen lisäksi on tärkeää havainnoida sukelluksen turvallisuutta koko ajan ja reagoida havaittuihin turvallisuuspoikkeamiin ja mahdollisiin vaaroihin ajoissa. Hyvin tehty vaarojen tunnistaminen auttaa myös sukelluksen aikaista turvallisuuspoikkeamien havainnointia ja tulkintaa.
5. Turvallisuusasiakirja ja sukelluksen turvallisuussuunnitelma
Palveluntarjoajan pitää laatia laitesukelluspalvelustaan turvallisuusasiakirja (KuTuL 7 §). Turvallisuusasiakirja on palveluntarjoajan kirjallinen selvitys siitä, miten palvelun suunnittelussa ja toteutuksessa on varmistuttu asiakkaiden turvallisuudesta. Edellä kuvattu vaarojen tunnistaminen on olennainen osa turvallisuusasiakirjaa. Tunnistettujen vaarojen lisäksi turvallisuusasiakirjassa pitää kuvata ne toimenpiteet, joihin on jo ryhdytty tunnistettujen vaarojen torjumiseksi sekä suunnitelma turvallisuuden jatkuvaksi parantamiseksi.
Turvallisuusasiakirjan laadinnassa voit käyttää apuna Tukesin verkkosivuilta löytyvää asiakirjapohjaa. Turvallisuusasiakirjan laatimisessa kannattaa hyödyntää apuna tässä ohjeessa kuvattuja asioita.
Turvallisuusasiakirja voi koostua useasta eri tiedostosta. Esimerkiksi sukelluskohteen turvallisuusjärjestelyitä sekä rakenteisiin ja olosuhteisiin liittyviä riskejä kuvaava osuus on usein pysyvin osa turvallisuusasiakirjasta. Sen rinnalla kirjapito tehdyistä sukelluksista, sukellus- tai tapahtumakohtaiset turvallisuussuunnitelmat ja vaarojen tunnistaminen puolestaan päivitetään aina ennen kyseistä tapahtumaa.
Palveluntarjoajan tulee kuvata turvallisuusasiakirjassa, missä tapauksissa ja miten sukellus- tai tapahtumakohtainen turvallisuussuunnitelma laaditaan ja tallennetaan. Laitesukellusryhmän tulee laatia esimerkiksi sellaisille sukelluksille turvallisuussuunnitelma, jotka ovat vaativia suhteessa ryhmän taitotasoon (esim. paljon kokemattomia sukeltajia), sukelluksen fyysiseen rasittavuuteen ja sukellusolosuhteisiin (esim. jos suora pintaan nousu ei ole mahdollista). Turvallisuussuunnitelma käydään ryhmän kesken läpi sukellusta edeltävässä turvallisuuskeskustelussa. Suunnitelmassa ja keskustelussa tulee käydä läpi erityisesti kommunikaatioon, poikkeamatilanteiden tunnistamiseen ja hallintaan sekä sukelluksen keskeyttämiseen liittyviä toimintatapoja.
Kansainvälisissä sukelluskoulutusohjelmissa edellytetään sukellustoimijoita laatimaan erilaisia turvallisuuteen liittyviä asiakirjoja. Nämä voivat sellaisenaan tai muokattuina sisältää samoja asioita kuin mitä turvallisuusasiakirjalta laissa vaaditaan ja niitä voi käyttää turvallisuusasiakirjan osina. Palveluntarjoajan tehtävänä on varmistaa, että palvelun turvallisuusdokumentaatio kattaa kokonaisuutena siltä kuluttajaturvallisuuslaissa ja turvallisuusasiakirja-asetuksessa (VnA 1110/2011) vaaditut sisällöt.
Palveluntarjoajan tulee huolehtia siitä, että sukellustoiminnassa noudatetaan turvallisuusasiakirjassa kuvattuja toimintatapoja.
6. Tiedot palvelun turvallisuudesta
Palveluntarjoajan tulee antaa sukellukseen osallistuville etukäteen riittävät turvallisuustiedot ja -ohjeet palvelusta, jotta he voivat arvioida kykynsä osallistua siihen (KuTuL 9 §). Turvallisuustietoja voi antaa esimerkiksi verkkosivuilla, markkinointimateriaalissa, sähköpostilla tai perehdytystilaisuudessa ennen sukellusta. Osa turvallisuuteen liittyvistä tiedoista sisältyy sukellussuunnitelmaan. Palveluntarjoajan pitää selvittää turvallisuusasiakirjassa, mitä tietoja ja miten osallistujille annetaan.
Tietojen antamisessa on syytä huomioida esimerkiksi seuraaviin osa-alueisiin liittyviä turvallisuusasioita:
- Sukelluskohteen erityispiirteet
- Sukelluksen toteutus: sukellusaika, suunta, reittisuunnitelma ja maksimisyvyys
- Sukelluksen aikaisiin olosuhteisiin liittyvät erityispiirteet
- Vaadittu sukellusluokitus ja -kokemus
- Sukelluksen vastuuhenkilöt
- Ryhmän kokoonpano ja sukellusparit
- Toiminta hätä- ja poikkeustilanteissa: esim. avun hälyttämisen käytännöt, sukelluskohteen osoite, jne.
- Osallistujien ja palveluntarjoajan vakuutukset
Palvelun asiakkaille annettujen tietojen yleisiä periaatteita on kuvattu tarkemmin Tukes-ohjeessa 6/2015.
Myös osallistujien kannattaa itse pyytää kohteen ylläpitäjältä kattava perehdytys ja turvallisuusdokumentaatio nähtäväksi ennen sukellusta erityisesti uusissa kohteissa.
7. Varusteiden turvallinen käyttö
Sukellusvarusteiden kunto ja niiden oikeanlainen käyttö sekä normaalitilanteessa että erilaisissa vika- ja virhetilanteissa ovat tärkeä osa sukellusten turvallisuutta. Jokainen sukeltaja huolehtii itse omien sukellusvarusteidensa käyttökunnosta ja –turvallisuudesta. Varusteiden valinnassa, käytössä ja huollossa tulee noudattaa valmistajan antamia ohjeita ja rajoituksia. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ulkomailta hankittujen sukellusvarusteiden soveltuvuuteen Suomen olosuhteisiin. Palveluntarjoaja voi määritellä ja rajoittaa, minkälaisia varusteita sukellustapahtumaan osallistuminen edellyttää.
Palveluntarjoaja ja turvallisuudesta vastaavat henkilöt huolehtivat siitä, että jokainen sukellusryhmä suorittaa ennen sukellusta pari- ja varustetarkastuksen. Sukellusparin ja -ryhmän on hyvä tuntea toistensa käyttämät välineet yleisellä tasolla niin, että kaikki ryhmässä sukeltavat osaavat reagoida esim. laitteiden antamiin ilmoituksiin ja hälytyksiin oikealla tavalla sukelluksen aikana.
7.1 Sukelluksissa käytettävien painelaitteiden turvallisuus
Laitesukelluksessa käytettävistä välineistä painelaitteita ovat kompressorit, kaasupullot, pullojen venttiilit ja pullojen adaptereiden liitoskohdat sekä kaasupullojen täyttöpaikoilla käytettävät letkut. Sukelluksissa käytettävien painelaitteiden laitekokonaisuuteen kuuluvat myös esim. regulaattorit ja painemittarit. Turvallisuuden varmistamiseksi myös näiden laitteiden tulee valmistajan ilmoituksen mukaan soveltua kylmissä olosuhteissa käytettäväksi sukelluslaitteita koskevan standardin SFS-EN 250:2014 mukaisesti.
Laitesukelluksessa käytettäviä painelaitteita on hoidettava, käytettävä ja tarkastettava niin, ettei ne eivät vaaranna kenenkään terveyttä, turvallisuutta tai omaisuutta. Painelaitteessa on oltava riittävät käyttöturvallisuuden varmistavat laitteet ja laitejärjestelmät ja niiden on toimittava asianmukaisesti (PL 5 §).
Sukelluksessa käytettävien kaasupullojen turvallinen käyttö edellyttää niitä koskevan lainsäädännön mukaista käsittelyä. Kaasupullojen tulee olla vaatimustenmukaisia ja ne on tarkastettava säännöllisesti lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Käyttötarkoituksesta riippuen kaasupullon vaatimustenmukaisuus osoitetaan joko kuljetettavien painelaitteiden vaatimustenmukaisuusmerkinnällä (TPED-direktiivin 2010/35/EU pii-merkki, π) tai painelaitteiden vaatimustenmukaisuusmerkinnällä (PED-painelaitedirektiivin 2014/68/EU CE-merkintä). Jos käytetään pii-merkittyjä pulloja (esim. happi tai argon), tulee huomioida laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta (541/2023, 27§ ja 136 §) sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin määräys vaarallisten aineiden kuljetuksista tiellä (ns. VAK-määräys, TRAFICOM/473662/03.04.03.00/2022).
Painelaitelaissa otetaan myös kantaa kaasupullojen täyttöön, tyhjennykseen sekä muuhun käyttöön. Kaasupullojen määräaikaistarkastuksiin sovelletaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettua lakia (1144/2016, 86§). Kaikkien laitesukelluksessa käytettävien painelaitteiden ja niiden osien tulee olla suunniteltuja ja tarkoitettuja juuri kyseiseen tarkoitukseen ja niitä pitää käyttää valmistajan tarkoittamalla tavalla, eli niihin ei saa tehdä määräysten vastaisia liitoksia tai muita muutoksia.
Määräaikaistarkastuksilla varmistetaan, että kaasupullon eheys on säilynyt ja sen käyttöä voidaan jatkaa seuraavaan tarkastukseen asti. Kaasupulloa, jonka tarkastus on erääntynyt, ei saa täyttää. Vaatimustenvastainen, vaurioitunut tai tarkastamaton kaasupullo tulee poistaa käytöstä. Kaasupulloja tai niiden varusteita ei tule korjata tai muokata eikä niihin saa asentaa muita kuin valmistajan tarkoittamia osia.
Seoskaasuilla täytettävät kaasupullot tulee huoltaa ja ylläpitää vaativimman käytettävän kaasuseoksen edellyttämällä tavalla. Yli 40 % happea sisältäviä kaasuseoksia käytettäessä painelaitteilta vaaditaan happipuhtautta. Tukes on määritellyt asiasta lisää sivulla: Seoskaasusukelluspullojen ja täyttöpaikan vaatimukset | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes).
7.2 Kaasupullojen täyttöpaikat
Jotta sukelluksissa käytettävät kaasupullot ovat turvallisia käyttää, tulee ne täyttää vain hyväksytyissä täyttöpaikoissa. Täyttöpaikalla saa täyttää pullon, jos pullo ja venttiili ovat käyttökunnossa, niissä on vaaditut merkinnät ja niille on tehty määräaikaistarkastukset. Täyttöpaikkojen vaatimukset on esitetty Tukesin verkkosivulla.
Kiinteiden täyttöpaikkojen lisäksi palveluntarjoajilla voi olla siirrettäviä täyttöpaikkoja. Lisätietoja siirrettävien täyttöpaikkojen vaatimuksista löytyy Tukesin verkkosivuilta. Laitteen omistajan ja haltijan tulee ottaa huomioon kompressorin sijoituksessa paikan turvallisuus, paineen purkautumissuunta, lähellä olevat henkilöt, millainen itse kompressori on ja kuka vastaa laitteiston ja täytön turvallisuudesta. Niin kiinteille kuin siirrettävillekin täyttöpaikoille hyväksytty tarkastuslaitos tekee käyttöönottotarkastuksen, sekä määräaikaistarkastuksia kuuden vuoden välein.
7.3 Vuokrattavien sukellusvälineiden turvallisuus
Vuokralleantajan on varmistuttava siitä, että lainattavat tai vuokrattavat sukellusvarusteet ovat
- voimassa olevien määräysten mukaisia
- tarkastettuja ja toimintakuntoisiksi todettuja
- valmistajan ohjeiden mukaisesti asianmukaisesti ja säännöllisesti huollettuja, ja niistä on pidetty huoltopöytäkirjaa
- puhtaita ja pestyjä, tarpeen vaatiessa desinfioituja.
Vuokralle antajan tulee tarjota vuokraajalle ohjeet (esim. valmistajan toimittamat käyttöohjeet) vuokrattavan välineen turvallisesta käytöstä.
Vuokralle antajan tulee määrittää, mitä tietoja tai taitoja varusteita vuokraavalla asiakkaalla pitää olla: esim. tietyntasoinen sukeltajaluokitus, tai asiakas on oppilaana kurssilla, jolla opetetaan kyseisen varusteen käyttöä. Käyttörajoituksista (esim. välineen syvyysrajoista) ja erityisistä turvallisuusohjeista pitää kertoa asiakkaalle ennen vuokrauksen toteutumista. Käyttörajoituksiin kuuluu myös esimerkiksi sen määrittäminen, millä edellytyksillä varusteen saa antaa eteenpäin toisen henkilön käyttöön.
Lisätietoja varusteiden vuokraamiseen löytyy Tukesin Liikunta- ja harrastevälineiden vuokrauspalveluiden turvallisuus -toimintaohjeesta.
8. Onnettomuuskirjanpito ja onnettomuusilmoitukset
Palveluntarjoajan täytyy pitää kirjaa palvelussa tapahtuneista läheltä piti -tilanteista ja onnettomuuksista (KuTuL 5 §). Palveluntarjoaja voi toteuttaa onnettomuuskirjanpidon parhaaksi katsomallaan tavalla. Kerättyä tietoa pitää käyttää hyödyksi palvelun turvallisuuden parantamisessa (esim. suunnittelemalla toimenpiteitä samantyyppisenä tai jatkuvasti samassa paikassa toistuvien läheltä piti -tilanteiden estämiseksi). Jotta palveluntarjoaja saa kattavasti tietoa palvelussa esiintyneistä vaaratilanteista, asiakkailta kannattaa kysyä turvallisuuteen liittyvää palautetta sukelluksista jälkikäteen. Lisätietoja ja esimerkinomainen Excel-lomake onnettomuuskirjanpidon toteuttamiseksi löytyy Tukesin verkkosivuilta.
Sukelluspalveluiden tarjoajien ja kaikkien painelaitteiden käyttäjien pitää ilmoittaa vakavista läheltä piti –tilanteista Tukesiin. Ilmoitus pitää tehdä esim. silloin, kun palvelun asiakas loukkaantuu tai jos asiakas saa sukelluksen aikana sairauskohtauksen. Ilmoitus pitää tehdä myös painelaitteiden läheltä piti -tilanteista sekä tilanteista, joissa painelaitteen vaurioitumisesta tai paineen äkillisestä purkautumisesta aiheutuu henkilövahinko tai merkittävä omaisuusvahinko (PL 10 § ja 84 § ja KuTuL 8 §).
Onnettomuus- ja läheltä piti -ilmoitukset voi tehdä sähköpostitse Tukesin kirjaamoon ([email protected]). Sukellusonnettomuuksista tulisi aina ilmoittaa myös Sukeltajaliittoon.
Lisätietoja
Tukesin asiantuntijoiden yhteystiedot palvelutyypeittäin löytyvät Tukesin verkkosivuilta.
