Mittaa ja seuraa jään kantavuutta usein ja monesta eri paikasta

Jäällä toimivan palveluntarjoajan on erityisen tärkeä tuntea jään ominaisuudet: miten jää muodostuu, millainen on jään rakenne ja minkä vahvuinen jää kantaa. 

Jään kantavuuden arviointi tehdään aina teräsjään perusteella. Teräsjää on väriltään lasimaisen kirkasta tai teräksen harmaata ja yleensä suurikiteistä. Jää ei useinkaan ole kauttaaltaan teräsjäätä. Vaalea kohvajää on huomattavasti heikompaa kuin teräsjää. Jos jää muodostuu kahdesta erillisestä teräsjääkerroksesta, joiden välissä on ilmaa, ei niiden paksuutta voi laskea yhteen.

Koepala jäästä ja sen rakenteesta.

Koepala jäästä ja sen rakenteesta (kuva Antti Niemi)

 

Keväällä teräsjääkin puikkoontuu, jolloin jopa 30 cm paksu jää voi pettää kulkijan alta varoittamatta. Puikkoontunut jää on kuin kasa mehupillejä.

Ota jään paksuuden lisäksi huomioon myös muut jään kantavuuteen vaikuttavat tekijät. Näitä on kattavasti kuvattu SUH:n Järki jäällä -oppaassa. Jään kantavuuden arviointia on opastettu VTT:n raportissa Työ- ja asiakasturvallisuus luonnon jääolosuhteissa.

Moottorikelkkasafari jäällä: Jään paksuus on mitattava koko siltä matkalta, jonka reitti kulkee jäällä. Opastuksen yhteydessä osallistujille tulee korostaa jäällä ajamisen turvallisuutta, letkassa seuraamisen tärkeyttä ja kuvata selkeästi, mitä riskejä poikkeamisesta seuraa. Lopuksi on varmistettava, että jokainen osallistuja on varmasti ymmärtänyt opastuksen ja annetut turvallisuusohjeet.

Jään mittaaminen

Jään paksuuden voi varmistaa vain mittaamalla. Suunnittele mittaustapa ja mittauspisteet jääalueen erityispiirteiden, sääolosuhteiden ja jäälle suunnitellun toiminnan vaatimalla tavalla. Mittaukset tehdään kairaamalla tai sahaamalla reikä jäähän ja arvioimalla jään reunasta sen koostumusta ja teräsjään osuutta. 

Yksi mittauspiste tai mittauskerta ei riitä. Jäätä pitää tarkkailla ja mitata useasta eri paikasta, koko käytetyltä jääalueelta ja koko sen ajan, kun jäällä toimitaan. Jään vahvuus voi esimerkiksi virtauksista ja pohjan laadusta johtuen vaihdella paljon lyhyelläkin matkalla. Kun mittaukset tehdään riittävän tiheästi ja toistuvasti samoista paikoista, saadaan näkyviin paikallinen vaihtelevuus jään paksuudessa. 

Kirjaa mittaustapa, mittaustiheys ja mittauspisteet turvallisuusasiakirjaan. Myös jään mittaustulokset kannattaa kirjata ylös, jotta niiden avulla voidaan seurata jäätilanteen kehittymistä. Kirjanpidosta on hyötyä myös seuraavina talvina. 

Mittauksia tulee suorittaa eritysesti silloin, kun

  • sää on lauhtunut viimeisen 10 h aikana yli 10˚ C
  • ilman lämpötila on käynyt viimeisen 10 h aikana yli 0˚ C
  • tuuli on yltynyt kovaksi edellisinä päivinä (yli 14 m/s).

Jään kantokyky palveluissa: 10 cm teräsjää on minimi; lumilingolla voidaan työskennellä, kun teräsjäätä on yli 10 cm; yksittäisellä mönkijällä ja moottorikelkalla voi ajaa, kun teräsjäätä on 15 cm, useamman moottorikelkan ryhmissä teräsjäätä on oltava 20 cm, huomaa turvaväli; 20 cm teräsjäätä kantaa tuhat kiloa painavan henkilöauton; yleisölle turvallinen paikka on ranta tai teräsjäätä 20-30 cm.