Ympäristön kannalta kestävä kemikaalien ja jätteiden käsittely

YK:n kestävän kehityksen tavoite 12: Vastuullista kuluttamista.

 

Tätä se meillä tarkoittaa.

Edistämme ja säätelemme kemikaalien turvallisuutta aina valmistuksesta, markkinoille saattamisesta osin käyttöön asti. Kemikaalilainsäädännön tarkoituksena on suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä.

 

 

Näin sitä mittaamme.

 

Hyväksyttävän riskienhallintatason omaavien kemikaali- ja räjähdetuotantolaitosten osuus valvontakohteista, %.

 

 

Me Tukesissa pyrimme vaikuttamaan monilla tavoilla siihen, että kemikaalit ja niitä sisältävät tuotteet ovat mahdollisimman turvallisia. Edistämme kemikaalien turvallisuutta säädösten toimeenpanolla sekä valvontatyöllä pitkälti EU:n yhteisten säädösten mukaisesti. 

Vastaamme toiminnallamme, että Suomessa käytettävät kasvinsuojeluaineet ja biosidit ovat mahdollisimman turvallisia sekä ihmiselle että ympäristölle.

Tavoitteen mittarina käytämme omaa arviotamme siitä, kuinka suuri osuus valvomistamme kemikaali- ja räjähdetuotantolaitoksista on hyväksyttävällä riskienhallintatasolla. Vuonna 2022 luku pysyi edelliseen vuoteen verrattuna samalla tasolla, eli 71 %.

Tämän tavoitteen edistämisen kannalta mittari huomioi vain osan Tukesin roolista, mutta kerromme siitä myös usealla case-esimerkillä. Ne kuvaavat monipuolisesti työtämme kemikaalilainsäädännön edistämiseksi.  Case-esimerkeistä pääset lukemaan kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön toimintaohjelman arvioinnista, haasteista liittyen kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvien terveys- ja ympäristöriskien mittaamiseen ja jyrsijämyrkkyjen aiheuttaneista kissojen myrkytystapauksista.

Lisäksi kerromme case-esimerkeissä tatuointivärien uusista rajoituksista, KemiDigin hyödyntämisestä yritysten kemikaalineuvonnassa, veneenpohjien myrkkymaaleja koskevista rajoitusuudistuksesta ja kemikaalien pakkaamista ja merkitsemistä koskevasta uudistustyöstä

Riittävä ja oikein kohdennettu valvonta on edellytys sille, että kemikaalilainsäädännön tavoitteet, riskien vähentäminen sekä terveyden ja ympäristön suojelun tavoitteet voivat toteutua.  Tukesin kemikaalituotevalvonnassa valvomme, että yritykset noudattavat kemikaalilainsäädännön velvoitteita, kun he valmistavat, markkinoivat ja toimittavat kemikaaleja tai tuotteita joko toisille yrityksille tai kuluttajille. Kohdennamme valvontahankkeet riskiperusteisesti sinne, missä lainsäädännön vastaisuus aiheuttaa suurimmat riskit. 

Keskeisenä tehtävänämme on käytettävien tehoaineiden riskinarviointityöhön osallistuminen sekä valmisteille haettavien lupien riskinarviointi ja myöntäminen. Kasvinsuojeluaineet ovat valmisteita, joita käytetään esimerkiksi rikkakasvien, tuhohyönteisten ja kasvitautien torjunnassa. Niitä levitetään tarkoituksella ravinnoksi kasvatettaville kasveille ja ympäristöön.

Kasvinsuojeluaineiden käyttö voi aiheuttaa riskiä ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Riskinarvioinnissa tarkastelemme kemikaalien mahdolliset haittavaikutukset.

Tukes on kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön toimivaltainen viranomainen Suomessa. Jokaisella EU-maalla on oma kestävän käytön toimintaohjelmansa, jolla pyritään osaltaan vähentämään kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvia riskejä. Päivitämme Suomen ohjelman noin viiden vuoden välein yhteistyössä kasvinsuojelualan toimijoiden kanssa. Ensimmäinen ohjelma julkaistiin vuonna 2011 ja olemme toteuttaneet sen velvoitteita siitä asti. Päivitetty ohjelma julkaistiin vuonna 2018 ja se oli voimassa vuoteen 2022 asti. Viime vuonna arvioimme sen toteutumista.
 

Case: Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön toimintaohjelman toteutumista arvioitiin vuonna 2022

Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön kansallisen toimintaohjelman tavoitteena on:
  • vähentää kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvia terveys- ja ympäristöriskejä
  • edistää integroitua kasvinsuojelua ja vaihtoehtoisia torjuntamenetelmiä
  • vähentää riippuvuutta kasvinsuojeluaineiden käytöstä.

Kasvinsuojeluaineiden käyttäjät ovat avainasemassa niiden käytöstä aiheutuvien terveys- ja ympäristöriskien vähentämisessä. Kansallisen toimintaohjelman mukaisesti olemme Tukesissa muun muassa rakentaneet ammattikäyttäjien koulutus- ja tutkintojärjestelmän sekä kasvinsuojeluaineruiskujen testaajien hyväksymis- ja koulutusjärjestelmän. Lisäksi olemme valmistelleet koulutusmateriaaleja verkkoon vapaasti kaikkien saataville. Vuonna 2022 Suomessa tutkinnon suorittaneita ammattikäyttäjiä oli noin 30 000 ja Tukesin hyväksymiä koulutuksen ja tutkintojen tarjoajia noin 200. Tukesin hyväksymiä kasvinsuojeluruiskujen testaajia oli 76 vuonna 2022. 

Arvioimme vuonna 2022 kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön kansallisen toimintaohjelman toteutumista laajalla kyselyllä, joka suunnattiin alan asiantuntijoille. Kyselyn tuloksissa ammattikäyttäjien koulutus- ja tutkintojärjestelmän sekä ruiskujen testauksen arvioitiin toteutuneen erittäin hyvin. Samoin kaikkien kasvinsuojeluaineiden myyntipäällystekstien ajantasainen saatavuus Kemidigin kasvinsuojeluainerekisteristä arvioitiin hyväksi.
Vuonna 2022 EU:n komissio antoi esityksensä kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön asetukseksi, joka osaltaan toteuttaa EU:n pellolta pöytään - ja biodiversiteettistrategioita. Avustamme maa- ja metsätalousministeriötä asetuksen valmistelussa.

Asetusluonnoksen tavoitteita ovat:

  1. Vähentää kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja riskejä sekä edistää integroidun torjunnan, vähäriskisten ja ei-kemiallisten vaihtoehtojen käyttöä. 
  2. Edistää kasvinsuojeluaineiden seurantatiedon saatavuutta.
  3. Yhdenmukaistaa kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevan lainsäädännön toimeenpanoa ja valvontaa jäsenmaissa. 
  4. Edistää uusien menetelmien, kuten täsmäviljelyn ja paikkatiedon käyttöä kasvinsuojelussa. 

Asetuksen myötä jäsenmaille tulisi uusia velvoitteita, kuten uusien sähköisten rekistereiden rakentamista, toimijoiden valvontaa ja raportointia komissiolle. Suomelle tärkeää tulisi olemaan muun muassa riskien ja käytön vähentämistä osoittavien riski-indikaattorien laskentatapa. Meillä valtaosa kasvinsuojeluaineiden myynnistä on metsänhakkuiden yhteydessä käytettävää ureaa. Koska metsäkäyttö poikkeaa merkittävästi kasvinsuojeluaineiden käytöstä maataloudessa, Suomen kanta on, että metsäkäyttöä ei tulisi sisällyttää pellolta pöytään -strategian vähennystavoitteeseen.

Tarvittaessa metsäkäytöille voitaisiin tulevaisuudessa rakentaa erilliset tavoitteet. Asetusluonnoksen käsittelyä jatketaan vuonna 2023.Vielä ei voida ennakoida, miten komission esitys tulee muuttumaan ennen kuin uusi asetus tullaan hyväksymään ja sitä aletaan toimeenpanemaan.

Voit lukea tarkemmin kasvinsuojeluaineiden käytön mittaamisen haasteista alla olevasta esimerkistä.

Traktori pellolla ruiskuttamassa kasvinsuojeluainetta. Kuva: Satu Rantala.

Case: Tavoitteena kasvinsuojeluaineiden käytön ja riskien puolittaminen – haasteena mittaaminen

Kestävän käytön puitedirektiivi velvoittaa EU:n jäsenmaita seuraamaan kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvia terveys- ja ympäristöriskejä niin sanotulla harmonisoidulla riski-indikaattorilla (HRI). Vastaavalla mittarilla tullaan määrittämään, onko jäsenmaa kyennyt ’puolittamaan kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytön ja riskit 2030 mennessä’ (Biodiversiteettistrategia, Pellolta pöytään -strategia), mikä voi muuttua lakisääteiseksi tavoitteeksi kestävän käytön asetusehdotuksen myötä. 

HRI ei kuitenkaan huomioi aineiden haitallisuutta terveydelle tai ympäristölle ja sen tulokset ohjaavat jopa toimimaan tavoitteiden vastaisesti.

HRI mittaa muutosta aineiden painotetussa myyntimäärässä, suhteessa tietyn viitejakson keskiarvoon. HRI voisi kuvata karkealla tasolla ympäristöön kohdistuvaa taakkaa, jos painotus perustuisi aineiden haitallisiin ominaisuuksiin. Valitettavasti näin ei ole, vaan painotuksen perustaksi on valittu tehoaineiden hyväksymislistat ((EU) N:o 540/2011) ja kahdeksan kertotaulu.

  1. Vähäriskiset aineet (Kerroin = 1, aineita noin 20)
  2. Muut aineet (Kerroin = 8, aineita noin 400)
  3. Korvattavat aineet (Kerroin = 16, aineita noin 70)
  4. Ei-hyväksytyt aineet (Kerroin = 64, aineita noin 60)

Ryhmä 2 kattaa valtaosan aineista, minkä seurauksena pahimmat myrkyt (esim. deltametriini ja sypermetriini), harmittomat litkut (esim. urea ja kalaöljy) ja kaikki tältä väliltä (esim. glyfosaatti ja MCPA) saavat saman ”riskipainotuksen”. Aineiden haitallisuudessa olevat valtavat erot jäävät siis huomiotta ja koko indikaattori mittaa lähinnä myyntimäärää. Myyntimäärä on huono mittari riskille, koska kaikkein myrkyllisimpiä aineita annostellaan hehtaarille grammoina ja harmittomampia aineita vastaavasti kiloina. Vaikka HRI-laskelma esittää grammoittain käytettäviin aineisiin siirtymisen etuna terveydelle ja ympäristölle, sitä se ei missään nimessä ole.

Suomen osalta HRI-indikaattorin tulokset kertovat seuraavaa:

  1. Kasvinsuojeluaineiden riskit johtuvat lähes yksinomaan ureasta (> 70 % indikaattorin arvosta), joten myös käytön ja riskien puolittaminen tulee koostumaan pitkälti ureasta.
  2. Tuhoeläinaineiden osuus kasvinsuojeluaineiden aiheuttamista riskeistä on marginaalinen (< 1 %), joten ne ovat merkityksettömiä käytön ja riskien puolittamisen suhteen.

Kasvinsuojeluaineet on tunnistettu maailmanlaajuisesti yhdeksi biodiversiteettikriisiin vaikuttavista tekijöistä ja huolestuttavaa tilannetta yritetään saada hallintaan nopeilla ja yksinkertaisilla ratkaisuilla. Tietoon pohjautuva lähestymistapa (Bub et al. 2023, Schulz et al. 2021, Cech et al. 2022, Kudsk et al. 2018) ei välttämättä tuottaisi yksinkertaisia tuloksia, mutta palvelisi paremmin varsinaista tavoitetta.

Case: Uutta tietoa jyrsijämyrkkyjen aiheuttamista kissojen myrkytyksistä

Tukes myöntää luvat jyrsijämyrkyille Suomessa ja ainoastaan Tukesin hyväksymiä jyrsijämyrkkyjä saa käyttää. Alfakloraloosi on jyrsijämyrkyissä käytettävä tehoaine, jonka on havaittu aiheuttavan myrkytyksiä kissoille, kun ne ovat syöneet myrkyttyneitä hiiriä. Kissojen myrkytystapauksia on ilmoitettu meille vuodesta 2018 lähtien. Samaan aikaan myös Ruotsissa ja Norjassa on havaittu enenevissä määrin alfakloraloosin aiheuttamia kissojen myrkytyksiä.

Tästä johtuen Suomi, Ruotsi ja Norja toteuttivat vuosina 2020–2022 Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittaman hankkeen, jossa tutkittiin alfakloraloosin aiheuttamia kissojen myrkytystapauksia. Hankkeessa eläinlääkärit ottivat hoidon yhteydessä verinäytteitä kissoista, jotka oli tuotu eläinlääkärien vastaanotolle myrkytysoireiden takia. Verinäytteet analysoitiin 59 kissasta ja kaikista löytyi alfakloraloosia. Suurin osa kissoista toipui myrkytysoireista 1–4 vuorokaudessa, mutta yksi kissa kuoli vaikeiden myrkytysoireiden takia. Kissojen yleisimmät oireet olivat vapina, tasapainohäiriöt ja lisääntynyt tuntoherkkyys. Suurin osa kissoista asui maaseudulla, jossa ne saivat liikkua vapaasti ulkona, ja ne olivat tottuneet pyydystämään hiiriä.

Hanke varmisti, että kissojen myrkytykset todella johtuvat alfakloraloosista ja että myrkytysoireiden aiheuttajaksi riittää yhden myrkyttyneen hiiren syöminen. Lisäksi myös muut hiiriä syövät eläimet ovat vaarassa myrkytyksille.

Myrkytystapausten vuoksi Tukes kiristi alfakloraloosivalmisteiden lupaehtoja siten, että niiden käyttö kiellettiin kuluttajilta. Rajoitukset eivät ole tulleet vielä voimaan, koska rajoituksista on valitettu hallinto-oikeuteen. 

Positiivisena puolena kissojen myrkytystapaukset ovat kuitenkin alkaneet vähentyä vuodesta 2020 lähtien johtuen todennäköisesti myynnin vähenemisestä. Tukes on viestinyt alfakloraloosin vaaroista viisi kertaa vuosina 2019–2022.  

Tutustu hankkeen raporttiin: TemaNord 2022-565 https://pub.norden.org/temanord2022-565 sekä tieteelliseen julkaisuun: Windahl et al. 2022. BMC Veterinary Research

Hankkeessa osoitettiin, että hiiret syövät huomattavasti enemmän jyrsijämyrkkyä kuin tähän asti on oletettu. Hiiret eivät kuole välittömästi myrkkyä syötyään vaan ehtivät siirtyä ulos rakennuksista ja voivat tulla kissojen ja muiden petojen saalistamiksi. Hanke tuotti myös tietoa alfakloraloosin hajoamisesta ja erittymisestä kissoista.

Sanna Koivisto, ylitarkastaja

Valkoinen kissa.
Jyrsijämyrkyissä käytettävä tehoaine on aiheuttanut kissojen myrkytyksiä.

Case: Tatuointivärien kemikaaleille uusia rajoituksia

Vuoden 2022 tammikuussa astui voimaan kemikaalien turvallisuutta säätelevän REACH-asetuksen rajoitus, jolla rajoitettiin yli 4 000 vaarallisen kemikaalin käyttöä tatuointi- ja kestopigmentointiväreissä. Uusi rajoitus koskee niin värien valmistajia, maahantuojia, jakelijoita kuin tatuointiartisteja, jotka eivät saa käyttää työssään rajoituksen vastaisia värejä. 

Rajoitus herätti paljon kysymyksiä alalla, kuten mitä rajoitus tarkoittaa käytännössä alan toimijoille. Järjestimme viime vuoden alussa tatuointialan toimijoille infotilaisuuden, jossa vastasimme muun muassa tähän kysymykseen sekä kerroimme taustaa rajoitukselle. 

Toteutimme myös tatuointivärien valvontaprojektin, jossa valvoimme Suomen markkinoilta löytyneitä tatuointi- ja kestopigmentointivärejä. Halusimme selvittää, miten tuotteiden turvallisuus on muuttunut rajoituksen voimaantulon jälkeen. Vuoden 2022 projektissa testasimme yhteensä 21 väristä sisältävätkö ne kemikaaleja tai raskasmetalleja, jotka voivat aiheuttaa syöpää, vaurioittaa perimää, olla lisääntymiselle vaarallisia tai muuten vahingoittaa ihmisen terveyttä. Testatuista tuotteista kolme ei täyttänyt REACH-rajoituksen vaatimuksia. Aikaisemmassa vuoden 2019 projektissa testasimme 20 väriä, joista 8 todettiin vaarallisiksi kuluttajien terveydelle. Uusi voimaan astunut rajoitus on siis muuttanut markkinaa tatuointivärien osalta parempaan suuntaan. 

Tatuoijan kädet tatuoimassa käsivartta.
Tatuointivärien säätelyn tarkoitus on tehdä tatuointiväreistä ja tatuointien ottamisesta turvallista.

Tukesin kemikaalineuvonnassa autamme yrityksiä ennakoimaan kemikaalilainsäädäntöön tulevia muutoksia. Hyödynnämme KemiDigiä kohdistetun viestinnän kanavana, kun tiedotamme aineiden käyttöön ehdotetuista EU-lainsäädäntöön liittyvistä rajoituksista ja kielloista.

Case: KemiDigin hyödyntäminen yritysten kemikaalineuvonnassa

Suomessa markkinoille saatetut kemikaalituotteet ilmoitetaan kemikaali-ilmoituksella KemiDigissä sijaitsevaan kemikaalituoterekisteriin kemikaalituotteen valmistajan tai maahantuojien toimesta.

Kemikaalilainsäädännössä tapahtuvista muutoksista tiedotetaan yrityksiä myös KemiDigi-kanavaa hyödyntäen. KemiDigissä julkaistusta tiedotteesta on mahdollista lähettää heräte yritykselle, jota tiedote erityisesti koskee. 

KemiDigiin on laadittu tiedotteita mm. Euroopan kemikaaliviraston tietopyynnöistä, jotka koskevat aineiden käyttöön liittyviä rajoitusehdotuksia. Tällöin yrityksellä on mahdollisuus kommentoida tietopyyntöihin ja valmistautua tuleviin muutoksiin.

KemiDigin kemikaalituoterekisteriin on ilmoitettu myös kuluttajien käyttöön tarkoitetut kemikaalit, esimerkiksi maalit, liimat, pesu- ja puhdistusaineet ja hyttysmyrkyt. Vaarallisista kemikaaleista saadaan koko ajan lisää tutkimustietoa. Kun jokin aine todetaan esimerkiksi syöpää aiheuttavaksi, perimää vaurioittavaksi tai lisääntymiselle myrkylliseksi ja aine saa EU-tasolla yhdenmukaistetun vaaraluokituksen, aineen käyttö kielletään kuluttajille tarkoitetuissa kemikaaleissa. KemiDigin kautta tavoitamme paremmin ne yritykset, joiden kemikaalituotteissa on kuluttajakäytössä kielletyksi tulevaa ainetta, jolloin yritys voi poistaa kemikaalituotteen kuluttajien saatavilta tai muuttaa tuotteensa koostumusta kuluttajalle turvalliseksi.

Veneenpohjan myrkkymaalit ovat maaleja, joilla estetään haitallisten eliöiden, kuten merirokon kasvu veneen pohjassa. Myrkkymaalien teho perustuu siihen, että niistä liukenee veteen vesieliöille erittäin myrkyllistä kuparia. Kuparin haitalliset vaikutukset eivät kohdistu ainoastaan pohjaan kiinnittyviin eliöihin, sillä kuparipitoisuudet vedessä ja sedimentissä voivat nousta huomattavan korkeiksi myrkkymaalien käytön seurauksena.

Case: Veneenpohjan myrkkymaaleille uusia rajoituksia 

Aloitimme Tukesissa vuonna 2017 selvityksen myrkkymaalien kestävän käytön edistämiseksi sekä ympäristö- ja terveysriskien vähentämiseksi. Selvityksen pohjalta valmistelimme vuoden 2022 aikana kansallisia rajoituksia myrkkymaalien käytölle. Rajoitusten seurauksena osa veneilijöistä joutuu korvaamaan myrkkymaalien käytön muilla menetelmillä, kuten pohjan mekaanisella puhdistuksella. Toisaalta myrkkymaalien käyttäjille tulee uusia velvoitteita liittyen maalipinnan huoltoon ja pesuun. Jatkossa veneilijän tulee huolehtia, ettei pesuvesiä tai maalijätettä päädy suoraan ympäristöön.

Rajoitusten vaikutukset nähdään kuitenkin vasta lähivuosina, kun myrkkymaalien uudet lupapäätökset valmistuvat ja rajoitukset astuvat voimaan.
Veneilykulttuurissa on ollut havaittavissa muutosta, jossa ympäristötietoiset veneilijät ovat pyrkineet löytämään myrkkymaaleille vähemmän haitallisia korvaajia. Tukesin asiantuntijat ovat osaltaan pyrkineet tukemaan tätä muutosta osallistumalla aktiivisesti keskusteluun ja jakamalla tietoa myrkkymaalien haitoista ja myrkkymaaleille vaihtoehtoisista menetelmistä. Tiukentuvat rajoitukset osaltaan tukevat ja vauhdittavat tätä muutosta.

Video: Veneenpohja puhtaaksi pohjaharjalla

EU:n kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa eli Green Dealia. Strategian tavoitteena on suojella kansalaisia ja ympäristöä haitallisilta kemikaaleilta entistä paremmin sekä tukea innovointia edistämällä turvallisempien ja kestävämpien kemikaalien käyttöä. Meneillään oleva perusteellisempi CLP-asetuksen uudistustyö sisältyy kemikaalistrategian toimeenpanoon. 

Case: Kemikaalien kestävyyttä parannetaan CLP-asetuksen uudistustyöllä

CLP-asetus eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kemikaalien luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta julkaistiin vuonna 2008, ja sitä on sovellettu jo hieman yli 10 vuoden ajan. Julkaisun jälkeen asetusta on päivitetty useaan kertaan ja nyt on perusteellisemman uudistustyön vuoro.

Uudistuksessa asetukseen sisällytetään vaaraluokat niin ihmisten terveyteen kuin ympäristöön vaikuttaville hormonitoimintaa häiritseville aineille; hitaasti hajoaville, kulkeutuville ja myrkyllisille aineille (PMT-aineille) sekä erittäin hitaasti hajoaville ja erittäin kulkeutuville aineille (vPvM-aineille). Lisäksi muutokset koskevat mm. merkintävaatimuksia ja kemikaalien etämyynnin sääntöjä. Olemme osallistuneet uudistustyöhön komission asiantuntijaryhmän jäsenenä.