Sähköpalokuolemia voi ehkäistä teknisillä ratkaisuilla ja toimintatapoja muuttamalla
Sähkölaitteesta tai -laitteistosta alkaneissa rakennuspaloissa on menehtynyt 2010-luvulla keskimäärin 15 henkilöä vuodessa. Useimmiten uhrina on ollut keski-ikäinen mies, joka ei ole kyennyt havaitsemaan paloa tai poistumaan palopaikalta eri syistä alentuneen toimintakyvyn vuoksi. Joka neljännestä rakennuksesta puuttui palovaroitin. Sähköpalokuolemia voi ehkäistä sekä teknisillä ratkaisuilla että toimintatapoja muuttamalla. Teknisiä ratkaisuja ovat esimerkiksi sähköverkkoon liitettävät palovaroittimet sekä lieden turvalaitteet. Yksinkertaisin keino välttää liesipalosta aiheutuva kuolema on kuitenkin olla laittamatta ruokaa vahvasti päihtyneenä.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on selvittänyt kuolemaan johtaneiden sähköpalojen lukumääriä, syitä ja kehitystä vuosina 2010–2014. Aineistona on käytetty pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTOa. Selvityksen tuloksia on verrattu Tukesissa vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen Sähköpalokuolemat Suomessa tuloksiin. Raportti Rakennusten sähköpalokuolemat 2010–2014 on julkaistu Tukesin verkkosivulla.
PRONTO-rekisterin mukaan Pelastuslaitoksella on vuosittain noin 2500 rakennusten sähköpaloihin tai palovaaratilanteisiin liittyvää hälytystehtävää. Palon syyt jakautuvat teknisiin vikoihin ja laitteiden väärään tai huolimattomaan käyttöön. Teknisten vikojen osuus palokuolemaan johtaneena syynä on hieman vähentynyt ja käyttöön liittyvät syyt ovat lisääntyneet. Rakennuksen sähköasennuksista alkaneita kuolemaan johtaneita tulipaloja on sattunut hyvin harvoin.
Päälle unohtunut liesi yleisin sähköpalokuoleman aiheuttaja
Sähkölaitteesta alkaneen palon syynä on useimmiten ihmisen toiminta – huolimattomuus, käyttö- ja asennusohjeiden vastainen toiminta, huollon laiminlyönti tai laitteen vaurioituminen. Yleisin palon aiheuttaja on lieden unohtuminen päälle. Liedestä alkaneita tulipaloja oli viime vuonna 959 ja vuosina 2010–2013 yli tuhat vuodessa. Seuraavaksi eniten paloja syttyy valaisimista ja kiukaista. Kiuaspaloissa pyykin kuivattaminen kiukaan yläpuolella sekä kiukaalle kuulumattomat esineet ovat tavallisimpia palon aiheuttajia. Tv-palot sen sijaan ovat vähentyneet uudistuneiden laitteiden myötä.
Sähköpaloissa on menehtynyt keskimäärin 15 henkilöä vuodessa. Palokuolemien kokonaismäärä ei ole vähentynyt merkittävästi tarkasteluajanjakson aikana. Liesipalot, kaatuneet tai pudonneet valaisimet hehku- tai halogeenilamppuineen ja väärin käytetyt lämmittimet ovat aiheuttaneet suuren osan kuolemaan johtaneista sähköpaloista.
Kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet tapahtuivat asuinrakennuksissa. Eniten sähköpalokuolemia oli omakotitaloissa ja seuraavaksi eniten kerrostaloissa. Useimmiten sähköpalossa menehtyi keski-ikäinen mies. Palokuolema johtui yleensä siitä, ettei asukas kyennyt havaitsemaan paloa tai poistumaan ajoissa rakennuksesta, jossa palo oli syttynyt. Kolmessa tapauksessa neljästä arvioitiin uhrilla olleen päihtymyksestä, sairaudesta tai korkeasta iästä johtuva alentunut toimintakyky palotilanteessa.
Toimiva palovaroitin säästää ihmishenkiä
Käytettävissä olevia helposti toteutettavia teknisiä keinoja palokuolemien vähentämiseksi ovat lieden turvalaitteet, esim. liesivahti sekä asianmukaiset ja kunnossapidetyt palovaroittimet.
Joka neljännessä sähköpalokuolemassa onnettomuushuoneistosta puuttui palovaroitin. Tämä ongelma näyttää yleistyneen. Palovaroittimella on olennainen merkitys palon havaitsemisessa riittävän aikaisessa vaiheessa. Palossa aikaa poistumiseen on vain minuutteja, koska myrkylliset palokaasut tappavat hyvin nopeasti. Palovaroitinpakko on ollut voimassa jo vuosia, ja sen mukaan kaikissa asuinrakennuksissa on joka kerroksessa oltava vähintään yksi palovaroitin 60 asuinneliötä kohden. Lisäksi nykyisin uudisrakentamisessa on asuntoihin ja mm. vapaa-ajan asuntoihin asennettava huoneistokohtaiset sähköverkkoon liitetyt palovaroittimet, joiden virransyöttö on varmistettu esimerkiksi paristolla tai akulla.
Osa sähkölaitteiston vikaantumisesta johtuvista tulipaloista voitaisiin välttää, jos laitteistojen haltijat pitäisivät parempaa huolta sähkölaitteistojen ja -asennusten kunnossapidosta. Kunnossapito on aina sähkölaitteiston haltijan, esimerkiksi omakotitalon omistajan vastuulla. Jos sähköasennuksissa tai -laitteissa ilmenee häiriöitä tai vikaa, on syytä ottaa välittömästi yhteyttä sähköalan ammattilaiseen. Tukes muistuttaa, että kiinteitä asennuksia ja sähkölaitteiden korjauksia saavat tehdä vain sähköalan ammattilaiset. Voit tarkistaa sähkötöihin oikeudet omaavat sähköurakoitsijat Tukesin rekisteristä.
Lisätietoja:
Ylitarkastaja Sakari Hatakka, p. 029 5052 562
Ylitarkastaja Ville Huurinainen, p. 029 5052 111
[email protected]
Liitteet:
Raportti 2016: Rakennusten sähköpalokuolemat 2010–2014
Raportti 2015: Jakokeskusten sähköisten liitosten vikaantumismekanismit ja sähköpalot
Raportti 2014:
Sähkölaitteistoista aiheutuneet tulipalot ja palovaarat Suomessa – esiselvitys
Raportti 2013: Sähkö palon syttymissyynä
