Tuotteita koskevan valvonta-asian käsittely Tukesissa
Tuotteiden valvonta-asian käsittely Tukesissa voi sisältää monia eri vaiheita. Tällä sivulla on kuvattu prosessin kulku. Prosessin vaiheet on selitetty tarkemmin sivun alalaidassa.
Tukes valitsee riskiperusteisesti valvonnan kohteena olevat tuotteet markkinoilta tai saa ilmoituksen vaatimustenvastaiseksi tai vaaralliseksi epäillystä tuotteesta esimerkiksi yrityksiltä, kuluttajilta tai toiselta viranomaiselta. Tukesilla on lain mukaan oikeus priorisoida tapausten käsittelyä tuotteesta tehtävän riskinarvioinnin mukaan. Vakavaa vaaraa aiheuttavat tuotteet menevät Tukesissa työjonon kärkeen matalamman riskin tuotteiden käsittelyn ohi.
Tukes selvittää tuotteen vaatimustenmukaisuutta ja lähettää yleensä ensin tuotteesta vastuussa olevalle taholle (asiakkaalle) selvityspyynnön. Asiakkaalla tarkoitetaan esim. tuotteen valmistajaa, maahantuojaa, myyjää tai jakelijaa. Asiakas vastaa selvityspyyntöön, minkä jälkeen Tukes arvioi asian käsittelyn jatkamista. Tämän jälkeen Tukes joko päättää tapauksen ja lähettää asiakkaalle päättökirjeen tai jatkaa asian käsittelyä.
Jos asian käsittelyä jatketaan, Tukes lähettää asiakkaalle kuulemiskirjeen, johon asiakas voi antaa selvityksensä ja vastauksensa. Tämän jälkeen Tukes ratkaisee asian niillä tiedoilla, jotka Tukesilla on käytettävissään ja asian käsittely päättyy Tukesissa. Asia voidaan ratkaista myös kuulemisen jälkeen päättämällä tapaus, jolloin asiakas saa päättökirjeen. Tarvittaessa asiassa tehdään velvoittava hallintopäätös.
Tiedot vaarallisista tuotteista julkaistaan sekä Vaaralliset tuotteet -sivustolla että Euroopan unionin sivustolla (Safety Gate).
Tukes valvoo, että asiakas toimii päätöksen mukaisesti. Mikäli asiakas ei toteuta päätöksessä määrättyjä toimia, Tukes voi tapaukseen soveltuvaan lainsäädäntöön perustuen velvoittaa asiakkaan toimimaan uhkasakon uhalla, määrätä asiakkaalle hallinnollisen seuraamusmaksun tai teettää määrätyt toimet asiakkaan kustannuksella.
Selvityspyyntö tarkoittaa, että Tukes tarvitsee lisää tietoa asiassa. Selvityspyyntö on usein Tukesin ensimmäinen yhteydenotto asiakkaan suuntaan ja siinä on yleensä kyse tuotteen turvallisuudesta ja vaatimustenmukaisuudesta. Tukes lähettää selvityspyynnön yleensä sähköpostilla. Asiakas voi ryhtyä vapaaehtoisiin toimenpiteisiin oma-aloitteisesti selvityspyynnön saatuaan.
Asiakkaalta saadun selvityksen perusteella Tukes arvioi, miten asian käsittely jatkuu tai onko sitä ylipäätään tarpeen jatkaa. Selvityspyyntöön vastaamalla asiakas voi vaikuttaa asian ratkaisuun. Selvityksessä asiakas voi mm. kertoa, miten tuotteen vaatimustenmukaisuus on varmistettu ja/tai millaisiin korjaaviin toimenpiteisiin yritys on ryhtynyt vapaaehtoisesti. Vastausaika on yleensä 2–3 viikkoa.
Tukesilla on oikeus saada valvontaa varten välttämättömät tiedot. Tukes voi määrätä tällaiset tiedot annettaviksi uhkasakon nojalla. Selvityspyyntöön vastaamatta jättäminen ei estä Tukesia jatkamasta asian käsittelyä. Selvityksen antamiseen voidaan harkinnanvaraisesti myöntää lisäaikaa.
Jos Tukes katsoo, ettei selvitysten perusteella asian käsittelyä ole tarpeen jatkaa, Tukes ilmoittaa erikseen, että asian käsittely Tukesissa päättyy.
Päättökirje tarkoittaa, että tapauksen käsittely Tukesissa lopetetaan toistaiseksi. Tukes lähettää päättökirjeen silloin, kun se katsoo, ettei saatujen selvitysten perusteella ole tarpeen antaa velvoittavia määräyksiä tai kieltoja. Tällainen on esimerkiksi tilanne, jossa kaikki tarpeelliset toimet on toteutettu vapaaehtoisesti.
Joidenkin ilmoitusten kohdalla selvitysvaihe on tarpeeton ja silloin Tukes päättää tapauksen suoraan päättökirjeellä. Usein Tukes antaa päättökirjeessä hyödyllisiä ohjeita tai suosituksia ja kertoo vastaanottajalle yleisistä tuoteturvallisuuteen liittyvistä velvollisuuksista. Tukes lähettää päättökirjeen yleensä sähköpostilla.
Kuuleminen tarkoittaa, että Tukes harkitsee päätöksen tekemistä asiassa siihen mennessä saamiensa selvitysten perusteella ja kuulemisessa asiakkaalla on mahdollisuus kommentoida asiaa ja tuoda esille oma näkemyksensä ennen asian ratkaisemista. Kuulemisen yhteydessä kannattaa viimeistään kertoa kaikki ne seikat, jotka asiakkaan mielestä voivat vaikuttaa asian ratkaisuun. Tällaisia ovat mm. vapaaehtoisesti tehdyt korjaavat toimenpiteet.
Jos Tukes testauttaa tuotteen vaatimustenmukaisuuden selvittämiseksi, on kuuleminen tällöin ensimmäinen yhteydenotto asiakkaaseen, eikä selvityspyyntöä tarvita.
Jos Tukes ei saa kuulemiseen vastausta annetun määräajan kuluessa, Tukes voi ratkaista asian niillä tiedoilla, jotka sillä on käytettävissään. Tukes voi harkinnanvaraisesti myöntää lisäaikaa kuulemiseen vastaamiseen.
Tukes lähettää kuulemiskirjeen yleensä ensisijaisesti sähköpostilla ja pyytää sähköpostin vastaanottamisesta kuittausta. Jos Tukes ei saa kuittausta kolmen työpäivän kuluessa, kuuleminen lähetetään postitse. Vastausaika on yleensä 2–3 viikkoa. Kiireellisissä tapauksissa vastausaika voi olla huomattavasti lyhyempi.
Päätöksellä Tukes asettaa asiakkaalle kiellon tai velvoitteen ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Päätös voi olla esimerkiksi myyntikielto tai määräys toteuttaa tuotteen takaisinveto. Tukes voi myös velvoittaa asiakkaan korvaamaan tuotteiden hankinnasta, testauksesta ja tutkimisesta aiheutuneet kulut.
Päätös on asiassa annettu ratkaisu, joka velvoittaa vastaanottajaa. Päätöksen mukana tulee aina valitusosoitus eli ohje siitä, kuinka päätökseen voi hakea muutosta. Tukes toimittaa päätöksen yleensä postitse saantitodistuksella.
Jos asiakas on toteuttanut kaikki tarpeelliset toimenpiteet, Tukesin ei ole tarpeen antaa niistä velvoittavaa päätöstä. Tarpeelliset toimenpiteet ovat sellaisia, joilla tuotteessa havaitut puutteet on korjattu ja vaara tai vaatimustenvastaisuus poistettu sekä loppukäyttäjille on tiedotettu vaarasta tai vaatimustenvastaisuudesta. Tukesin ei esimerkiksi tarvitse antaa erillistä myyntikieltopäätöstä tuotteen takaisinveto-tapauksen yhteydessä, jos asiakas on vapaaehtoisesti tehnyt tarpeelliset toimenpiteet.
Vaikka asiakas olisi tehnyt kaikki tarpeelliset toimenpiteet, Tukes voi silti periä näytteiksi hankittujen tuotteiden hankinta- ja testauskustannukset.
Riippumatta siitä, tekeekö asiakas tarpeelliset toimet vapaaehtoisesti vai Tukesin päätöksen määräämänä, tuotteesta julkaistaan tiedot Vaaralliset tuotteet -sivustolla sekä EU:n Safety Gate -järjestelmässä. Ilmoituksessa näkyy myös tieto siitä, onko asiakas tehnyt toimet vapaaehtoisesti vai viranomaisen määräämänä.
Tarpeelliset toimenpiteet voi toteuttaa myös muualle kuin Suomeen sijoittautunut yritys, esimerkiksi tuotteen EU:n alueelle tuonut taho tai muussa valtiossa toimiva valmistaja. Tehokkainta olisi, jos toimitusketjussa mahdollisimman alkupäässä oleva yritys toteuttaisi kaikki tarpeelliset toimenpiteet kerralla myös muissa valtioissa.
Jos jakeluketjussa olevat suomalaiset tai EU/ETA-alueella sijaitsevat tahot eivät vapaaehtoisesti toteuta kaikkia tarpeellisia toimenpiteitä, Tukes kohdistaa päätöksen suomalaiseen yritykseen. Myös näytteiden hankinta- ja testauskustannukset voidaan veloittaa ainoastaan suomalaiselta yritykseltä.
Katso lisätietoa toimenpiteistä Valvontakeinot-sivulta
