Pääjohtajan katsaus ja vuoden kohokohtia

Pääjohtajan katsaus

Maailma ja Eurooppa ovat vastuullisuuden näkökulmasta surkeassa tilassa huhtikuussa 2022. Emme ole vielä toipuneet maailmaa ravisuttaneesta ja jo kaksi vuotta kestäneestä pandemiasta, kun Euroopan sydämessä raivoaa ilman mitään oikeutusta epäinhimillinen sota. YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitetta koetellaan nyt vahvasti – on tärkeää, että me Tukesissa osaltamme sitoudumme valitsemiimme painotuksiin.

Tästä epätodelliselta tuntuvasta maailmantilanteesta huolimatta edessäsi on Tukesin ensimmäinen vastuullisuusraportti. Vastuullisuus on monisyinen ja monimerkityksellinen käsite. Siksi heti aluksi on syytä määritellä, mitä vastuullisuus tarkoittaa Tukesille ja mitä se meille tukeslaisille ammattimme ja tehtävämme kautta edustaa. 

Vastuullisuus on ollut mukana strategiassamme vuodesta 2016. Olemme tämän strategiakauden aikana kokeneet merkittävän evoluution ymmärryksessämme, hyväksynnässämme ja ulospäin asetetuissa tavoitteissa suhteessa vastuullisuuden käsitteeseen.

Strategiakauden alussa vastuullisuus hahmottui esimerkiksi turvallisuuskulttuurin, suuronnettomuusriskien hallinnan ja tuoteturvallisuuden kautta. Nyt strategiakauden loppuvaiheessa kuva vastuullisuudesta on jo paljon laajempi. Nostamme nyt ja tulevaisuudessa yhtä lailla esille ilmastotekoja, kuluttamisen vastuullisuutta kuin yhteistyötä ja luotettavuuttakin. Haluamme, että meidän laaja-alaisen asiantuntijuutemme kädenjälki näkyy myös näillä tärkeillä alueilla. 

Olemme muun muassa haastatelleet suomalaisia yrityksiä vastuullisuustyöstä ja jakaneet edelleen näitä hyviä käytänteitä yrityksiin, joiden voimavarat eivät vielä riitä itsenäiseen vastuullisuuden kehittämiseen. Ajatuksissamme menestyviltä ja kasvavilta yrityksiltä vaaditaan yhä enemmän vastuullisuutta niin toiminnan, alihankintaketjujen kuin tuotteidenkin osalta – hyvä niin. Ajattelemme myös, että lainsäädännön vaatimusten täyttäminen nipin napin ei vastaa enää asiakkaiden ja kuluttajien odotuksia vastuullisesta yritystoiminnasta. Asiakkaina, kuluttajina, kansalaisina ja viranomaisina edellytämme yhä useammin, että vastuullisuus on kiinteä osa strategista liiketoimintaa.

Vastuullisuusraporttimme perustuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Oman vastuullisuustyömme perustaksi tunnistimme kuusi YK:n kestävän kehityksen tavoitetta, ja niistä meille olennaisimmat alatavoitteet. Osa alatavoitteista on oman toimintamme kehittämistä ja kirittämistä, mutta erityisesti meillä on valitsemiemme tavoitteiden kautta mahdollisuus vaikuttaa ympäröivän yhteiskunnan ja yritysten vastuullisuuteen laajemminkin.

Valitsimme tavoitteet yhdessä tukeslaisten kanssa ja olemme yhdessä kriittisesti tarkastelleet sisäisiä vastuullisuustavoitteitamme. Olemme esimerkiksi kehittäneet sähköisiä palvelujamme siten, että asiakkaille järjestämämme pätevyyskokeet voidaan nykyisin tehdä etänä ilman paikalle matkustamista. Olemme kehittäneet etänä tehtävää tarkastus- ja arviointitoimintaa ja onnistuneet vähentämään matkustamista. Toiminnan kehittämisessä ja digitalisoimisessa ei olekaan enää vain kyse resurssitehokkuudesta, vaan sisältöä on määriteltävä muuttuneessa ajassa ja huomattavasti laajemmassa kontekstissa.

Vastuullisuusraportti antaa meille jalansijaa ja oikeutusta jakaa hyviä käytänteitä yrityksissä ja rohkaista toimijoita entisestäänkin korostamaan vastuullisuustyötään sekä vastuullisuuden ottamista osaksi kasvustrategiaansa. On myös syytä jatkaa oman jalanjälkemme arviointia ja seurantaa. 

Vastuullisuusraportti on ollut yhteinen ponnistus. Onnistuimme kokoamaan asiasta kiinnostuneet ja osaavat tukeslaiset yhteiseen upeaan tiimiin. Haluan lausua suuret kiitokset ajatuksistanne, sparraavista keskustelutuokioista ja raportin laadinnasta. Tämä on ensimmäinen askel vastuullisuusmatkallamme ja oma panoksemme valtionhallinnon yhteiseen vastuullisuuden kehittämiseen.

Kimmo Peltonen, Tukesin pääjohtaja

 

Vuoden kohokohtia

Vuosi 2021 oli monella tapaa merkittävä Tukesin vastuullisuustyössä. Vaikka vastuullisuus on ollut strategiamme ytimessä jo vuodesta 2016, organisoiduimme viime vuonna ensimmäistä kertaa vastuullisuusteeman ympärille. Lähtölaukauksena oli Valtiokonttorin ohjeistus kaikille valtionhallinnon organisaatioille laatia vastuullisuusraportti YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden viitekehyksellä vuodesta 2021 alkaen. Emme halunneet raportoida vain raportoinnin vuoksi, vaan pohtia vastuullisuustyötämme laajemminkin. Perustimme siksi projektiryhmän, joka määritteli yhteistyössä johtoryhmän ja tukeslaisten kanssa YK:n kestävän kehityksen tavoitteista meille olennaisimmat alatavoitteet, joihin voimme työllämme vaikuttaa. Loppuvuodesta perustimme tukeslaisista koostuvan kestävän kehityksen tiimin, jonka vastuulla on jatkossa raportoinnin lisäksi Tukesin vastuullisuustyön määrittely ja toimenpiteiden suunnittelu.

 

Green Deal -verkosto lisää yhteistyötä

Perustimme viime vuonna Tukesin sisäisen Green Deal -verkoston. Green Deal on Euroopan komission käynnistämä vihreän kehityksen ohjelma, jonka avulla EU tähtää siihen, että Eurooppa olisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä – ensimmäisenä maanosana. Tavoitteena on vähentää huomattavasti päästöjä, investoida huippututkimukseen ja innovaatioihin sekä säilyttää Euroopan luonnonympäristö. Green Deal koskettaa kaikkia Tukesin osa-alueita, joten toimenpiteenä yhteistyön lisäämiseksi Tukesin pääjohtaja Kimmo Peltonen asetti vuoden 2021 yhdeksi Tukesin sisäiseksi tavoitteeksi Green Deal -verkoston perustamisen. Verkoston toiminnasta ja Green Dealista voit lukea lisää kappaleesta Luonnonvarojen kestävä ja tehokas käyttö.

 

Viestintä myrkkymaaleista toi Pelasta Itämeri -kunniamaininnan

Suomen Messusäätiö jakoi vuonna 2021 Pelasta Itämeri -kunniamaininnan Tukesin ylitarkastaja Oskari Hanniselle, sillä hän on jo monen vuoden ajan tehnyt arvokasta ja ymmärrettävää viestintää veneiden pohjassa käytettävien myrkkymaalien rajoituksista. Perusteluina mainittiin, että Oskari Hanninen on neuvonut, esitelmöinyt ja kirjoittanut asiasta todella ahkerasti ja aina pyydettäessä. 

Myrkkymaalien eli antifouling-valmisteiden käyttö veneiden pohjissa on ajankohtainen ja tärkeä aihe, sillä lainsäädäntö on kiristymässä. Myrkkymaalit aiheuttavat ympäristöhaittoja Itämeressä. Erityisen huolestuttavaa on myrkkymaalien käyttö edelleen järvillä, vaikka se on ollut lainvastaista jo vuosien ajan. Antifouling-valmisteet ovat erittäin haitallisia ihmisen terveydelle ja erittäin myrkyllisiä vesistöjen eliöille. Voit lukea lisää myrkkymaaleista Tukesin verkkosivuilta.