Blogi: Luotettavuutta kansainväliseen kauppaan parsakaalia sulattamalla

Kokoushuoneeseen on tuotu vesihauteita, standardin mukaisia siivilöitä ja kasa pakastettuja parsakaalin palasia. Hauteesta nostettuja ja valutettuja parsakaalin paloja painellaan arvioivasti ja arveluttavimmat yksilöt halkaistaan: toden totta, kukinnon uumenista löytyy vielä ehtaa jäätä. Toiset palat ovat sulia, koska niitä on pidetty vesihauteessa pidempään. Jäiset palat tietysti painavat enemmän.

Ihan äkkiä ei arvaisi, että parsakaalinäytöksen tavoite on saada aikaan suositus kansainväliselle kaupalle. Suositukseen kirjatun testausmenetelmän luotettavuudella on suora vaikutus valmistajan tuotteesta saamaan hintaan ja siitä saatavaan voittoon. Nämä sulatetut, vesihauteesta nostetut parsakaalin palaset punnitaan ja punnitustuloksen perusteella tutkitaan, oliko pakastepussissa oikea määrä tuotetta. Jää ei ole se tuote, josta kuluttajat pakastepussin ostaessaan maksavat. Vertailtavana olevan kahden testausmenetelmän tulokset erosivat noin seitsemän prosenttiyksikköä, kun parsakaaliin jäävä jää vääristi toisen testausmenetelmän tuloksia. Ero on merkittävä, vaikka yksittäisen pakastepussin vajaus ei ehkä äkkiseltään tunnu kuluttajan kannalta suurelta asialta. Eurooppalaiselle parsakaalituottajalle kyse on miljoonista euroista vuodessa.

Pakkausten sisällön määrän mittauksen luotettavuudella on suuri taloudellinen merkitys kaikille pakattujen tuotteiden valmistajille. Eurostatin tilastojen mukaan 2018 EU:n alueella tuotettujen pakastettujen vihannesten arvo oli noin 4,8 miljardia euroa. Vaikka yksittäisen pakastepussin vajaus ei ehkä äkkiseltään tunnu kuluttajan kannalta suurelta asialta, EU-alueen vihannesten arvosta seitsemän prosenttia on jo lähes 340 miljoonaa euroa. Kaikki tilaston pakastevihannekset eivät tietenkään ole juuri parsakaalia, mutta mittauksen tarkkuuden vaikutuksen mittakaava tulee esiin: pieneltä tuntuvalla erolla on isossa kuvassa merkittävä ero tuotteen hintaan.

Ilman yhdessä sovittuja mittaustapoja kuluttajien luottamus myyjiin katoaa

Mittausten tarkkuudella on aina suora vaikutus tuotteiden hintaan, kun mittaustulokset ovat perusta, jonka pohjalta tuotteen hinta määritellään.

Pakattujen tuotteiden lisäksi esimerkiksi energian, kuten kaasun, polttonesteiden ja sähköenergian kauppa on esimerkki hyvin kansainvälisestä kaupasta. Tässäkin kaupankäynnissä mittausten laadulla ja luotettavuudella on suuri taloudellinen merkitys paitsi kaupankäynnin laajuuden, myös tuotteen arvon takia. Mitä tarkemmin esimerkiksi maakaasun ominaisuudet ja määrä voidaan mitata, sen tarkempaa on hinnan määritys. Oikein tehty riittävän tarkka mittaus on kaikkien kaupan osapuolten etu läpi koko toimitusketjun, tuotantolaitokselta aina kuluttajalle asti.

Kuluttajan tankatessa autoonsa bensaa on mittauksen luotettavuus varmistettu asettamalla tarkat vaatimukset polttonestemittarille ja mittausten luotettavuuden varmentamiselle säännöllisesti käytön aikana. Autoaan tankkaava voi koko toimintaketjun laadunvarmistuksessa tehdyn työn takia luottaa siihen, että polttonestemittarin antama lukema on tarkka ja sen virhe on alle 0,5 %.

Kansainvälisessä kaupassa liikkuvien tuotteiden ja energian ominaisuuksien tai arvon määrittäminen tapahtuu usein erilaisten mittausten avulla. Mittausten luotettavuus on varmistettava niin, että kaikki kaupan eri osapuolet koko toimitusketjussa voivat luottaa tehtyjen mittausten laatuun. Kansainvälisen kaupan kehittämisen tavoitteena on, ettei tuotevaatimuksista tule kaupan teknisiä esteitä ja tuotteet voivat liikkua mahdollisimman vapaasti. Ihanne olisi, että kaupankäyntiin liittyvät standardit, tekijöiden pätevyyden toteaminen ja mittausten tarkkuus, luotettavuus ja tuotteiden laatuvaatimukset ovat niin hyvällä tasolla, ettei saman mittauksen toistamiseen tarvitse enää käyttää ylimääräisiä resursseja.

Tarvitsemme laadukkaan mittausjärjestelmän.

Metrikauppaa jo 145 vuotta 

Yhteiset standardit, kansainvälinen mittanormaalijärjestelmä, yleisesti hyväksytyt pätevyyden toteamismenettelyt, mittauslaitteiden laatuvaatimukset ja mittausten luotettavuus luodaan pitkäjänteisen kansainvälisen yhteistyön tuloksena. Olemme mukana maailmanlaajuisessa yhteistyössä mm. lakisääteisen metrologian yhteistyöjärjestössä OIML:ssa (International Organization of Legal Metrology) ja seuraamme mittanormaalijärjestelmää kehittävän ja ylläpitävän BIPM:n (Bureau International des Poids et Mesures) toimintaa. Nämäkin järjestöt juhlivat kansainvälistä metrologian päivää joka vuosi 20. toukokuuta. Samana päivänä vuonna 1875 allekirjoitettiin nimittäin metrisopimus, eli saimme kansainvälisen sopimuksen aikaan yhteisistä mittayksiköistä, mikä helpotti kansainvälistä kaupankäyntiä. Suomessa lakisääteisestä metrologiasta vastaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja mittanormaalijärjestelmän kehittämisestä ja ylläpitämisestä VTT MIKES.

Hyvää kansainvälistä metrologian päivää!

ylitarkastaja Sari Hemminki, Tukes

Kirjoittaja on mukana tekemässä yhteistyötä, kun mittauslaitteista ja -menetelmistä tehdään kansainvälisiä suosituksia.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) huolehtii omalta osaltaan siitä, että kaupankäynnin mittauksiin voidaan Suomessa luottaa: niin pakkausten sisällön määrän mittaukseen, tuotteiden punnitukseen kaupassa kuin polttonesteen tankkauksessakin. Tukes valvoo, että kaupankäynnin mittaukset tehdään oikein, mittauksiin käytetään luotettavia mittauslaitteita ja niiden luotettavuudesta huolehditaan säännöllisesti käytön aikana.