Kuluttajille tarjottavat palvelut
Kuluttajapalvelulla tarkoitetaan palvelua, jota tarjotaan pääasiassa yksityishenkilöille käytettäväksi vapaa-ajalla, harrastuksissa tai muissa aktiviteeteissa.
Kuluttajapalveluita ovat esimerkiksi:
- huvipuistot ja tivolit
- leikkipuistot ja niihin rinnastettavat sisäleikkipaikat
- kuntosalit
- kauneudenhoito- ja kehonmuokkauspalvelut
- uimahallit ja kylpylät
- uimarannat
- hiihtokeskusten palvelut
- ohjelmapalvelut, esim. seikkailupalvelut tai moottorikelkkasafarit
- ratsastuspalvelut
- yleisötapahtumat
- kuluttajille suunnatut tavaroiden vuokrauspalvelut, esim. mökin, urheiluvarusteiden tai työkalujen vuokraus.
Yhdistyksen tarjoama palvelu ei ole kuluttajapalvelu, jos sitä tarjotaan ainoastaan yhdistyksen omille jäsenille muussa kuin elinkeinotoiminnassa. Esimerkiksi urheiluseuran järjestämä jumppa ei ole kuluttajapalvelu, jos siihen voivat osallistua vain seuran jäsenet, eikä toiminnalla tavoitella merkittävää taloudellista hyötyä.
Olenko kuluttajapalvelun tarjoaja?
Palveluntarjoaja on yksityishenkilö, yritys, kunta, yhteisö tai muu taho, joka suorittaa, pitää kaupan, tarjoaa, myy tai muutoin luovuttaa tai välittää kuluttajien käyttöön tarkoitettuja palveluita.
Palveluntarjoajia eivät kuitenkaan ole ne yksityishenkilöt, jotka tarjoavat palvelua elinkeinotoiminnan ulkopuolella. Yhdistyksiä tai yhteisöjä ei katsota palveluntarjoajiksi, jos ne tarjoavat palveluita vain omille jäsenilleen muussa kuin elinkeinotoiminnassa.
Esimerkki: Pentti myy huskysafareita turisteille osana ison matkanjärjestäjän palveluita. Pentti on palveluntarjoaja, ja hänen pitää noudattaa kuluttajaturvallisuuslain vaatimuksia.
Esimerkki: Naapurin lapset käyvät satunnaisesti hoitamassa ja ratsastamassa Saijan omistamaa hevosta. Tämä ei ole Saijalle elinkeinotoimintaa, eikä hän ole palveluntarjoaja. Jos Saija perustaa ratsastustallin ja alkaa tarjota ratsastustunteja, hänen roolinsa muuttuu yksityishenkilöstä palveluntarjoajaksi. Tällöin hänen pitää noudattaa kuluttajaturvallisuuslain vaatimuksia.
Miten Tukes valvoo kuluttajapalveluiden turvallisuutta?
Tukes valvoo kuluttajapalveluiden turvallisuutta riskiperusteisesti ja pistokokeenomaisesti. Valvontakeinoja ja -valtuuksia on kuvattu Valvonta-sivulla.
Mitkä kuluttajapalveluiden osa-alueet eivät kuulu Tukesin toimivaltaan?
Kuluttajaturvallisuuslaki on väistyvä yleislaki. Tämä tarkoittaa, että jos jonkun asian turvallisuudesta on säädetty tarkemmin erityislainsäädännössä, kuluttajaturvallisuuslakia ei sovelleta sen asian valvontaan. Monissa tapauksissa erityislainsäädäntöä ja kuluttajaturvallisuuslakia sovelletaan kuitenkin rinnakkain. Esimerkiksi kuntien terveysvalvonta valvoo uimahallien allashygieniaa allasvesiasetuksen nojalla, ja Tukes valvoo kuluttajien turvallisuutta hallissa kuluttajaturvallisuuslain nojalla.
Tukes tekee yhteistyötä useiden muiden viranomaisten kanssa kuluttajapalveluiden valvonnassa.
