Mitä tulee ottaa huomioon jäällä tapahtuvissa palveluissa - suunnittele turvallisuus, mittaa ja seuraa jään kantavuutta, varaudu jäistä pelastamiseen, opasta ja tiedota, sulje vaarallinen palvelu.

Mieti etukäteen, millaista palvelua tai tapahtumaa olet järjestämässä, kenelle ja missä

Luonnonjäillä järjestetään esimerkiksi seuraavia kuluttajapalveluita:

  • jääkaruselli, jääkahvila, avantokellunta, ohjatut moottorikelkkasafarit ja muut ohjelmapalvelut
  • pilkkikilpailut, jäärata-ajot, jääravit ja muut yleisötapahtumat
  • retki- ja matkaluistelu, jäällä kulkevat ulkoilureitit sekä pulkkamäet ja rinnekeskusten rinteet, jotka jatkuvat jäälle sekä muut liikuntapalvelut.

Kaikkia edellä mainittuja palveluita koskee kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011). Lain kannalta ei ole merkitystä sillä, onko palvelu tai tapahtuma maksullinen tai maksuton. 

Edellä kuvattuja palveluita ja tapahtumia järjestävät yritykset tai muut elinkeinotoimintaa harjoittavat tahot ovat palveluntarjoajia. Laki ei koske yksityishenkilöitä, kun kyse ei ole elinkeinotoiminnasta eikä yhdistyksiä silloin, kun kyseessä on pelkästään yhdistyksen omille jäsenille järjestetystä toiminnasta. Kuluttajaturvallisuuslaki ei koske myöskään yksityishenkilöiden omatoimista liikkumista jäällä jokamiehenoikeuden perusteella.

Mistä lähteä liikkeelle? 

Palveluntarjoajan tehtävänä on huolehtia, että palvelussa noudatetaan kuluttajaturvallisuuslakia. Palveluntarjoajan tulee varmistua siitä, että palvelusta ei aiheudu vaaraa palvelun asiakkaille tai sivullisille. 

Jäällä järjestettävien palveluiden asiakkaana voi olla kokeneita luonnossa liikkujia, jotka osaavat itsekin lukea jäätä, ja toisaalta myös sellaisia henkilöitä, joilla ei ole aiempaa kokemusta jäällä liikkumisesta. Palveluntarjoajan tulee varmistua siitä, että palvelu on kaikille erilaisille asiakkaille turvallinen.

Palveluntarjoaja ei voi vaikuttaa luonnonolosuhteisiin eikä voi taata, että ulkona järjestettävä palvelu on aina käyttökunnossa. Palveluntarjoajan tulee kuitenkin huolehtia erilaisilla käytössään olevilla keinoilla, että palvelu on aina turvallinen silloin, kun se on asiakkaiden käytettävissä. Palveluntarjoajan tulee varmistaa esim. tiedottamisella, että palvelua ei käytetä silloin, kun olosuhteet eivät ole turvalliset. 

Palveluntarjoajan velvollisuudet: huolellisuusvelvollisuus, vaarojen tunnistaminen ja toimet vaarojen poistamiseksi tai pienentämiseksi, onnettomuuskirjanpito, tietojen antaminen, vaaraa aiheuttaneesta palvelusta ilmoittaminen, turvallisuusasiakirja.

Kuluttajaturvallisuuslain vaatimuksia palveluntarjoajalle on kuvattu tarkemmin Tukesin verkkosivuilla. Yleisötapahtumien turvallisuudesta saat lisätietoa Tukesin Tapahtumaturvallisuus-sivustolla. Tutustu lisäksi Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton Järki jäällä -oppaaseen ja VTT:n raporttiin Työ- ja asiakasturvallisuus luonnon jääolosuhteissa.

Jääalueen valinta

Järjestä palveluita tai tapahtumia vain sellaisilla jääalueilla, jotka tunnet ja joiden tiedät olevan turvallisia.

Palveluiden järjestäminen jäällä ei ole turvallista, ennen kuin teräsjään paksuus on mittauspisteissä vähintään 10 cm koko sillä alueella, missä palvelua aiotaan järjestää. Useimmat palvelut edellyttävät vielä tätäkin vahvempaa teräsjäätä. Kullekin palvelulle tai tapahtumalle tarvittavan teräsjään paksuus tulee arvioida tapauskohtaisesti esimerkiksi palvelun ja tapahtuman luonteen, yleisömäärän ja jääalueen erityispiirteet huomioiden (ks. tarkemmin Mittaa ja seuraa jään kantavuutta).

Varmista etukäteen, tarvitaanko jäällä järjestettävälle palvelulle tai tapahtumalle lupa maa- ja vesialueen omistajalta. Tee yhteistyötä maa- ja vesialueen omistajan kanssa jääturvallisuuden varmistamiseksi. Maanomistajalla voi olla esimerkiksi aiempaa tietoa jään laadusta ja muutoksista tai vaikkapa tietoa parhaista reiteistä jäälle menemiseen. Raportoi tekemistäsi havainnoista tai poikkeamista alueen omistajalle. 

Huomioi jääalueen valinnassa ja palvelun järjestelyissä myös ranta-asukkaat, kalastajat ja muut vesialueen käyttäjät. Varmista avoimella tiedottamisella ja yhteistyöllä, että palvelusta ei aiheudu heille kohtuutonta haittaa. 

Varmista jään kantavuus valitsemallasi alueella riittävän laajoilla mittauksilla ja useista eri mittauspisteistä (ks. tarkemmin Mittaa ja seuraa jään kantavuutta). Lisätietoja jääalueiden yleisistä vaaranpaikoista löytyy esimerkiksi SUH:n Järki jäällä -oppaasta

Yleisötapahtuma jäällä: Kun yleisö seuraa erilaisia jäällä järjestettäviä tapahtumia maalta käsin tai muusta ennalta sovitulta paikalta, palveluntarjoajan tulee varmistaa, ettei yleisö liiku huomaamatta tai tarkoituksella sellaiselle jääalueelle, jonka turvallisuutta ei ole varmistettu. Järjestä yleisön saapuminen paikalle niin, että siitä ei aiheudu haittaa sivullisille. Järjestä alueelle riittävät pysäköintialueet ja varmista esim. liikenteenohjauksella ja opasteilla, että pysäköintialueelta on turvallinen pääsy tapahtumapaikalle. Varmista tarvittaessa jään myös paksuus niiltä alueilta, joita yleisö voi käyttää alueelle saapumiseen. 
Jäärata-ajot: Kun jäällä ajetaan moottoriajoneuvoilla, jään alle syntyvä aaltoliike heikentää jään kantavuutta. Esimerkiksi peräkkäin ajavista autoista jälkimmäisellä on aaltoliikkeen vuoksi suurempi vaara painua jään läpi, ja kaksi vastakkaisiin suuntiin ajavaa autoa saavat aikaan jään alla vastakkaisiin suuntiin liikkuvia aaltoja. Ota tämä huomioon palvelun suunnittelussa ja jään kantavuuden arvioinnissa.
Jääravit tai muu hevostapahtuma jäällä: Hevosten liikkuessa jäällä jäähän kohdistuu pistemäinen kuorma hevosten hokkikengistä. Jos tarjoaa ratsastusta jäällä, tulee palveluntarjoajan varmistua jään kunnosta erityisellä huolellisuudella. Hevosten välillä tulee säilyttää riittävän pitkä turvaväli. Lisäksi hevosten hokkien kunto tulee tarkistaa, jotta hevoset eivät liukastele jään pinnalla. Ravitapahtumissa radalla on useita hevosia samaan aikaan, joten jäähän kohdistuu paljon kuormitusta. Yhteislähtö saattaa aiheuttaa jään alle aaltoliikettä.

Palvelun on oltava turvallinen koko sen ajan, kun sitä tarjotaan asiakkaille. Huolehdi erityisesti alkutalven ja loppukevään aikana siitä, että jään kestävyys on riittävä kyseisen palvelun kannalta. Ilmoita palvelun sulkemisesta ja käyttörajoituksista asiakkaille tehokkaasti (ks. tarkemmin Opasta ja tiedota).

Vaarojen tunnistaminen ja kirjaaminen turvallisuusasiakirjaan

Tee palvelun tai tapahtuman vaarojen tunnistaminen huolellisesti. Kirjaa ylös, missä on asiakkaiden kannalta vaarallinen kohta tai millaisiin vaaratilanteisiin asiakkaat voivat joutua palvelun eri vaiheissa (esim. jäällä käytettävien työkoneiden aiheuttamat vaaratilanteet, jäällä liikkujien yhteentörmäykset jne).

Tunnista vaaroja koko siltä alueelta, missä asiakkaat liikkuvat jäällä (esim. mitä kautta asiakkaat tulevat palveluun tai tapahtumaan, missä he voivat vahingossa eksyä hoidetun jääalueen ulkopuolelle, missä on yleensä heikkoa jäätä esim. virtausten takia jne). 

Mieti etukäteen, millä erilaisilla keinoilla tunnistettuja vaaratilanteita voisi kokonaan torjua tai ainakin pienentää tapaturmien ja onnettomuuksien todennäköisyyttä. Toteuta suunnittelemasi toimenpiteet myös käytännössä.

Kirjaa turvallisuusasiakirjaan, miten olet käytännössä tehnyt asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Jäällä järjestettävissä palveluissa on turvallisuusasiakirjaan kirjattava erityisen huolellisesti mittaukset ja muut toimenpiteet jään kantavuuden varmistamiseksi (ks. tarkemmin Mittaa ja seuraa jään kantavuutta), osaaminen ja varautuminen jäihin pudonneen ihmisen pelastamiseksi (ks. tarkemmin Varaudu jäistä pelastamiseen) sekä toimenpiteet asiakkaiden tiedottamiseksi jääturvallisuudesta (ks. tarkemmin Opasta ja tiedota).

Lisätietoja ja lomakkeita vaarojen tunnistamisen ja turvallisuusasiakirjan laatimisen tueksi löytyy Tukesin verkkosivuilta.

Turvallisuuskoulutus 

Palveluntarjoajalla tulee olla riittävä koulutus, kokemus ja osaaminen palvelun järjestämiseksi turvallisesti. Palvelun tai tapahtuman järjestämiseen osallistuvissa henkilöissä tulee olla riittävä määrä sellaisia henkilöitä, jotka kykenevät opastamaan, auttamaan ja pelastamaan asiakkaita jääolosuhteissa. Henkilöstön turvallisuusosaamisen kannalta on tärkeää harjoitella käytännössä toimintaa erilaisissa hätä- ja onnettomuustilanteissa.