Kiihdytys- ja nopeusajotapahtumien turvallisuus

1 Ohjeen tarkoitus

Ohje on tarkoitettu ajoneuvoharrastajille suunnattujen avointen kiihdytys- ja nopeusajotapahtumien järjestäjille. Ohjeen tarkoituksena on parantaa kiihdytys- ja nopeusajotapahtumien turvallisuutta sekä ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja loukkaantumisia. Tämän yleisen ohjeen lisäksi on järjestäjän syytä perehtyä esimerkiksi lajiliittojen laatimiin ohjeisiin. 

Ohje kuvastaa Tukesin näkemystä siitä, miten nopeusajotapahtuman järjestäjä voi täyttää kuluttajaturvallisuuslain vaatimukset. Ohjeessa esitetyt näkemykset tarjoavat tapahtuman järjestäjälle esimerkkejä ja vaihtoehtoja toimia turvallisesti. Tapahtuman järjestäjän on mahdollista täyttää lainsäädännön vaatimukset myös muilla tavoin. Tukes ja muut viranomaiset voivat käyttää ohjetta apuna tapahtumien valvonnassa.

Nopeusajotapahtumilla tarkoitetaan tässä ohjeessa:

1. Kiihdytysajojen tyyppisiä tapahtumia, joissa paikaltaan lähtien, joko yksin tai samaan aikaan toisen ajoneuvon kanssa, ajetaan etukäteen määritetty matka (esim. 1/4- tai 1/8-maili). Yleensä kiihdytykseen kulunut aika mitataan ja usein myös loppunopeus.
2. ”Standing Mile” ja ”Land Speed” -tyyppisiä huippunopeusajoja eri pituisilla matkoilla, joissa  loppunopeus mitataan.
3. Muuta vastaavaa erilaisilla ajoneuvoilla tapahtuvaa harjoittelua tai testaamista. 

2 Järjestäjän vastuu

Tapahtuman järjestäjä on vastuussa tapahtuman turvallisuudesta. Asiakkaat tai kuljettajat eivät koskaan osallistu tapahtumaan vain omalla vastuullaan. 

Järjestäjän on olosuhteiden vaatiman huolellisuuden ja ammattitaidon edellyttämällä tavalla varmistauduttava siitä, että tapahtumasta ei aiheudu vaaraa kenenkään terveydelle tai omaisuudelle. Järjestäjällä on oltava riittävät ja oikeat tiedot tapahtuman järjestämisestä, ja hänen on arvioitava niihin liittyvät riskit. Järjestäjän on ennen tapahtumaan ryhtymistään harkittava tarkasti, onko hänellä käytössään riittävät resurssit ja osaaminen tapahtuman turvalliseen järjestämiseen.

Tapahtuman järjestäjän pitää huomioida turvallisuus tapahtuman suunnittelussa ja kaikissa tapahtuman vaiheissa ja toiminnoissa koko tapahtuman ajan. Mikäli tapahtumassa havaitaan seikkoja, jotka voivat aiheuttaa vaaraa tapahtumaan osallistuville, järjestäjän pitää puuttua asiaan ja poistaa vaara.

Tapahtuman järjestäjän on annettava kaikille tapahtumaan osallistuville henkilöille riittävät turvallisuuteen liittyvät tiedot ja ohjeet, jotta kaikki osaavat toimia tapahtumassa turvallisesti. Tietoja kannattaa antaa jo etukäteen esim. tapahtuman verkkosivuilla ja tapahtuman aikana eri tavoin (esim. kylttien, kuulutusten, ohjelmalehtisten avulla). Tapahtumaan osallistuvien henkilöiden on noudatettava järjestäjän antamia ohjeita. 

Tapahtumaan osallistuvien kuljettajien on tehtävä yhteistyötä tapahtuman järjestäjän kanssa esim. osallistumalla katsastustarkastukseen ja antamalla selvitys ajoneuvojen turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Kuljettajien on myös ilmoitettava järjestäjälle tapahtuman aikana havaitsemistaan vaaratilanteista. 

Tapahtuman järjestäjän tulee selvittää, pitääkö tapahtumaan osallistuvilla ajoneuvoilla olla voimassa oleva liikennevakuutus. Lisätietoja: Liikennevakuutus www.lvk.fi.

Tarvittaessa järjestäjän tulee keskeyttää tapahtuma tai osa sen toiminnoista, mikäli turvallisuudesta ei voida muutoin varmistua. Keskeytettyä toimintaa ei saa jatkaa, ennen kuin turvallisuudesta on riittävästi varmistuttu. Tukesin verkkosivuilla on lisätietoa moottoriurheilun ajonäytösten ja ajokokeilujen turvallisuudesta: https://tukes.fi/moottoriurheilu. 

3 Turvallisuusasiakirja, riskien arviointi ja muut turvallisuussuunnitelmat

Järjestäjän pitää laatia tapahtumasta kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) mukainen turvallisuusasiakirja. Asiakirjan laatimiseen saa apua Tukesin verkkosivuilta. Turvallisuusasiakirjan sisältö voidaan yhdistää tarvittaessa muihin turvallisuus- ja pelastussuunnitelmiin (pelastuslaki 379/2011). Turvallisuusasiakirjan lisäksi tapahtuma voi vaatia myös muita lupia tai ilmoituksia viranomaisille. Näistä saa lisätietoa paikalliselta poliisilta ja pelastuslaitokselta sekä osoitteesta  www.turvallisettapahtumat.fi. 

Ajotapahtuman turvallisuuden kannalta tärkein asia on paikallisiin oloihin kohdennettu ja huolellisesti toteutettu riskien arviointi sekä sen perusteella toteutettavat käytännön toimenpiteet asiakkaiden ja kuljettajien turvallisuuden varmistamiseksi. Tapahtumaan liittyvät vaaratilanteet ja vaaran paikat pitää tunnistaa ja kuvata kaikista tapahtumaan liittyvistä toiminnoista etukäteen niin tarkasti, että kuvauksen perusteella käy selväksi, miten turvallisuudesta on eri toiminnoissa riskien arviointihetkellä varmistuttu ja mitä lisätoimenpiteitä pitää vielä tehdä ennen tapahtumaa. Riskien arviointia pitää hyödyntää tapahtuman suunnittelussa ja järjestelyissä niin, että tunnistetut riskit torjutaan mahdollisimman tehokkaasti etukäteen.

Riskien arvioinnissa on otettava huomioon mahdollisten ulosajojen lisäksi esim. ajoneuvojen moottorin, jarrujen tai renkaiden rikkoutumisesta aiheutuvat vaaratilanteet, sääolosuhteiden vaikutus, ulkopuoliset häiriötekijät (esim. radalle tulevat eläimet) tai yleisön ohjeiden vastainen käyttäytyminen. Tapahtumiin käytettävät kentät, radat ja muut alueet eroavat monien ominaisuuksien osalta toisistaan, joten paikallisten olosuhteiden, osallistujien ja toimintatapojen tuntemus on tärkeää.

4 Ohjeita ja neuvoja turvallisuuden varmistamisen tueksi

4.1 Rata

• Radan pinnan on oltava tasainen ja pinnoitteen pitävä. 
• Radan on oltava leveydeltään, profiililtaan, turva-alueiltaan ja ympäristöltään soveltuva kiihdytyksiin ja korkeisiin nopeuksiin. Radan riittävää leveyttä määritettäessä on otettava huomioon esim. käytettävät ajoneuvot ja vallitsevat olosuhteet (erityisesti sivutuuli).  
• Ajoreitti varikkolta radalle on suunniteltava ja järjestettävä niin, että se ei risteä yleisön kulkureittien kanssa. Mikäli risteämistä ei voida välttää, risteyskohtaan on järjestettävä liikenteenohjaus.
• Radan ajosuunta on valittava niin, että ajoneuvojen kulkusuunta on yleisöstä poispäin.
• Turva-alueella ei saa olla kiinteitä tai tilapäisiä esteitä (esim. puita, valaisimia, opasteita tai raskaita mittalaitteistoja) eikä vaarallisia maastonmuotoja (esim. ojia, korotuksia tai jyrkänteitä).
• Turva-alueen tulee olla niin suuri, että vaurioitunut tai palovaarassa oleva ajoneuvo voidaan turvallisesti siirtää pois rata alueelta. Turva-alueen tulee myös mahdollistaa ajoneuvon turvallinen suistuminen pois rata-alueelta poikkeustilanteessa.
• Tapahtumanjärjestäjä ei välttämättä voi vaikuttaa turva-alueiden rakenteisiin tai leveyteen tapahtuman järjestämispaikalla. Tapahtuma on suunniteltava niin, että käytössä oleva tila ja turva-alueet riittävät kyseisen tapahtuman turvalliseen toteuttamiseen. Tarvittaessa tapahtuman järjestelyjä (esim. ajettavaa matkaa, käytettävää kalustoa tai yleisön sijoittelua) on muutettava niin, että sekä osallistujien että katsojien turvallisuus voidaan aina varmistaa.
• Tapahtuman opasteet tulee sijoittaa siten, että niistä ei missään tilanteessa aiheudu irtoamis- tai törmäämisvaaraa alueella oleskeleville.
• Katsomoalueet on sijoitettava ensisijaisesti lähtöalueen kohdalle. Riittävän etäällä radasta olevat suojatut tai muutoin asianmukaisesti erotetut katsomorakenteet ja katselualueet voidaan sijoittaa myös radan sivuille (vrt. esim. kiihdytysratojen katsomot). Katsomoalueet on sijoitettava siten, että missään olosuhteessa ajoneuvot tai niistä irtoavat osat eivät aiheuta vaaraa katsojille.
• Pinnoitetun jarrutusalueen pituus on oltava riittävä (ks. Liite 1). Jarrutusalueen on oltava vähintään liitteessä esitetyn taulukon mukaisen normaalin jarrutusmatkan pituinen, ottaen huomioon mm. käytetyt ajoneuvot, ajoneuvojen nopeudet, radan olosuhteet ja muut turvallisuuden kannalta olennaiset seikat.  
• Jarrutusalueen tulee olla niin pitkä, että osallistuja saa toteutettua suorituksensa hallitusti loppuun myös mahdollisissa poikkeustilanteissa, esim. ajoneuvon teknisen vian aikana. Jos jarrutusalueen pituusvaatimus ei täyty, on ajettavaa matkaa lyhennettävä turvallisen jarrutusalueen pidentämiseksi. Toisena vaihtoehtona tapahtuman järjestäjän on turvallisuuden varmistamiseksi määritettävä omaan riskinarvioonsa perustuen rajoitukset ja vaatimukset ajoneuvoille (esim. korkein nopeus, alusta, jarrut, ja renkaat).
• Kiihdytyssuoran lopusta on oltava yksisuuntainen ja selkeästi opastettu paluureitti varikolle. Jos erillistä paluureittiä ei voida järjestää, on varmistettava, että edellinen ajoneuvo on poistunut radalta ennen kuin seuraava ajoneuvo lähtee radalle. Mikäli paluureitin välittömässä läheisyydessä on yleisölle tarkoitettuja alueita, paluureitillä noudatetaan yleisöalueiden nopeusrajoituksia.
• Nopeusrajoitukset: Paluureitillä on noudatettava nopeusrajoitusta 30 km/h ja varikko- ja yleisöalueilla 10 km/h. Osallistujille annettavilla ohjeilla, kylteillä ja kuulutuksilla pitää tiedottaa alueen nopeusrajoituksista ja muista turvallisuussäännöistä. Alueen liikennettä ja nopeusrajoitusten noudattamista pitää valvoa.

4.2 Katsastustarkastus

• Katsastustarkastuksen tavoitteena on selvittää ajoneuvon soveltuvuus tapahtumaan. 
• Katsastusta suorittavien henkilöiden on tunnettava kyseiseen tapahtumaan osallistuvien ajoneuvojen turvallisuusvaatimukset, jotta he kykenevät arvioimaan onko ajoneuvolla turvallista osallistua tapahtumaan.
• Liitteenä 2 olevassa katsastuskortissa on kuvattu katsastuksessa tarkastettavat asiat. Katsastus toteutetaan aistinvaraisesti. Ohjeita voi soveltaa autojen lisäksi myös muihin ajoneuvoihin.
• Mikäli tarkastuksessa havaitaan jotain, mikä voi aiheuttaa vaaraa tapahtumaan osallistuvalle, järjestäjille tai yleisölle, tulee ajoneuvon osallistuminen tapahtumaan kieltää.
• Suorituksen aikana ajoneuvossa on oltava paikoillaan hinauslenkki tai siinä on oltava muu kiinnityskohta, joka mahdollistaa ja kestää hinaamisen esimerkiksi tulipalotilanteessa. 
• Ei tieliikennekäyttöön rekisteröidyistä ajoneuvoista tulee kuljettajan antaa riittävä selvitys tapahtuman järjestäjille ajoneuvosta, sen rakenteista, turvajärjestelmistä ja miten ajoneuvosta voidaan kuljettaja poistaa poikkeustilanteessa. Turvallisuuden kannalta olennaisimmat kohdat kirjataan katsastuskorttiin. 
• Mikäli ajoneuvosta on käytettävissä valmistajan laatima pelastuskortti, tulee se esittää tapahtuman järjestäjille. Tukes suosittelee ajoneuvokohtaisen pelastuskortin tulostamista ja tarvittaessa täydentämistä ennen tapahtumaan osallistumista (ks. lisätietoja esim. https://www.autoliitto.fi/tietoa-tienkayttajalle/pelastuskortti).

4.3 Lähtöjärjestelyt

• Kiihdytysajojen tyyppisissä lähdöissä sekä testaus- ja harjoittelutoiminnassa tulee ajoneuvot mahdollisuuksien mukaan asettaa omiin luokkiin. 
• Tavoiteltaessa huippunopeutta (esim. ”Standing Mile” tai ”Land Speed” -tyyppisissä tapahtumissa) saa radalla olla vain yksi ajoneuvo kerrallaan.
• Järjestäjän tulee arvioida, mitkä ajoneuvot voivat osallistua yhteislähtöön.
• Kaikille kuljettajille suositellaan mahdollisuutta osatehoilla tehtäviin testiajoihin ennen varsinaisia suorituksia.
• Rataa tulee valvoa koko tapahtuman ajan niin, että mahdolliset vaaratilanteet huomataan ajoissa ja että toiminta pystytään tarvittaessa keskeyttämään välittömästi (esim. jos rata-alueelle on päässyt eläin tai ajoneuvosta irtoaa osia tai nesteitä radalle).

4.4 Ajoneuvot

• Kuljettajan turvavyön tulee olla kiinni suorituksen aikana.
• Jos ajoneuvon tehoa on lisätty, on varmistuttava, että ajoneuvo vastaa muilta ominaisuuksiltaan suurempaa kiihtyvyyttä ja korkeampaa huippunopeutta (esim. jarrut, alusta ja turvavarusteet).
• Ajoneuvoon tehdyt rakenteelliset muutokset tai huomattava tehon lisäys tulee selvittää katsastustarkastuksessa. Jos ajoneuvoon tehdään rakenteellisia muutoksia, tulee varmistaa, että turvavarusteet vastaavat tehtyjä muutoksia ja ovat toimintakunnossa. Nelipisteturvavöitä tulisi käyttää vain ajoneuvossa, jossa on asianmukainen turvakaari tai turvavyön turvalliseen asennukseen kiinnitetään erityistä huomiota. 
• Kardaanilenkkiä suositellaan takavetoisissa, rakennetuissa autoissa.
• Renkaiden on ominaisuuksiltaan ja kunnoltaan vastattava tavoiteltavaa ja saavutettavissa olevaa loppunopeutta (H = 210 km/h, V = 240 km/h, W = 270km/h Y = 300km/h). Renkaiden nopeusluokan osoittamaa nopeutta ei saa ylittää.
• Ajoneuvossa on sallittua olla suorituksen aikana vain kuljettaja, ei matkustajia.
• Jarruvarjo voi parhaimmillaan vakauttaa ajoneuvoa jarrutusvaiheessa ja auttaa pitämään ajoneuvon radalla. Sen asennus ja käyttö vaatii kuitenkin erityisosaamista. Jarruvarjon tarve korostuu yli 250 km/h loppunopeuden saavuttavilla ei-vakiokuntoisilla ajoneuvoilla. 

4.5 Kuljettaja ja ajovarusteet

• Kuljettaja ei saa olla päihteiden vaikutuksen alaisena ja hänen tulee olla  fyysisesti ja henkisesti ajokuntoinen.
• Kuljettajan ajovarustuksen on oltava ajoneuvotyypille soveltuva. Esimerkiksi kaksipyöräisten ajoneuvojen kuljettajien on käytettävä moottoripyöräilyyn tarkoitettuja ajovarusteita. 
• Vakioauton kuljettajan vähimmäisajovarusteet ovat kypärä, umpikengät, pitkähihainen paita, pitkät housut ja ajohanskat. Ajoneuvoon tehdyt muutokset voivat lisätä vaatimuksia kuljettajan ajovarusteille.
• Tapahtuman järjestäjän on annettava kuljettajille mm. seuraavia tietoja suorituksen turvallisuuden varmistamiseksi:
  • Selkeät ohjeet suorittamiseen ja sen varmistaminen, että kuljettaja on ymmärtänyt ohjeet
  • Ratamerkinnät ja jarrutusohjeet
  • Säännöt ja toiminta poikkeustilanteissa

4.6 Yleisö

• Järjestäjän on varmistettava kaikkien tapahtumaan osallistuvien turvallisuus, ml. kuljettajat, yleisö, varikkohenkilöstö, kilpailijoiden avustajat, median edustajat sekä talkoolaiset.
• Järjestäjän tulee pystyä valvomaan yleisön toimintaa kisa-alueella.
• Yleisölle tarkoitettu, turvallisen katsomisen alue tulee olla selkeästi merkitty.
• Poikkeustilanteessa (esim. onnettomuus) järjestäjällä pitää olla valmius estää yleisön pääsy   onnettomuuspaikalle.
• Järjestäjän on arvioitava, mitä ohjeita yleisölle ja osallistujille on annettava turvallisuuden varmistamiseksi: esim. kulkureitit, kuulonsuojaus, pysäköinti, tupakointipaikat, tankkauspaikat, kielletyt alueet, jne.

4.7 Pelastusvalmius

• Tapahtuman pelastusvalmius esitetään pelastussuunnitelmassa, joka on lähetettävä paikalliselle pelastusviranomaiselle arvioitavaksi vähintään 14 vrk ennen tapahtumaa.
• Tapahtuma-alueella tulee olla ennalta nimetty ajoneuvo sekä kuljettaja mahdollisia onnettomuus- ja poikkeustilanteita varten. Ajoneuvossa tulee olla hinausmahdollisuus, alkusammutus- ja ensiapuvälineistö sekä raivauskalustoa tapahtuman järjestäjän riskinarvion mukaan. Alueellinen pelastusviranomainen voi antaa lisäksi täsmentäviä ohjeita tai vaatimuksia.
• Lähtö- ja varikkoalueilla tulee olla riittävä alkusammutuskalusto. Paikallinen pelastusviranomainen hyväksyy alkusammutuskaluston riittävyyden.
• Pelastustoimiin nimetyllä henkilöllä tulee olla ensiapu- ja alkusammutuskoulutus.
• Pelastustiet on pidettävä ajokelpoisina ja esteettöminä. Tapahtumanjärjestäjän on huolehdittava pelastusajoneuvojen opastamisesta onnettomuuspaikalle.
• Polttoaineiden ja muiden vaarallisten kemikaalien tilapäisen säilytyksen riskit on arvioitava ja toimenpiteet esitettävä pelastussuunnitelmassa tai turvallisuusasiakirjassa. Mikäli polttoaineiden määrä ylittää ilmoitusrajan, tulee ilmoitus pelastusviranomaiselle tehdä hyvissä ajoin ennen kilpailun järjestämistä. Tapahtuma-alueella tulee olla imeytysainetta mahdollisen polttoainevuodon varalta.

Liite 1: Lisätietoa jarrutusmatkoista

Taulukko 1: Jarrutusmatkoja eri nopeuksilla

• Ajonopeuden kaksinkertaistuessa jarrutusmatka nelinkertaistuu.
• Taulukossa on huomioitu tavanomainen jarrutusmatka, hyvissä olosuhteissa, hyväkuntoisella autolla, kokeneella jarruttajalla. Todellisuudessa jarrutusmatka voi olla huomattavasti taulukon arvoja pidempi.
• Jarrutusmatkan päälle lasketaan tavallisesti myös reaktiomatka, jolloin saadaan todellinen pysähtymismatka. Esim. 2 sekunnin reaktioajan aikana auto kulkee 250 km/h nopeudessa jo noin 140 metriä ennen jarrutuksen alkamista.
• Moottoripyörän hidastuvuus on vasten yleistä luuloa autoja heikompi, eli jarrutusmatkat ovat moottoripyörillä vielä pidemmät.

Liite 2: Tulostettava katsastuskortti

Tulostettava katsastuskortti (pdf, 133 kt)