Ympäristön kannalta kestävä kemikaalien ja jätteiden käsittely

 

Edistämme ja säätelemme kemikaalien turvallisuutta aina valmistuksesta, markkinoille saattamisesta osin käyttöön asti. Kemikaalilainsäädännön tarkoituksena on suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä.

 

 

 

Ei vielä valittua mittaria

 

 

Me Tukesissa pyrimme vaikuttamaan monin tavoin siihen, että käytössämme olevat kemikaalit ja niitä sisältävät tuotteet ovat mahdollisimman turvallisia niin ihmisille kuin ympäristöllekin. Edistämme kemikaalien turvallisuutta aina valmistuksesta, markkinoille saattamisesta osin käyttöön asti pitkälti EU:n yhteisten säädösten mukaisesti. Tukes toimii Suomessa säädösten toimeenpano- ja valvontatyössä. Lainsäädännön tavoitteena on varmistaa korkeatasoinen ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu. 

EU:n kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia on osa vihreän kehityksen ohjelmaa. Strategian tavoitteena on suojella kansalaisia ja ympäristöä haitallisilta kemikaaleilta entistä paremmin sekä tukea innovointia edistämällä turvallisempien ja kestävämpien kemikaalien käyttöä.

Tavoitteiden saavuttaminen vaatii myös kemikaalilainsäädännön kehittämistä. Tässä työssä olemme mukana toimivaltaisena viranomaisena yhteistyössä Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) kanssa. Tunnistamalla haitallisimmat kemikaalit ja rajoittamalla niiden käyttöä vähennetään myös kierrätykseen päätyvän materiaalin haitallisten aineiden pitoisuutta. Alla olevassa case-esimerkissä kerrotaan tarkemmin työstämme kertakäyttömuovien rajoittamiseksi.

Vastaamme toiminnallamme, että Suomessa käytettävät kasvinsuojeluaineet sekä biosidit ovat mahdollisimman turvallisia sekä ihmiselle että ympäristölle.

Keskeisenä tehtävänämme on käytettävien tehoaineiden riskinarviointityöhön osallistuminen sekä valmisteille haettavien lupien riskinarviointi ja myöntäminen. Voit lukea alla olevista case-esimerkeistä työstämme kasvinsuojeluaineiden ja biosidien parissa.

Riskinarvioinnissa tarkastelemme kemikaalien mahdolliset vaikutukset niin ihmisten terveyteen kuin ympäristöön. Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön toimintaohjelmalla pyritään osaltaan vähentämään kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvia riskejä. Toimintaohjelmalla edistetään integroitua kasvinsuojelua ja vaihtoehtoisia torjuntamenetelmiä sekä pyritään vähentämään riippuvuutta kasvinsuojeluaineiden käytöstä.  

Jotta kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvien riskien vähentymistä voidaan seurata, Euroopan komissio edellyttää jäsenmaita seuraamaan kasvinsuojeluaineiden myyntimääriä ja niistä johdettuja riski-indikaattoreita. Me keräämme tiedot Suomessa näihin mittareihin. 

Riittävä ja oikein kohdennettu valvonta on kemikaalilainsäädännön tavoitteiden ja kemikaaleista, kasvinsuojeluaineista ja kosmeettisista valmisteista aiheutuvien riskien vähentämisen sekä terveyden ja ympäristön suojelun toteutumisen edellytys. Tukesin kemikaalituotevalvonnassa valvomme, että yritykset noudattavat kemikaalilainsäädännön velvoitteita, kun he valmistavat, markkinoivat ja toimittavat kemikaaleja tai esineitä joko toisille yrityksille tai kuluttajille. Kohdennamme valvontahankkeet riskiperusteisesti sinne, missä lainsäädännön vastaisuus aiheuttaa suurimmat riskit terveydelle tai ympäristölle.

Kemikaalineuvontapalvelussa edistetään lainsäädännön tuntemusta ja vastuullisuutta

Kemikaalineuvontapalvelu on yrityksille tarkoitettu, kaikissa EU-jäsenvaltioissa oleva lakisääteinen palvelu, josta Tukes vastaa Suomessa. Tukesin kemikaalineuvonnassa vastaamme vuosittain noin 600:een yritysten esittämään kysymykseen. Viestimme yrityksille kemikaalisäädösten muutoksista ja mahdollisuuksista vaikuttaa säädösten kehitykseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Neuvomme ja ohjeistamme myös kuluttajia kemikaalien turvallisessa käytössä ja toisia viranomaisia säädöksistä ja niiden soveltamisesta.

Pidämme webinaareja ja asiantuntijamme käyvät luennoimassa lainsäädännön velvollisuuksista tilaisuuksissa, jotka kokoavat paljon osallistujia eri yrityksistä. Kemikaalineuvonnasta osallistumme luennoitsijana myös yliopisto-opiskelijoille tarkoitetuille kemikaalilainsäädännön kurssille. Tavoitteenamme on edistää vastuullisuutta lainsäädännön noudattamisen osalta.

Vuonna 2021neuvoimme ja koulutimme esineiden toimittajia SCIP-ilmoitusten tekemisestä. Ilmoitusten tavoitteena on edistää erityistä huolta aiheuttavien aineiden pitoisuuksien vähentämistä materiaaleissa ja tuotteissa. 

Vuoden 2021 alussa vaarallisia kemikaaleja valmistaville ja EU:hun maahantuoville yrityksille tuli velvollisuus toimittaa tietoja kemikaaleista myrkytystietokeskuksille uuden ECHAn järjestelmän kautta. Tarkoitus on välittää terveydenhuoltoon tietoa kemikaaleista johtuvien myrkytystapausten hoitoa varten. Kemikaalipakkauksiin on lisättävä uusi UFI-tunniste, jolla kukin kemikaali voidaan tunnistaa. Jos kotona esimerkiksi sattuu vahinko vaarallisen kemikaalin kanssa, myrkytystietokeskuksessa ja terveydenhuollossa saadaan kemikaalin tiedot selville UFI-tunnisteen avulla.

Laajaa mielenkiintoa herättänyt aihe oli ensimmäinen EU:n laajuinen säädös, jolla rajoitetaan vaarallisia aineita tatuointiväriaineissa. Teimme uusia verkkosivuja kuluttajille ja ammattilaisille, uutisia verkkosivuille ja someen, pidimme loppuvuodesta webinaarin sekä vastasimme useisiin tatuointiväriaineisiin liittyviin kysymyksiin. Tatuoijat tatuointivärien käyttäjinä ovat olleet kemikaalineuvonnan viestinnän kohteena erityisesti. On tärkeää, että tatuoijat tuntevat alansa säädöksen, jotta  tatuoinnit ovat turvallisia ja käyttäjät saavat tietoa niiden sisältämistä aineista, erimerkiksi allergiaa aiheuttavista aineista. 

Tavoitteelle ympäristön kannalta kestävä kemikaalien ja jätteiden käsittely ei ole vielä määritelty mittaria.  Keskitymme tämän raportin julkaisun jälkeen kehittämään sellaisen mittarin, joka kuvaa tavoitetta Tukesin näkökulmasta parhaiten.

Case: Merten muoviroskaa vähentämässä SUP-direktiivin avulla

Merten muoviroska on maailmanlaajuinen ongelma. Selvitysten perusteella EU:n alueella merenrannoilta löytyvistä roskista noin 80 prosenttia on muovia. Eurooppalaiset halusivat olla ensimmäisten joukossa ratkaisemassa tätä roskaantumisen ongelmaa. 

Kesällä 2019 julkaistiin direktiivi tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä, eli ns. SUP-direktiivi tai kertakäyttömuovidirektiivi (SUP= Single Use Plastics). Sen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää tiettyjen kertakäyttöisten muovituotteiden vaikutusta ympäristöön, erityisesti vesiympäristöön, sekä edistää siirtymistä kiertotalouteen. 

Hyvästi tuotekieltojen piiriin kuuluvat muoviset haarukat ja pillit, oxo-hajoavat koirankakkapussit! Tervetuloa kilpikonna-merkintä, kertakäyttöisten muovipakkausten laajennettu tuottajavastuu, niiden kulutuksen vähennystoimet ja valistustoimenpiteet!

Aikataulu oli tiukka: Heinäkuussa 2021 SUP-direktiivi oli pantava toimeen EU:n jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä. Se tiesi useita muutoksia olemassa olevaan jätelainsäädäntöön kuin myös aivan uutta lainsäädäntöä alkuselvityksineen. Markkinavalvontaviranomaisen roolia sommiteltiin Tukesille. 

Yrityksillä oli huoli siitä, mitä heidän tuotteillensa tapahtuu heinäkuun 2021 jälkeen. Pitääkö tuotteita hävittää direktiivin tavoitteiden vastaisesti? Saako tuotteita vielä myydä 3.7.2021 jälkeen? Mitä tarkoittaa se direktiivissä mainittu mystinen markkinoille saattaminen? Oman haasteensa toi SUP-direktiivin määritelmä, jossa markkinoille saattaminen tarkoittaa tuotteen asettamista saatavilla markkinoilla ensimmäistä kertaa Suomessa. 

Tukes on kokenut markkinavalvontaviranomainen, ja markkinoille saattamisen terminologia oli tuttua. Alkuvaiheessa panostettiin neuvontaan ja markkinoille saattamisen käsitettä avattiin avoimesti Tukesin verkkosivujen usein kysytyissä kysymyksissä. Myös epävarmat tulkinnat ja kysymykset, joihin ei ollut vastausta, kerrottiin avoimesti. 

23.8.2021 alkaen Tukes on ollut SUP-direktiivin mukaisia tuotekieltoja ja merkintävaatimuksia valvova viranomainen. Muilta osin SUP-direktiivin toimeenpano on vielä kesken. 

SUP-direktiivin toimeenpano ja neuvonta vaatii yhä edelleen paljon yhteistyötä ja keskustelua ympäristöministeriön, muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa.

Video kertakäyttöisistä muovituotteista Youtubessa

Case: Pölyttäjien suojelua kasvinsuojeluaineita rajoittamalla

Pölytys on äärimmäisen tärkeää luonnon ekosysteemeille ja maataloudelle. Noin 90 % luonnonkukista on riippuvaisia pölytyksestä, esim. metsämarjat ja noin 75 % tärkeimmistä viljelykasveista. Pölyttäjien suojelu onkin sisällytetty EU:n Pellolta pöytään- ja biodiversiteettistrategioihin. 

Tukes liittyy pölyttäjien suojeluun maataloudessa käytettävien kasvinsuojeluaineiden kautta. Kasvinsuojeluaineita käytetään torjumaan kasvintuotannolle haitallisia rikkakasveja, sienitauteja ja tuholaisia. Varsinkin tuhohyönteisten torjuntaan käytettävät valmisteet voivat olla vaarallisia myös muille hyönteisille. Teemme riskinarviointia monelle eri eliöryhmälle, joista pölyttäjien osalta keskeisin ryhmä on mehiläiset. 

EU:n kasvinsuojeluaineasetuksen mukaan vain sellaisia kasvinsuojeluaineita voidaan hyväksyä käyttöön, jotka eivät aiheuta kohtuuttomia haittavaikutuksia ihmisen terveydelle ja muille kuin torjuttaville eliöille. Arvioimme Tukesissa valmisteiden käytöstä aiheutuvat riskit ja päätämme niiden luvista. Kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi valmisteiden käytölle voidaan asettaa rajoituksia, pölyttäjien kohdalla esimerkiksi tarvittaessa kielletään ruiskutus pölyttäjien lentoaikana. 

EU:ssa tehdään työtä monella saralla pölyttäjien suojelemiseksi. Me Tukesista olemme osallistuneet riskinarviointiohjeen päivitystä ja suojelutason asettamista koskevaan työhön. 

EU-tason riskinarviointiohjeiden päivitys on yleensä pitkä prosessi, minkä takia Tukesissa on tehty myös ennakoivaa työtä pölyttäjien suojelemiseksi. Olemme ottaneet pohjoisen vyöhykkeen jäsenmaiden kesken käyttöön väliaikaisen riskinarviointiprosessin mehiläisille ja kimalaisille. Kansallisesti on kehitetty myös uusia käytön rajoituksia pölyttäjien suojelemiseksi. Tarkoituksena on mm. lisätä valmisteiden käyttörajoituksiin riskiin perustuvia pellon sisäisiä ruiskuttamattomia suojakaistoja kukkiviin pientareisiin, jotta pölyttäjille ei aiheutuisi haittavaikutuksia altistumisesta tätä kautta. Suunnitelmassa on myös kielto päiväaikaisesta ruiskutuksesta kukkimattomilla viljelykasveilla, jotta pölyttäjät eivät altistuisi ruiskutuksesta aiheutuvalle tuulikulkeumalle.

Osallistuimme myös ympäristöministeriön johdolla laaditun kansallisen pölyttäjästrategian ja sen toimenpidesuunnitelman valmisteluun. Strategian tavoitteena on turvata pölyttäjien ja pölytyksen tulevaisuus maassamme. Strategian tavoitteena on, että pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden väheneminen on pysäytetty vuoteen 2030 mennessä ja siten pölyttäjäkannat vahvistuvat ja luonnon- ja viljelykasvien pölytys on turvattu. 

Me Tukesissa edistämme omalta osaltamme pölyttäjästrategian toteutumista, kun arvioimme kasvinsuojeluaineiden riskejä pölyttäjille ja päätämme kasvinsuojeluaineiden luvista. Tukes vastaa Suomessa myös kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön toimintaohjelman toimeenpanosta. Ohjelman avulla voidaan edistää pölyttäjien suojelua muun muassa viestimällä kasvinsuojeluaineille vaihtoehtoisista torjuntamenetelmistä.

 

Case: Hyönteismyrkyille lisää rajoituksia

Biosidivalmisteita tarvitaan ihmisten tai eläinten terveydelle haitallisten eliöiden sekä materiaaleja pilaavien eliöiden torjuntaan. Käytännössä ne ovat erilaisia desinfiointiaineita, säilytysaineita, myrkkyjä ja karkotteita. Biosidivalmisteet sisältävät tehoaineita, joilla voi olla negatiivisia vaikutuksia myös muihin kuin kohde-eliöihin. Tämän takia biosidivalmisteiden käyttöön tuleekin kiinnittää erityistä huomiota, ja välttää niiden käyttöä, jos mahdollista. 

Myös hyönteismyrkyt ovat biosidivalmisteita. Vuosi 2021 oli hyönteismyrkkyjen kestävän käytön kannalta merkittävä, sillä kansallisia rajoituksia alettiin täysimääräisesti soveltamaan kaikissa uusissa hyönteismyrkkyjen lupapäätöksissä. Samanaikaisesti teimme kuluttajille suunnattua viestintää, jossa opastettiin haittoja aiheuttavien tuhohyönteisten torjuntaan ja toisaalta tuotiin esille hyönteisten hyötyjä ja keskeistä merkitystä osana ekosysteemiä.  

Tukesissa olemme pitkään tehneet töitä edistääksemme biosidien kestävää käyttöä. Siinä työssä nousee esille kolme peruskysymystä:

1. Voidaanko biosidivalmiste korvata jollain toisella, vähemmän haitallisella valmisteella tai menetelmällä?
2. Voidaanko tehdä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotka vähentävät haitallisten eliöiden esiintymistä, ja näin vähentää biosidivalmisteiden käytön tarvetta?
3. Voidaanko biosidivalmisteiden turhaa käyttöä vähentää vaikuttamalla ihmisten asenteisin ja toimintaan?

Näitä kysymyksiä pohdimme Tukesissa, kun valmistelimme kansallisia rajoituksia hyönteismyrkyille. Kansalliset rajoitukset ovat meille työväline, jolla voimme vaikuttaa siihen, millaisia valmisteita Suomen markkinoille päätyy ja miten niitä käytetään.

Rajoitusten avulla varmistamme, että markkinoilla olevat valmisteet ovat meidän olosuhteisiimme sopivia ja kestävän käytön tavoitteiden mukaisia. 

Hyönteismyrkkyjä koskevissa kansallisissa rajoituksissa Tukes on mm. linjannut, millaisia hyönteismyrkkyjä yleiseen käyttöön voidaan hyväksyä; valmisteiden tulee olla helppokäyttöisiä niin, että myös kokematon käyttäjä pystyy annostelemaan valmisteet oikein ja suorittamaan torjunnan tehokkaasti ja turvallisesti. Olemme rajoittaneet sitä, mitä hyönteislajeja vastaan valmisteita hyväksytään; osa hyönteislajeista on täysin vaarattomia, eikä näiden lajien myrkytys ulkona ole kestävän käytön mukaista. Toisaalta osa lajeista on niin haastavia torjua, että niiden torjunta tulee jättää koulutetuille tuholaistorjujille. Esimerkiksi lutikan torjunta kotikonstein johtaa yleensä biosidivalmisteiden tehottomaan käyttöön ja tuholaisongelman pitkittymiseen.