Uinti ja muut vesilajit

Vesi on kuluttajapalveluissa aina vaarallinen elementti. Jotta vaarat voitaisiin tunnistaa ja riskit hallita, palveluntarjoajan pitää laatia kaikista vedessä toteutettavista kuluttajapalveluista turvallisuusasiakirja.

Vesiturvallisuus pitää ottaa huomioon myös yleisötapahtumissa ja ohjelmapalveluissa, joissa osallistujilla on mahdollisuus uida tai vesielementti on muuten osana palvelua.

Tukes-ohjeesta Uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistäminen löydät kootusti uimapaikkojen turvallisuusohjeita. Ohjeet ovat hyödyllisiä myös muiden vesilajien kuin uimapaikkojen palveluntarjoajille.

Tähän osioon on koottu vedessä toteutettavien kuluttajapalveluiden turvallisuusvaatimuksia. Uinnin lisäksi tarkastellaan esimerkiksi melonnan, koskenlaskun ja sukeltamisen turvallisuutta.

 

Mitä tarkoitetaan vesipelastuksella?

Vesipelastuksella tarkoitetaan henkilön saattamista pois uhkaavasta tilanteesta vedessä.

On tilannekohtaista, mitä vesipelastustoimenpiteitä tarvitaan. Toisinaan pelastaminen onnistuu ilman, että pelastaja menee itse veteen. Toisinaan apuvälineen toimittaminen pelastettavalle riittää, toisinaan pelastajan on uitava hukkuvan luo.

Vesipelastusta suorittavan henkilön tulee pelastustoimenpiteiden aikana säilyä itse toimintakykyisenä. Turvallinen vesipelastus pyritään toteuttamaan aina pienimmän riskin periaatteella, jonka mukaan pelastustoimenpiteistä aiheutuva vaara pelastajalle tulisi olla mahdollisimman pieni.

Tehtävä ei ole helppo, sillä suurelle osalle ihmisistä jo toisen ihmisen kelluttaminen veden pinnalla on ylivoimainen tehtävä.

Mitä osaamista vesipelastajalta edellytetään?

Vesipelastustaitoinen henkilö osaa valita oikean pelastustavan, ja toimii turvallisesti erilaisissa pelastustilanteissa. Hän tunnistaa hukkuvan ihmisen, hallitsee pelastusvälineiden käytön, osaa tilanteen vaatiman veteenmenotavan, pelastus- ja kuljetusuinnit, sukellukset sekä eri nostotekniikat. Vesipelastaja tuntee perusteet ihmisen fysiologiasta ja on ensiaputaitoinen.

Usein kysyttyä