Vapaalasku- ja lumiturvallisuuskoulutuspalveluiden turvallisuus

Toimintaohje

Kuvaus: Toimintaohje koskee vapaalaskuohjelmapalveluiden ja lumiturvallisuuskoulutusten järjestämistä sekä vapaalasku- ja lumiturvallisuusvälineiden vuokrauspalveluita. Ohje koskee myös hoidettujen rinnealueiden ulkopuolella tapahtuvaa muuta ohjattua laskutoimintaa, kun sitä tarjotaan kuluttajapalveluna. Ohjetta voi soveltaa myös hoidettujen reittien ja rinnealueiden ulkopuolella järjestettäviin ohjelmapalveluihin tai niiden koulutuksiin, kuten esimerkiksi tunturihiihtovaelluksiin, lumikenkäilyyn ja leijalautailuun.
Kohderyhmät: Vapaalaskuohjelmapalveluiden ja lumiturvallisuuskoulutusten järjestäjät sekä vapaalasku- ja lumiturvallisuusvälineiden vuokraajat. Muut ohjelmapalveluiden tarjoajat soveltuvilta osin. Tässä ohjeessa oppaalla tarkoitetaan myös kouluttajia, ryhmän vetäjiä, toiminnan järjestäjiä ja muita palvelun turvallisuudesta vastuussa olevia henkilöitä.
Huomioitavaa: Ohje ei koske omaehtoista jokamiehenoikeudella tapahtuvaa vapaalaskua luonnonolosuhteissa hoitamattomissa rinteissä hiihtokeskusten ulkopuolella.
Päivämäärä: 24.2.2022
Diaarinumero: Tukes 567/06.00.01/2022 

Toimijat ja vastuut

Vapaalaskun ja lumiturvallisuuskoulutusten palveluntarjoajia ovat ohjattuja vapaalasku- ja lumiturvallisuuskursseja tai -retkiä tarjoavat yritykset, yhdistykset ja yksityiset elinkeinonharjoittajat.

Palveluntarjoaja vastaa siitä, että hänen tarjoamansa vapaalasku- tai lumiturvallisuuskoulutuspalvelu on turvallinen. Palvelusta ei saa aiheutua vaaraa asiakkaille, muille samalla alueella oleville ryhmille tai henkilöille eikä omaisuudelle. Palveluntarjoajan tulee mm. suunnitella ja järjestää palvelu turvalliseksi, tunnistaa palvelun vaaroja etukäteen sekä antaa asiakkaalle riittävät tiedot, että asiakas voi osallistua palveluun turvallisesti.

Jos palveluntarjoaja käyttää alihankkijoita (esim. yrityksen ulkopuolisia oppaita tai kouluttajia), tulee hänen varmistua siitä, että alihankkijoilla on riittävä osaaminen ja kokemus palvelun turvalliseen toteutukseen. Palveluntarjoajan on perehdytettävä alihankkija kyseisen palvelun turvallisuuskäytäntöihin.

Jos hiihtokeskuksen tarjoamalla vapaalaskualueella toimii alueen ylläpitäjän lisäksi muita palveluntarjoajia, he vastaavat oman palvelunsa turvallisesta toteutuksesta. Tässä tapauksessa hiihtokeskus vastaa vapaalaskualueen turvallisuudesta siltä osin, kun se liittyy alueen yleisiin järjestelyihin (esim. vaativuusluokitteluun, opasteisiin ja eri toimintojen yhteensovittamiseen).

Asiakkaan vastuulla on noudattaa palveluntarjoajalta ja oppailta saamiaan ohjeita. Lisäksi asiakkaan pitää ilmoittaa palveluntarjoajalle etukäteen kaikista sellaisista asioista, jotka voivat vaikuttaa palvelun osallistumisen turvallisuuteen. Asiakas vastaa omasta käyttäytymisestään ja toiminnastaan palveluntarjoajan järjestämissä puitteissa. Vastuuta palvelun turvallisuudesta tai palvelussa tapahtuneista onnettomuuksista ei voi siirtää kokonaan asiakkaalle esim. vastuuvapautuslausekkein. Asiaa on kuvattu tarkemmin Tukesin tiedotteessa: Allekirjoitettu lomake ei vapauta palveluntarjoajaa turvallisuusvastuusta.

Myös vapaalasku- ja lumiturvallisuusvälineitä vuokraavat yritykset ovat tässä ohjeessa tarkoitettuja palveluntarjoajia. Vuokraustoiminnan turvallisuutta on käsitelty tämän ohjeen kohdassa Vuokrauspalvelut ja välineet.

Turvallisuusasiakirja

Turvallisuusasiakirja on suunnitelma turvalliseen palvelun toteutukseen. Ohjatuista vapaalasku- ja lumiturvallisuuskoulutuspalveluista pitää laatia turvallisuusasiakirja ennen toiminnan aloittamista. Turvallisuusasiakirja kannattaa ajatella jatkuvana turvallisuutta kehittävänä prosessina: sitä pitää päivittää tilanteen ja tarpeen mukaan, esim. palvelun muuttuessa tai laajentuessa uusiin kohteisiin.

Turvallisuusasiakirja on myös osa palveluntarjoajan omaa oikeusturvaa ja todentaa lakisääteisen huolellisuusvelvollisuuden täyttymistä.

Turvallisuusasiakirjan laadinnassa voit käyttää apuna Tukesin verkkosivuilta löytyvää asiakirjapohjaa. Huomioi vapaalasku- ja lumiturvallisuuskoulutuspalveluiden turvallisuusasiakirjaa laatiessasi erityisesti tässä ohjeessa esille nostetut asiat.

Turvallisuusasiakirjan merkitystä on kuvattu tarkemmin Tukesin julkaisussa: Turvallisuusasiakirja on palveluntarjoajan arvopaperi.

Vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin pohjalta tulee tarvittaessa laatia turvallisuusasiakirjan lisäksi vielä yksityiskohtaisemmat turvallisuussuunnitelmat yksittäisten retkien, toimintojen, tapahtumien tai suorituspaikkojen turvallisuudesta (kts. tarkemmin kohta Turvallisuussuunnitelma). Hyvin laadittu turvallisuusasiakirja keventää turvallisuussuunnitelmien laadintatarvetta ja lyhentää niiden pituutta.

Tunnista vaarat ja suunnittele toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi

Turvallisen palvelun suunnittelu ja toteutus alkaa vaarojen tunnistamisella. Jokaisesta palvelusta on tunnistettava vaarat erikseen, eikä niitä voi suoraan kopioida muista vastaavanlaisista palveluista. Vaarojen pitää olla tiedossa sekä selkeästi kuvattuna ja dokumentoituina. Hyvin tehty vaarojen tunnistaminen auttaa suunnittelemaan, mitoittamaan ja kohdentamaan turvallisuustoimenpiteitä oikein.

Vapaalaskupalveluiden turvallisuuden varmistamiseksi huomioi, pohdi ja avaa oman toimintasi osalta vaarojen tunnistamisessa erityisesti seuraavia asioita:

Toimintaympäristön erityispiirteet

  • Ympäristöön liittyviä vaaroja ovat muun muassa lumivyörymaasto ja muut vaaralliset maastonmuodot (esim. jyrkänteet).
  • Arvioi eri laskupaikkojen vaikeusaste ja erityiset vaarat (esim. rinteen jyrkkyys ja pituus, puusto, maapohja, näkyvyydet, rakennelmat, sijainti ja saavutettavuus).
  • Maaston ja reittien vaarallisia kohtia kannattaa merkitä kartalle. Karttaan voi myöhemmin päivittää tiedot myös tapahtuneista onnettomuuksista ja läheltä piti -tilanteista.

Olosuhteet

  • Määritä sellaiset olosuhteet, joista voi olla vaaraa asiakkaille ja toiminnalle (esim. kova pakkanen, haastavat tuuliolosuhteet, pimeys, vaikea lumitilanne).
  • Kuvaa myös keinoja miten haastavat olosuhteet tunnistetaan etukäteen ja miten niiden muutoksia seurataan palvelun toteutuksen aikana.

Ryhmän ja asiakkaan toimintaan liittyvät vaarat

  • Toimintaan liittyviä vaaroja ovat esim. asiakkaan puutteellinen osaaminen, ryhmän liian suuri koko tai suuret osaamiserot, välinerikot, eksyminen, uupumus, joukkopaine ja oppaan loukkaantuminen.
  • Henkilökohtaisia vaaratekijöitä voivat olla myös mm. pelko, epävarmuus tai näyttämisen halu, jotka voivat vaarantaa osallistujan tai ryhmän turvallisuuden. Esimerkiksi pelkäävä ihminen ei toimi rationaalisesti ja hänen fyysinen suorituskykynsä voi olla heikentynyt, mikä altistaa onnettomuuksille ja vammoille.

Pyri tunnistamaan kaikki sellaiset vaaratilanteet, joihin asiakas voi palvelussa joutua. Kuvaa sitten keinot, joilla vaaratilanteet voidaan kokonaan estää ennalta tai joilla niiden vaikutuksia voidaan pienentää. Pohdi ja kirjaa myös toimenpiteitä, joilla vaaratilanteiden syntyminen voidaan tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa palvelun toteutuksen aikana ja miten vaaratilanteisiin reagoidaan tehokkaasti niin, että toimenpiteillä pystytään ennalta estämään onnettomuuksia.

Oppaiden pätevyys

Oppaan pätevyys on ratkaiseva tekijä turvallisen palvelun toteutuksessa, ja se tulee määritellä sekä dokumentoida osaksi turvallisuusasiakirjaa. Oppaiden pätevyys koostuu käytännön osaamisesta ja kokemuksesta, henkilökohtaisista ominaisuuksista sekä hankitusta koulutuksesta.

Henkilökunnan pätevyyden arvioinnissa ja kehittämisessä voidaan hyödyntää esim. lajiliittojen järjestämiä koulutuksia, kuten esimerkiksi hiihdonopettaja-, eräopas- tai vuoristo-opaskoulutuksia sekä FINLAV-koulutusjärjestelmää.

Pohdi, mitä oppaan tulee osata toimiakseen turvallisesti.

Huomioi ainakin seuraavat asiat:

  1. Tarjottuun palveluun nähden riittävä henkinen ja fyysinen kunto sekä laskutaito.

  2. Pedagoginen osaaminen ja ryhmänhallinta. Oppaan pitää seurata ryhmän toimintaa ja yksittäisten asiakkaiden käyttäytymistä niin, että hän tunnistaa mahdolliset vaara- ja poikkeamatilanteet ajoissa ja osaa puuttua niihin oikein. Tarvittaessa suunnitelmaa on muutettava ryhmän tilanteen mukaan.

  3. Paikallistuntemus. Palvelussa käytettävät kohteet ja alueet on tunnettava vaaroineen riittävän hyvin, jotta löydetään turvalliset laskupaikat eri asiakasryhmille eri olosuhteissa.

  4. Hätätilannevalmiuden ja ensiapuosaamisen tulee olla riittävä, sillä avun tulo maastoon saattaa kestää pitkäänkin ja siihen asti on pärjättävä omillaan. Ensiapuosaaminen on riittävä, kun se antaa valmiudet toimia oikein ennakoitavissa hätätilanteissa kaikissa palvelun kohteissa ja olosuhteissa. Riittävän osaamistason arvioinnissa voi käyttää ohjenuorana vakiintuneiden ensiapukoulutusten sisältöjä, esim. SPR EA 1 ja 2 sekä WMA:n koulutukset WFA ja WAFA. Näiden pohjalta voi arvioida sopivaa koulutusta juuri kyseisen palvelun ensiaputarpeisiin.

  5. Lumiturvallisuusosaaminen: Oppaalla tulee olla olosuhteiden ja maaston edellyttämä lumiturvallisuusosaaminen. Lumivyörymaaston tunnistaminen on keskiössä, koska silloin tarpeeton kulkeminen vaarallisilla alueilla voidaan välttää. Osaamisen riittävyyttä voi arvioida suhteessa olemassa oleviin koulutusjärjestelmiin (esim. FINLAV).

Osaamista tulee ylläpitää ja kehittää. Pidä kirjaa tehdyistä retkistä ja keskeisistä havainnoista sekä käydyistä kursseista ja koulutuksista. Oppaan osaaminen ja ammattitaito voidaan tarvittaessa todentaa näiden dokumenttien avulla.

Tarjoa asiakkaille riittävät tiedot etukäteen ja varmistu heidän kyvyistään osallistua palveluun

Asiakkaille tulee tarjota etukäteen riittävä tieto palvelusta, retkestä tai kurssista, jotta he voivat arvioida kykynsä osallistua siihen. Tiedot voivat olla esimerkiksi verkkosivujen palvelukuvauksessa, tuotekortissa, markkinointimateriaalissa tai henkilökohtaisesti toimitettuna sähköpostilla:

  1. Mitä palvelussa tapahtuu, kuinka kauan se kestää ja mitkä ovat olosuhteet? Millainen on palvelun vaativuustaso?

  2. Minkälaista fyysistä kuntoa osallistuminen vaatii? Millaista laskutaitoa tai lasku- ja lumiturvallisuusvälineiden käyttökokemusta tarvitaan?

  3. Millaisia omia varusteita, välineitä, henkilösuojaimia ja vaatetusta pitää olla mukana? Mitä saa palveluntarjoajalta lainaksi tai vuokralle?

  4. Mitkä tekijät, ominaisuudet tai terveydelliset seikat voivat rajoittaa tai estää osallistumista (sairaudet, liikuntarajoitteet, yms.)?

  5. Onko palveluun ikäraja? Miten toimitaan alaikäisten asiakkaiden kanssa?

  6. Asiakkaita on hyvä muistuttaa myös riittävästä vapaaehtoisesta vakuutusturvasta.

Asiakkaan täyttämä esitietolomake on hyvä keino varmistaa, että mm. yllä olevat asiat on ymmärretty ja että asiakkaat osaavat kertoa palveluntarjoajalle etukäteen esimerkiksi rajoittavista tekijöistä.

Tietojen antamista asiakkaalle on kuvattu tarkemmin Tukes-ohjeessa 6/2015.

Turvallisuussuunnitelma

Laadi turvallisuussuunnitelmat yksittäisten palveluiden käytännön turvallisuusjärjestelyistä. Turvallisuussuunnitelmat tarkentavat turvallisuusasiakirjassa kuvattuja yleisiä ja kaikille palveluille yhteisiä käytäntöjä. Turvallisuussuunnitelma voi koskea esimerkiksi jotain tiettyä laskupaikkaa, tai se voi olla päiväkohtainen turvallisuusasiakirjaa tarkempi suunnitelma palvelun toteutuksesta. Parhaimmillaan turvallissuunnitelma sisältää kaikki sellaiset tiedot, joiden avulla palvelun vetäjä pystyy toteuttamaan kyseisen palvelun oikein ja turvallisesti.

Huomioi turvallisuussuunnitelman laadinnassa erityisesti seuraavat asiat:

  1. Suunnitelma ja varasuunnitelma. Keitä kyseiseen ryhmään kuuluu, minne mennään ja milloin tullaan takaisin? Kerro suunnitelmasta etukäteen jollekin ulkopuoliselle ja ilmoita vastaavasti myös palattuasi.

  2. Tunnista juuri kyseisen suorituspaikan, päivän olosuhteiden ja ryhmän toimintaan liittyvät erityiset vaarat ja päätä toimenpiteistä niiden suhteen.

  3. Varmistu oppaan pätevyydestä hoitaa kyseinen toteutus ja määrittele oppaiden riittävä määrä suhteessa asiakkaisiin.

  4. Varmista, tarvitaanko mukaan turvallisuusasiakirjassa määritetyn perusvarustuksen lisäksi jotain erityistä joko oppaalle tai osallistujille. Hyödynnä muistin tukena tarkistuslistoja.

  5. Mieti onko kyseiselle retkellä erityisvaatimuksia ensiavun, paikantamisen ja pelastamisen suhteen.

  6. Mieti etukäteen, miten palvelu voidaan keskeyttää turvallisesti, esim. jos yksi asiakkaista ei kykene osallistumaan. Käy läpi kyseiselle palvelulle sopivat ennalta määritetyt evakuointipisteet.

  7. Anna toimintaohjeet asiakkaille, sisältäen muun muassa ohjeen oppaan loukkaantumisen varalle.

Vielä ennen maastoon lähtöä on hyvä varmistua, että asiakkaat tietävät mihin ovat osallistumassa. Alkuun on syytä varmistaa myös asiakkaiden varusteiden ja välineiden soveltuvuus sekä eväiden, juoman ja vaatteiden riittävyys. Hyvä käytäntö on suorittaa ensimmäinen lasku tai siirtymä helpoissa olosuhteissa, jolloin asiakkaiden taitotasosta päästään varmistumaan. Palvelu pitää toteuttaa joukon heikoimman kunto- ja osaamistason mukaan. Seuraa asiakkaiden toimintaa ja suoriutumista ja puutu tilanteeseen tarvittaessa.

Huolehdi myös osallistujien psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Osallistujalla tulee olla tieto ja tunne, että hän on täysivaltainen ryhmän jäsen ja että hän voi avoimesti tuoda esille pelkonsa tai epävarmuutensa. Luottamuksellisessa ilmapiirissä näiden tunteiden ilmaisu on mahdollista. Kerro asiakkaille etukäteen, miten tai missä suorituksen voi tarvittaessa keskeyttää turvallisesti.

Omavalvonta ja turvallisuuden kehittäminen

Hyvät omavalvonnan kirjaukset auttavat, mikäli vanhojen retkien tapahtumiin pitää palata

  1. Pidä retkistä ja omista tutustumisreissuista päiväkirjaa (mm. olosuhteista, käytetyistä reiteistä sekä muista havainnoista).

  2. Kerää asiakkailta palautetta.

  3. Pidä kirjaa läheltä piti -tilanteista ja onnettomuuksista. Ilmoita vakavat ja uudenlaiset onnettomuudet Tukesiin: Ilmoitus (tukes.fi).

Ota omavalvontakirjauksissa huomioon tietosuojasäännökset esim. asiakkaiden henkilötietojen osalta (ks. lisää esim. Henkilötietojen käsittelystä Tietosuojavaltuutetun toimiston verkkosivuilta)

Yhteistyö ja muut viranomaiset

  1. Mikäli toimit hiihtokeskuksen alueella tai sen välittömässä läheisyydessä, pitää toiminnasta sopia keskuksen kanssa.

  2. Jos hyödynnät palvelussasi valtion maita tai Metsähallituksen ylläpitämiä retkeilyrakenteita, asiasta tulee yleensä tehdä yhteistyö- tai käyttöoikeussopimus Metsähallituksen kanssa. Katso lisätietoja Metsähallituksen verkkosivuilta.

  3. Keskustele tarvittaessa etukäteen paikallisen pelastuslaitoksen tai sopimuspalokunnan kanssa palveluusi suunnittelemista pelastuspisteistä.

  4. Ilmoita lumivyöryhavainnoista Ilmatieteen laitokselle ja paikalliselle lumivyöryennusteita tekevälle taholle.

Vuokrauspalvelut ja välineet

Vapaalasku- ja lumiturvallisuusvälineiden vuokralleantajan tulee varmistua välineiden toimivuudesta. Lumivyörylähettimet ja -reput pitää päivittää tarvittaessa ja niiden toiminta pitää varmistaa säännöllisesti. Myös muiden välineiden ja varusteiden kunto pitää tarkastaa ennen kuin niitä annetaan uusille asiakkaille. Tarkastuksista ja huoltotoimenpiteistä on hyvä pitää kirjaa. Hyvä käytäntö on pyytää asiakkaita ilmoittamaan vuokrauksen lopuksi, jos väline on käytön aikana vaurioitunut tai jos siinä on ollut vikaa.

Vuokraustoiminnassa pitää varmistua siitä, että asiakkaat osaavat käyttää välineitä oikein. Esimerkiksi lumivyörylähettimestä on hyötyä vain, jos sitä osaa käyttää. Mikäli laite on asiakkaalle vieras, on opastus sen käytöstä tarpeen ennen lähtöä maastoon.

Vuokrauksen yhteydessä asiakkaille kannattaa antaa tietoa paikallisesta lumitilanteesta ja vinkkejä turvallisista laskupaikoista ja turvallisesta toiminnasta. Kokemattomia välineiden vuokraajia on hyvä ohjata opastettuihin palveluihin ja kursseille. Kaikessa ohjauksessa ja neuvonnassa tulee ottaa huomioon asiakkaan taitotaso ja aiempi kokemus. Ohjeita antamalla parannetaan asiakkaiden turvallisuutta ja palvelukokemusta. Omatoimilaskijat ja -retkeilijät eivät ole maastossa kuitenkaan ohjeiden antajan vastuulla, vaan he vastaavat itse turvallisuudestaan ja päättävät itse reittivalinnoistaan.

Katso myös: Liikunta- ja harrastevälineiden vuokrauspalveluiden turvallisuus

Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011)

Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) koskee kuluttajille tarkoitettujen palveluiden ja tuotteiden turvallisuutta. Tässä toimintaohjeessa kuvattujen palveluntarjoajien on noudatettava kuluttajaturvallisuuslakia.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo kuluttajaturvallisuuslain noudattamista. Lisätietoja kuluttajaturvallisuuslain vaatimuksista palveluntarjoajille löytyy Tukesin verkkosivuilta: Palveluntarjoajan velvollisuudet

Mikä Tukesin toimintaohje on?

Tämän toimintaohjeen tarkoituksena on auttaa palveluntarjoajia varmistamaan, että palvelu on turvallinen. Se kuvastaa Tukesin näkemystä siitä, miten lainsäädännön vaatimukset voidaan täyttää. Ohje ei ole lainsäädännön tavoin velvoittava. Ohjeet tarjoavat palveluntarjoajalle esimerkkejä ja vaihtoehtoja siitä, miten toimia turvallisesti. Palveluntarjoaja vastaa aina palvelun turvallisuudesta.

Lisätietoja

Tukesin asiantuntijoiden yhteystiedot palvelutyypeittäin löytyvät Tukesin verkkosivuilta.